Kansainvälistä suojelua saaneiden työmarkkina-asema ei parane syyllistämisellä ja syrjinnällä vaan laittamalla koulutus kuntoon

Mielipiteet maahan muuttaneista työmarkkinoilla ja kansantaloudessa ovat usein kärjistyneitä. Ihmisiä käsitellään joko riesoina tai kansantalouden pelastajina, mutta todellisuus on monimutkaisempi. On selvää, että kansainvälisen suojelun kautta tulleiden ja heidän jälkeläistensä pääsy työmarkkinoille ja koulutukseen on hitaampaa kuin heidän, joita työpaikka odottaa jo ennen maahantuloa (työperäisen oleskeluluvan saaneet) tai heidän, joiden suorittama koulutus on helpommin rinnastettavissa suomalaisiin tutkintoihin (EU-kansalaiset).

Koulutus, ikä, kontaktit, maassaoloaika ja oman perheen henkiset resurssit vaikuttavat siihen, pystyykö ihminen vastaamaan niihin odotuksiin ja vaatimuksiin, joita hänelle asetetaan. Työllisyys kohenee ajan kuluessa, kontaktien ja sosiaalisen pääoman vahvistuessa. Se ei pysy staattisena. Kieliryhmän tilastollisesti vaikea asema työssä ja koulutuksessa ei oikeuta haukkumiseen ulkonäön, vakaumuksen tai kansallisuuden perusteella. Jos ihmiset käyttäisivät edes osan nettiriehumiseen tuhlaamastaan energiasta vaikkapa läksykerhoissa, kielikahviloissa ja liikuntatoiminnassa autteluun, monen hiljaiset tiedot ja kielitaidot vahvistuisivat.

Hyvin kohdennettu koulutus-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka vahvistaa pakolaistaustaisten työllisyyttä. Taannoisen TEM:n selvityksen mukaan maahan muuttaneiden työllisyys vahvistuu tehokkaimmin toimenpiteillä, jotka ovat mahdollisimman lähellä varsinaista työelämää: esimerkiksi ammatillinen työvoimakoulutus, rekrytointikoulutus ja oppisopimuskoulutus auttoivat oikeisiin töihin pääsemisessä tehokkaimmin.

Kotouttamislain voimaantulo 1999 vahvisti maahan muuttaneiden työmarkkina-asemaa. Kari Hämäläisen ja Matti Sarvimäen mukaan kotoutumissuunnitelman tehneiden tulot nousivat 20 000 eurolla kymmenen vuoden ajanjaksolla verrattuna niihin, jotka eivät kotoutumissuunnitelmaa tehneet. Kotoutumissuunnitelman tehneet myös nostivat sosiaalietuuksia 8000 euroa vähemmän kymmenen vuoden aikana henkilöä kohti kuin verrokkiryhmä. Onnistumisen taustalla oli se, että työvoimakoulutusten sisältöjä yksinkertaisesti muokattiin vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Esimerkiksi kielikoulutusta vahvistettiin.

Tulokset olisivat parempiakin, jos kotoutumiskoulutus laitettaisiin kuntoon nyt.

Kotoutumiskoulutukset järjestetään ely-keskusten muutaman vuoden välein kilpailuttamina ostopalveluina. Alan opettajat pitävät kohtuuttomana sitä, että tarjouskilpailujen kriteerit vaihtelevat kilpailutuksesta toiseen. Samoin kriteerit vaihtelevat eri ely-keskusten välillä. Kuten opettajat kiteyttävät:

”Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta on tullut koulutuskentän villi länsi: koulutuksen kriteerit saavat vaihdella holtittomasti, opettajille ei ole kelpoisuusvaatimuksia eikä kukaan tiedä, missä ja millä tavalla koulutusta kahden vuoden kuluttua järjestetään.”

Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen kirjoittaneet opettajat kertovat, että viimeisimmässä pääkaupunkiseudun tarjouskilpailussa laadun osuus oli 25 prosenttia. Paitsi että laatua painotettiin vähän, se myös määriteltiin oudosti: pisteitä sai muun muassa henkilökuntaan kuuluvasta sairaanhoitajasta.

Nykytilanne estää opetuksen pitkäjänteisen kehittämisen, oppilaitosten välisen yhteistyön ja kotouttamiskoulutuksen laadunvalvonnan. Se tekee mahdolliseksi myös sen, että epäterveiden kilpailutusten seurauksena vuosikausien kehitystyö voi mennä hukkaan.

Tarjouskilpailujen seurauksena myös osa opiskelijoista joutuu vaihtamaan oppilaitosta kesken koulutuksensa. Vaikka tavoitteena ovat säästöt, tämän kaltainen poukkoilu ei ole kustannustehokasta saati järkevää. Kun toimijat vaihtuvat parin vuoden välein, koulutuksen vaikuttavuus kärsii.

***

Aikuisten maahanmuuttajien tieto ja kokemukset suomalaisesta yhteiskunnasta heijastuvat myös heidän lastensa koulumenestykseen ja työuriin. Mitä vähemmän koulutusta ja kielitaitoa, alhaisemmat tulot ja heikompi työmarkkina-asema, sitä heikommin lapset keskimäärin menestyvät koulussa.

Usein lasten ja nuorten opettajat joutuvat kotouttamaan oppilaiden lisäksi myös heidän vanhempiaan. Opettajaa auttaisi suuresti, jos kotona olevilla maahanmuuttajataustaisilla vanhemmilla olisi parempi kielitaito ja tietoa yhteiskunnasta, ja jos heillä olisi mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä.

Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksesta on olemassa varsin hyvät kehittämisehdotukset. Ne tulee saattaa käytäntöön mahdollisimman pian. Tästä hyötyisivät sekä aikuiset maahanmuuttajat, opettajat että välillisesti myös nuoret. Aikuisten perusopetus voi toimia myös kotoutumiskoulutuksena, ja laadun kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että opetusta antavat kelpoiset opettajat.

Mitä paremmin vanhemmat pystyvät tukemaan lastensa koulunkäyntiä ja pääsemään koulujärjestelmään sisään, sitä valoisammat ovat myös lasten ja nuorten tulevaisuudennäkymät.

Aikuisuuden kynnyksellä maahan tulleet ovat myös ryhmä, joiden työelämä- ja koulutuspolut voivat olla kivisiä, mutta kivisyys vähenee ottamalla heidän elämäntilanteensa huomioon.

Eri elämäntilanteille räätälöidystä koulutuksestakin on olemassa valmiita ja hyväksi koettuja malleja. Jokaisen kannattaa katsoa linkin takaa löytyvä raportti ”Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä-työryhmän raportti ja esitys toimenpiteiksi”. Räätälöityjen koulutusten osalta raportin esitykset toimenpiteiksi on sovellettavissa muihinkin kuntiin kuin Helsinkiin.

Osana eri ikäisinä maahan tulleiden työelämäpolkujen vahvistamista toimii myös se, että maahan muuttaneiden valmentava koulutus sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus saadaan paremmalle tolalle. Verrattain kelpoisat opetussuunnitelmien perusteet on tältä osin hyväksytty huhtikuun alussa 2015. Periaatteessa hyvä perusta on luotu. 

Se, miten hyvää koulutusta ja oppilashuoltoa käytännössä päästään toteuttamaan, riippuu hyvin paljon koulutuspoliittisista päätöksistä. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset syventävät koulutuseroja sekä alueellisesti että väestöryhmien välillä ja ne vaikuttavat myös työllisyyteen negatiivisesti.

***

Tämä on ensimmäinen osa kolmen blogauksen sarjaa, jossa käsitellään maahan muuttaneiden työmarkkina-asemaa. Tämä ensimmäinen osa keskittyi kotoutumiskoulutuksiin ja kansainvälistä suojelua saaneisiin. Toinen osa tulee keskittymään korkeasti koulutettuihin. Kolmas osa käsittelee työperäistä maahanmuuttoa sekä saatavuusharkintaa.