tag:blogger.com,1999:blog-230978502024-03-06T04:35:30.220+02:00Maahanmuuttomyyttien murskaajaBlogi maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta faktapohjalta.Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comBlogger194125tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-13857690065991484712023-12-05T22:57:00.011+02:002023-12-17T09:51:47.435+02:00Oikeusvaltioiden liittoutuminen suojaa tyrannien mielivallalta<div style="text-align: justify;"><b>Venäjä ei ole oikeusvaltio eikä "turvallinen maa"</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Venäjä on aggressiivista hyökkäyssotaa käyvä maa, jossa voi joutua <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/26112023/art-2000009637161.html">15 vuoden vankeuteen</a>, jos kertoo Venäjän armeijan toteuttamista siviilikohteiden pommituksista ja siviilien tappamisesta. Helsingin Sanomien jutussa "Lapset antavat nyt ilmi opettajiaan, äidit tyttäriään ja papit ripitettäviään" 26.11.2023 kerrotaan, kuinka Putinin Venäjä alkaa muistuttaa yhä enemmän Stalinin Neuvostoliittoa epävirallisine ilmiantokoneistoineen. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div>Putinin koneisto on vainonnut jo pitkään <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009468927.html">kansalaisjärjestöjä</a>, <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/venajan-media-putinin-armoilla-nain-lansimedia-voi-auttaa">vapaata mediaa</a>, <a href="https://yle.fi/a/3-12615345">vähemmistöjä</a> sekä <a href="https://demokraatti.fi/suomalaistutkija-venajalla-on-kaynnissa-ennennakematon-opposition-vaino">oppositiopoliitikkoja</a>. <a href="https://yle.fi/a/74-20060866">Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolustamista</a> on vaikeutettu jo vuosikaudet. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Venäjä ei ole oikeusvaltio. Venäjä erosi Euroopan Neuvostosta 15.3.2022, johon se oli liittynyt vuonna 1996. Näin ollen Venäjä irtautui myös Euroopan ihmisoikeussopimuksesta (EIS), jonka noudattamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) valvoo. Turun yliopiston oikeustieteen yliopistonlehtori Samuli Hurrin mukaan ero ei tapahtunut kertaheitolla, vaan "<a href="https://blogit.utu.fi/caselaw/2022/04/04/venaja-ja-euroopan-neuvosto-kadenvaanto-joka-paattyi-eroon/">Venäjä on on tehnyt pesäeroa Euroopan neuvostoon ja sen säännösvaltaan jo paljon kauemmin</a>". </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ei ole ihme, että Suomi on myöntänyt Venäjän kansalaisillekin <a href="https://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=588&end=623">358 turvapaikkaa</a> aikavälillä 1/2019 - 12/2022. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jos Talebanin vainoa pakeneva afganistanilainen on saanut Venäjällä kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa, hänellä ei käytännössä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia valittaa päätöksestä. <a href="https://www.rferl.org/a/afghanistan-refugees-russia-asylum-requests-denied/32464392.html">Venäjä karkottaa afganistanilaisia usein Afganistaniin, hyvin suurella todennäköisyydellä vakavien ihmisoikeusloukkausten kuten kidutuksen vaaraan</a>. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div>Edellä mainituista syistä Venäjää ei voi nähdä "turvalliseksi alkuperämaaksi", jonne Suomesta kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön voisi muitta mutkitta ja hänen henkilökohtaista tilannettaan tutkimatta palauttaa. Venäjän yhteiskuntajärjestelmä ei ole vakaa ja demokraattinen, maassa ei ole puolueetonta ja riippumatonta oikeuslaitosta, se ei ole mukana keskeisissä ihmisoikeussopimuksissa eikä se niitä noudata, ja Venäjällä on tapahtunut vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Nämä ovat keskeisiä arviointikriteerejä silloin, kun Maahanmuuttovirasto punnitsee mahdollisuutta<a href="https://migri.fi/nopeutettu-kasittely"> turvapaikkahakemuksen nopeutettuun käsittelyyn</a>. </div><div><br /></div><div><b>Ihmisen kansainvälisen suojelun tarpeesta ei voi tietää mitään, jos sitä ei tutkita</b></div><div><b><br /></b></div><div>Jokaisen ihmisen henkilökohtainen tilanne ja tarve kansainväliseen suojeluun selviää vain tekemällä <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/kansainvalinen-suojelu/">turvapaikkatutkinnan</a>. Jos esimerkiksi henkilöllä on viisumi (maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä vierailua varten) tai oleskelulupa (lupa olla maassa pysyväisluonteisesti, esimerkiksi työn, avioliiton tai kansainvälisen suojelun perusteella) Venäjällä, selviää tämä vain ja ainoastaan turvapaikkatutkinnassa.</div><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Hakemuksen voi käsitellä <a href="https://migri.fi/nopeutettu-kasittely">nopeutetussa menettelyssä</a>, jos on täysin ilmeistä, että kansainväliseen suojeluun ei perusteita ole. Tilanteessa jossa henkilöllä ei ole perustetta kansainväliseen suojeluun ja jossa kriteerit Venäjälle palauttamiseen täyttyvät, henkilön voi palauttaa Venäjälle. Jos ei ole perustetta kansainväliseen suojeluun eikä henkilöllä ole minkäänlaista laillista asemaa Venäjällä, häntä ei voi palauttaa Venäjälle. Alkuperämaahansa hänet voidaan palauttaa. Maasta poistamisia tehdään jatkuvasti. <a href="https://emn.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuton-tunnusluvut-2022.pdf">Esimerkiksi vuonna 2022</a> poliisi poisti maasta yhteensä 1 740 henkilöä (2021: 1 704), joista saatettuna poistettiin yhteensä 285 (2021: 161) henkilöä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div><b>Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättäminen on laitonta</b></div><div><br /></div><div><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050578#L3P16">Rajavartiolain §16 5. momentti</a> turvaa oikeuden kansainvälisen suojelun saamiseen myös poikkeusoloissa:</div><div><br /></div><i>"Tässä pykälässä tarkoitetuilla toimenpiteillä ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen."</i><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Luonnollisesti kansainvälistä suojelua ei voi saada, jos sitä ei pysty hakemaan. Kyseinen momentti pohjautuu palautuskiellon periaatteeseen (ns. non-refoulement), jonka mukaan ihmistä ei saa saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Suomen lainsäädännössä palautuskiellosta on säädetty <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P9">perustuslain tasolla</a> perustuslain pykälässä §9, ja se heijastuu koko Suomen lainsäädäntöön. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mikään rajavartiolain, ulkomaalaislain, rikoslain tai muun lain pykälä ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Kerroinkin jo <a href="https://hemakerk.blogspot.com/2023/11/turvapaikan-hakeminen-ei-ole-laitonta.html">aikaisemmin</a>, että esimerkiksi rikoslain valtionrajarikospykälässä on erikseen s<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L17">en 4. momentti jonka mukaan valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista, joka pakolaisuuden perusteella hakee turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomessa.</a> Tämän vuoksi "laittomasta maahantulosta" puhuminen turvapaikan hakemisen yhteydessä on virheellistä ja vähintäänkin harhaanjohtavaa. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Euroopan ihmisoikeussopimus turvaa oikeuden kansainvälisen suojelun hakemiseen</b></div><div><br /><div style="text-align: justify;">Suomi on mukana myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS). Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista valvoo <a href="https://www.echr.coe.int/factsheets">Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)</a>. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat juridisesti sitovaa oikeutta, ja langettavista tuomioista seuraa seuraamusmenettely. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat siis myös osa suomalaista oikeuskäytäntöä, ja suomalaisessa lainvalmistelussa, tuomioistuinten ratkaisuissa sekä laillisuusvalvonnassa pitää ottaa huomioon EIT:n ratkaisut. Näin ollen väite, että ihmisoikeussopimukset olisivat vain poliittisia julkilausumia ilman oikeudellista statusta, on yksiselitteisesti virheellinen, ja näin on varsinkin Euroopan ihmisoikeussopimuksen kohdalla. </div><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Olen jo <a href="https://hemakerk.blogspot.com/2023/11/turvapaikan-hakeminen-ei-ole-laitonta.html">aiemmin kertonut EIT:n ratkaisuista</a>, jotka turvaavat oikeuden kansainvälisen suojelun hakemiseen. Näitä ovat muun muassa seuraavat Puolaa ja Liettuaa koskevat ratkaisut. Ne on syytä tuntea, koska ne muistuttavat monelta osin tilannetta, joka Suomessa on loka-marraskuussa 2023:</div><div><br /></div><a href="https://hudoc.echr.coe.int/fre#{%22tabview%22:[%22document%22],%22itemid%22:[%22001-216353%22]}">T.K ja muut vs. Liettua 55978/20</a> 22.06.2022<br /><br /><a href="https://hudoc.echr.coe.int/fre#{%22itemid%22:[%22001-218069%22]}">A.I ja muut vs. Puola 39028/17</a> 30.6.2022<br /><br /><a href="https://hudoc.echr.coe.int/fre#{%22itemid%22:[%22001-218070%22]}">A.B ja muut vs. Puola 42907/17 </a>14.11.2022<div><br /></div><div><a href="https://www.refworld.org/cases,ECHR,60fae2984.html">D.A ja muut vs. Puola 51246/17</a> 8.7.2021</div><div><br /></div><a href="https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22itemid%22:[%22001-203840%22]}">M.K ja muut vs. Puola 40503/17, 42902/17, 43643/17</a> 14.12.2020<div><br /></div><div>EIT on tehnyt muitakin valtioita koskevia ratkaisuja, jotka selkeästi turvaavat oikeuden kansainvälisen suojelun hakemiseen:</div><div><br /></div><div>J<a href="https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22itemid%22:[%22002-14042%22]}">.A ja muut vs. Italia 21329/18</a> 30.3.2023</div><div><br /></div><div><a href="https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22itemid%22:[%22002-13740%22]}">Safi ja muut vs. Kreikka 5418/15</a> 7.7.2022</div><div><br /></div><div>I<a href="https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22itemid%22:[%22001-198760%22]}">lias ja Ahmed vs. Unkari 47287/15</a> 21.11.2019 </div><div><br /></div><div><a href="https://www.refworld.org/cases,ECHR,60fae4824.html">Shahzad vs. Unkari 12625/17</a> 8.7.2021</div><div><br /></div><div><a href="https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/Guide_Immigration_ENG">Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen opas oikeuskäytännöstä</a> maahantulotilanteissa sekä tietolehtinen Euroopan ihmisoikeussopimuksen <a href="https://www.echr.coe.int/documents/d/echr/FS_Collective_expulsions_ENG">kieltämästä joukkokarkotuksesta</a> on tarpeellista luettavaa kaikille.</div><div><br /></div><div>Kuten Juri Huttunen <a href="https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2022/06/20/juri-huttunen-itarajan-sulkemisesta-valineellistetyn-maahanmuuton-tilanteissa/">Perustuslakiblogissa toteaa</a>:</div><br /><i>"EIS:n määräysten nojalla on selvää, ettei rajan sulkeminen turvapaikanhakijoilta tule normaalitilanteessa kyseeseen. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>Sekä palautus-, että joukkokarkotuksen kielto on muotoiltu ehdottomasti, eikä mahdollisuutta niiden soveltamisalan rajoittamiseen ole. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>Turvapaikanhakijoilla on oltava todellinen mahdollisuus jättää hakemus kohdevaltiossa ja heidän maastapoistonsa on perustuttava henkilökohtaisiin seikkoihin: summittainen tietyn ihmisryhmän automaattinen käännytys tai karkotus ei ole sallittua edes tilanteissa, joissa turvapaikanhakijoiden motiiveja epäiltäisiin ennen kuin turvapaikan saamisen perusteet tai niiden puuttuminen on tutkittu jokaisen hakijan kohdalla henkilökohtaisesti."</i><div><br /></div><div><b>Oikeudenloukkaukset selvittää tuomioistuin</b></div><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Valtioneuvosto päätti sulkea kaikki rajanylityspaikat 30.11.2023 alkaen 13.12.2023 saakka. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Moni on saattanut saada virheellisen kuvan siitä, että rajapäätöksen laillisuus olisi ratkennut oikeuskanslerin tai perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Viime kädessä päätöksen laillisuuden voi selvittää kuitenkin selvittää vain oikeusistuin. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jos joku henkilö tai henkilöryhmä kokee että sekä perustuslaillista että EIS:n turvaamaa oikeutta hakea kansainvälistä suojelua on loukattu, hän voi tehdä siitä valituksen tuomioistuimeen. Ensin tehdään valitus kansalliseen tuomioistuimeen. Kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämisen jälkeen on mahdollista tehdä valitus <a href="https://um.fi/valittaminen-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimeen">Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen</a>, jos kyseessä on epäilys EIS:ssä turvattujen oikeuksien loukkauksesta. </div><div><br /></div><div><b>"Kansallinen turvallisuus", välineellistetty maahantulo tai epäily siitä ei tarkoita avointa korttia perusoikeusloukkauksiin</b></div><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Selvää on, että Venäjän valtion välineellistämä maahantulo muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=214" style="text-align: justify;">Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen sulkemisesta</a><span style="text-align: justify;"> koittaa tasapainoilla yhtäältä Venäjän toimintaan kytkeytyvän kansalliseen turvallisuuteen ja välineellistettyyn maahantuloon liittyvän problematiikan sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suhteellisen selkeäsanaisten päätösten välillä. Päätöksessä siteerataan ihan oikein EIT:n tuomioita, joissa oikeus kansainvälisen suojelun hakemiseen turvataan. Ne jätetään kuitenkin lopulta huomiotta, kuten myös turvapaikkamenettelydirektiivin noudattamiseen kytkeytyvä EU-oikeus. </span></div><div><span style="text-align: justify;"><br /></span></div><div><span style="text-align: justify;">Kun kansallisen turvallisuuden ja perustuslain tasolla turvattujen oikeuksien välisessä punninnassa on päädytty painottamaan "kansallista turvallisuutta" ja juridisesti sitovat EIT-tuomiot jätetään maininnoiksi, voisi olettaa että rajojen sulkemista koskevassa argumentaatiossa olisi hyvinkin painokkaita perusteluja. Näin ei muistiossa kuitenkaan ole, vaan perusteluissa päädytään lähinnä valittelemaan sitä miten "ilmiö sitoo resursseja" sekä kuvailemaan sitä, miten Venäjä edesauttaa ihmisten pääsyä valtionrajalle.</span></div><div><span style="text-align: justify;"><br /></span></div><div><span style="text-align: justify;"> Lisäksi muistiossa todetaan turvapaikanhakijoissa olevan mahdollisesti kansallista turvallisuutta vaarantavia henkilöitä, jolloin unohdetaan yhtäältä se että tämä seikka selviää vasta turvapaikkatutkinnassa, ja toisaalta se, että ulkomaalaislain §36 on aina mahdollistanut oleskeluluvan jättämisen myöntämättä, jos henkilön katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Ei asioita, jotka on mahdollista selvittää vain turvapaikkatutkinnassa voi käyttää argumenttina koko valtionrajan sulkemiselle ja turvapaikkatutkinnan tekemättä jättämiselle. Se, että turvapaikanhakijoissa on mahdollisesti <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L4P36">ulkomaalaislain §36</a> mukaisia henkilöitä on aina ollut mahdollista ja sen seikan selättämiseen on jo olemassa ulkomaalaislain mukaiset keinot. Ei ulkomaalaislain §36 mukainen henkilö itsessään ole rajavartiolain §16 1. momentin mukainen "vakava uhka" yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle, jolla voisi perustella koko rajan sulkua.</span></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Saattaisi olettaa, että tulijamäärät olisivat jotenkin hallitsemattoman suuria, mutta muistio toteaa, että "Suomeen on 31.7.–27.11.2023 kuluessa saapunut 958 kolmannen maan
kansalaista itärajan rajanylityspaikkojen kautta". Vertailun vuoksi: normivuonna <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330/49?end=635">2022</a> Suomessa jätettiin 5827 turvapaikkahakemusta. Koko vuonna <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330/49?start=636">2023</a> on 27.11 mennessä Suomessa jätetty 3568 turvapaikkahakemusta. Huippuvuonna <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330/49?start=540&end=551">2015</a> jätettiin 32 477 turvapaikkahakemusta: kyseinen vuosi on oikeasti sellainen vuosi jonka kohdalla voidaan puhua poikkeuksellisen laajamittaisesta ilmiöstä nimeltä "laajamittainen maahantulo". Vuonna <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330/49?start=552&end=563">2016</a> jätettiin 5647 hakemusta, <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330/49?start=564&end=575">2017</a> 5047 hakemusta, <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330/49?start=576&end=587">2018</a> 4548 hakemusta. Vuosi 2023 ei tule olemaan poikkeuksellinen hakemusmäärissä, eikä sen kohdalla voi millään objektiivisella mittarilla puhua hallitsemattoman laajasta maahantulosta. </div><div><br /></div><div>Välineellistetyn maahantulon tilanteisiin voi puuttua esimerkiksi palautussopimuksilla alkuperäisten lähtömaiden kanssa, ns. laajamittaisen maahantulon tilanteissa tarvittaessa järjestelykeskuksilla, tiedonvälityksellä potentiaalisille liikkujille ja monilla muilla keinoilla, esimerkiksi rajavartiolain 15 § d mukaisen rajaturvallisuusavun muodossa. Myös rajanylityspaikkoja voi sulkea. <i>Koko</i> rajan laittaminen kiinni ei ole perusteltua, eikä niin ole tehty huomattavasti laajempien hakijamäärienkään maissa. Rajavartiolain §16 5. momentti turvaa oikeuden kansainvälisen suojelun saamiseen, ja rajavartiolain esitöissä viitataan, <a href="https://hemakerk.blogspot.com/2023/11/turvapaikan-hakeminen-ei-ole-laitonta.html">kuten edellisessä blogauksessa mainitsin</a>, EIT:n oikeuskäytäntöön:</div><div><br /></div><i>"Viimeaikaisessa joukkokarkotuksen kieltoa koskevassa ratkaisussaan (N.D. ja N.T. v. Espanja, 8675/15 ja 8697/15, 13.2.2020) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että niiden sopimusvaltioiden osalta, joiden raja muodostaa myös Schengen-alueen ulkorajan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää, että valtiot mahdollistavat laillisia väyliä maahan pääsemiseksi valtion rajalle saapuneille. Tuomioistuimen mukaan näihin keinoihin kuuluu tosiasiallinen mahdollisuus jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus.<br /><br />Edellä kuvattu tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi ei voi missään tilanteessa kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia ilman, että toimenpiteellä loukattaisiin perustuslakiin, Suomea velvoittaviin EU-säädöksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin sisältyvää palautuskiellon periaatetta."</i><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Valtioneuvoston päätöksessä kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille, mutta kyseisille paikoille pääseminen ei ole mahdollista ilman Schengen-viisumia. Kansainvälisen suojelun hakemista varten ei pysty hakemaan Schengen-viisumia, joten itärajan kautta Suomeen pyrkivä syyrialainen tai jemeniläinen vakavienkaan ihmisoikeusloukkausten tai kidutuksen uhri ei pysty kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan jättämään. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jos joku tässä kohtaa väittää, että "kyse on välineellistetyistä ihmisistä, jotka eivät ole erityisessä vaarassa", hän tekee nojatuolista käsin turvapaikkatutkintaa perehtymättä tapaukseen yksilöllisesti ja vain ennakkoluulojen perusteella. Ihminen voi vallan hyvin tarvita kansainvälistä suojelua, vaikka hän olisi "välineellistetty". Maahantulotapa ei millään tavalla määritä sitä, tarvitseeko henkilö suojelua vai ei. Valtioneuvoston muistion mukaan hakijoissa on esimerkiksi Syyrian, Jemenin ja Irakin kansalaisia, joille on myönnetty varsin usein kansainvälistä suojelua. Esimerkiksi vuonna 2022 syyrialaisten kohdalla <a href="https://tilastot.migri.fi/#decisions/23330/49?end=635">115 tehdystä päätöksestä</a> vain yksi oli kielteinen. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tiedotusvälineissä olevien tietojen mukaan esitys on mennyt laillisuusvalvonnasta läpi salassa pidettävien tietojen nojalla. On mahdollista, että salassa pidettävissä tiedoissa on jotain hyvin erityistä jonka nojalla esityksen välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta voidaan perustella. Se on toivottavaakin, koska perustelumuistion julkisessa osassa rajojen kokonaan sulkemisen välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta ei kyetä oikeastaan perustelemaan ollenkaan. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Suomen Kuvalehden juttu "<a href="https://suomenkuvalehti.fi/uutisviikko/hallitus-otti-itarajan-tayssulussa-riskin-suomen-turvallisuudella-perustelu-ei-kestanyt-oikeudessa-vuonna-2005/?shared=1276154-37cf679b-4">Hallitus otti juridisen riskin"</a> 5.12.2023 onkin hyvä. Pelkkä ylimalkainen kansalliseen turvallisuuteen vetoaminen ei riitä perusteeksi laista poikkeamiseen. "Kansallisella turvallisuudella" lainsäädäntöä muovaa mielensä mukaiseksi heikoilla perusteluilla Putin ja muut autoritaariset johtajat, ei oikeusvaltiona tunnettu Suomi. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">YK:n pakolaisjärjestö <a href="https://www.maailma.net/uutiset/ykn-pakolaisjarjesto-kehottaa-suomea-suojelemaan-oikeutta-hakea-turvapaikkaa?fbclid=IwAR3-jnnt4pGvKaPGea9qRrXcLPKxPZZY5YodjvJTS2m58ZzHinRz8pxGpkc">UNHCR</a> onkin aiheellisesti muistuttanut Suomea siitä, että oikeus hakea turvapaikkaa tulee turvata.</div><div><br /></div><div><b>Suomalaisten kielteiset asenteet suhteessa turvapaikanhakijoihin ovat toimenpiteitä vaativa ongelma eikä peruste estää tai vaikeuttaa kansainvälisen suojelun hakemista</b></div><div><b><br /></b></div>Vuonna 2021 oikeusministeriön julkaisemassa <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163261">perusoikeusbarometrissä</a> tutkittiin asenteita suhteessa väestöryhmiin muun muassa seuraavilla kysymyksillä:<br /><ul style="text-align: left;"><li>Miltä sinusta tuntuisi, jos joku seuraavien ryhmien edustajista asuisi naapurissasi? </li><li>Miltä sinusta tuntuisi, jos joku perheenjäsenistäsi menisi naimisiin henkilön kanssa, joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä? </li></ul>Kielteisintä oli suhtautuminen romaneihin (53% koki epämukavana asumisen naapurissa, 58% koki epämukavana perheenjäsenen naimisiinmenon), maahanmuuttajiin Somaliasta (43% ja 53%), muslimeihin (38% ja 54%) sekä turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin (41% ja 51%).</div><div><br /></div><div>Näin ollen ei ole yllättävää, että monet suomalaiset kannattavat turvapaikanhakijoiden maahantulon estämistä sekä kansainvälisen lain noudattamatta jättämistä, mikä voi käytännössä tarkoittaa juuri esimerkiksi ihmisen palauttamista kidutettavaksi.</div><div><br /></div><div>Ihmisoikeuksista ei kuitenkaan tule päättää huutoäänestyksellä. Pieni valtio voi pärjätä isoja vastaan ainoastaan liittoutumalla, jota voi olla sekä sotilaallinen liittoutuminen että oikeusvaltioperustainen liittoutuminen Euroopan ihmisoikeussopimuksen muodossa. On tavallisen Suomen kansalaisenkin etu, että hänellä on mahdollisuus viedä oikeusasiansa ylikansallisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos kansalliset oikeusasteet on käytetty ja hän kokee, että oikeus ei ole hänen kohdallaan toteutunut. </div><div><br /></div><div>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden huomiotta jättäminen on juuri Putinin tapa hoitaa kansainvälistä politiikkaa, ja Putinin tavalla toimiminen antaa autoritaarisille johtajille ainoastaan heidän haluamansa signaalin siitä, että lakia ei tarvitse noudattaa. </div><div><br /></div><div>Oikeusvaltioille, oikeusperustaisuutta kannattaville sekä suurten tyranniaa vastustaville Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastustaminen on yksiselitteisesti omaan jalkaan ampumista. </div><div><br /><b>Apulaisoikeuskanslerin, Yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä tutkijoiden maalittaminen on yksiselitteisesti tuomittavaa, ja pitäisi tuomita hallituksenkin taholta selkeämmin</b></div><div><b><br /></b></div><div>On vielä syytä mainita, että julkinen keskustelu turvapaikanhakijoihin liittyen on ollut jo vuosikausia erittäin tulehtunutta ja rasismin sävyttämää, eikä ylilyönneiltä vältytty taaskaan. </div><div><br /></div><div style="text-align: justify;">Erityisen tuomittavaa on kuitenkin se, että rasistista öyhöttämistä ovat suorastaan lietsoneet hallituspuolueen kansanedustajat ja ministerit puhuessaan yksiselitteisen rasistisesti "turvapaikkaturisteista", ääliöliberaaleista ja islamisaation estämisestä. Syntyy vaikutelma, että itse asiassa Venäjän hybridivaikuttamisoperaatio ei olekaan niin kiinnostava asia, vaan erityinen verenpaineen nousu liittyy turvapaikanhakijoihin sinänsä. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Apulaisoikeuskansleria, Yhdenvertaisuusvaltuutettua ja muitakin virkahenkilöitä voi arvostella, mutta pienelläkin otoksella sosiaalisesta mediasta näkee, että asiaperusteita arvostelulle ei ole, vaan henkilöä vastaan käydään vastenmielistäkin kieltä käyttäen. Tämäkään ei ole yllättävää eikä ainutkertaista. Vakavaakin uhkailua ovat kokeneet aikaisemminkin esimerkiksi <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2023/09/kesalla-2023-mediasta-yritettiin-tehda-osapuoli-joka-haluaa-vahingoittaa-hallitusta-poliitikot-syyttivat-rivijournalisteja-kuten-ensimmaista-kesaa-toimittajana-tyoskennellytta-ida-eramaata/">toimittajat</a> , <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/tuija-saresma-tietaa-mita-tapahtuu-kun-joutuu-maalituksen-kohteeksi-tana-kesana-se-on-ollut-ihan-erilaista/?shared=2031072-686f929c-1">tutkijat</a> ja myös ihan tavalliset yksityishenkilöt. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jatkuvan rasistisen retoriikan velloessa ja valtiovarainministerin pauhatessa islamisaatiosta saattaisi olla aiheellista kysyä, mitä tällä hetkellä kuuluu niin sanotulle rasismitiedonannolle ja miten sitä on lähdetty toteuttamaan käytännössä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Lisäperehtymiseen:</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://ecre.org/news/news/">European Council on Refugees and Exiles ECRE</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.echr.coe.int/factsheets">Euroopan ihmisoikeustuomioistuin</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div><div><b><br /></b></div></div>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-47685034634703912602023-11-20T12:14:00.005+02:002023-11-20T15:37:14.524+02:00Turvapaikan hakeminen ei ole "laitonta maahantuloa" ja muita virheenkorjauksiaTurvapaikanhakijoihin liittyvässä uutisoinnissa ei riittävästi kuulu pakolaisoikeutta tuntevien asiantuntijoiden ääni. Ehkä tämän vuoksi turvapaikanhakijoita koskeviin uutisiin ja keskusteluihin päätyy suoranaisia virheitä, kun on haastateltu vain poliittista johtoa tai rajavartijoiden päällystöä.<div><br /></div><div>Olisi tärkeää, että esimerkiksi <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009991375.html?fbclid=IwAR2s4l-7zkIN0Yms5oSTEfPBJRRPYPfKF6OiEcXfK0q1qU2WzBDR_e_J4sk">Yhdenvertaisuusvaltuutetun</a> että <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009994271.html?fbclid=IwAR3WiYgGMIJ3P44pKRlIOA28h6zolEWDGUm2aBkIe-lz7V5uwF1B76b9des">Pakolaisneuvonta ry</a>:n lausunnot näkyisivät muuallakin kuin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. <br /><p></p><div style="text-align: justify;"><b>Turvapaikanhakija ei tule "laittomasti maahan"</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Yksiselitteisen virheellistä on esimerkiksi puhua turvapaikanhakijoista laittomina maahantulijoina. Rikoslain valtionrajarikospykälässä on erikseen s<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L17">en 4. momentti jonka mukaan valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista, joka pakolaisuuden perusteella hakee turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomessa.</a> Ihmisen oikeus päästä turvapaikkamenettelyyn on varsin selkeästi turvattu sekä Euroopan unionin tuomioistuimen että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä – ja myös Suomen lainsäädännössä.</div><p></p><p style="text-align: justify;">Ulkomaalaislaki ei edellytä, että kansainvälistä suojelua hakevalla olisi passia tai viisumia mukanaan. Viisumeja ei edes myönnetä kansainvälisen suojelun hakemista varten. Ei kaikilla ole edes mahdollisuutta saada kansallista passia.</p><p style="text-align: justify;">Turvapaikan hakemisesta onkin suhteellisen selkeä kaaviokuva <a href="https://migri.fi/turvapaikka-suomesta">Maahanmuuttoviraston kotisivuilla</a>. </p><p style="text-align: justify;"><b>Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämisen estäminen on laitonta</b></p><p><span style="text-align: justify;">Virheellistä on myös väittää, että muitta mutkitta voisi laittaa ”koko itärajan kiinni”. Jos se tarkoittaisi sitä, että Venäjältä tulevalla henkilöllä ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta jättää kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, on kyseessä yksiselitteisesti laiton toimenpide. Ihmisen pitää pystyä selvittämään se, tarvitseeko hän kansainvälistä suojelua vai ei. </span></p><p></p><p style="text-align: justify;">Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytäntö asiassa on varsin selvä. Kirjoitinkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista <a href="https://hemakerk.blogspot.com/2021/10/turvapaikkahakemuksen-kasittelematta.html">lokakuussa 2021</a>. </p><p style="text-align: justify;">Tuon ajankohdan jälkeen on tullut lisääkin EIT:n ratkaisuja, jotka vahvistavat aikaisempaa tulkintalinjaa. Näitä ovat esimerkiksi</p><div style="text-align: justify;"><a href="https://hudoc.echr.coe.int/fre#{%22tabview%22:[%22document%22],%22itemid%22:[%22001-216353%22]}">T.K ja muut vs. Liettua 55978/20</a> 22.06.2022</div><p style="text-align: justify;"><a href="https://hudoc.echr.coe.int/fre#{%22itemid%22:[%22001-218069%22]}">A.I ja muut vs. Puola 39028/17</a> 30.6.2022</p><p></p><div style="text-align: justify;"><a href="https://hudoc.echr.coe.int/fre#{%22itemid%22:[%22001-218070%22]}">A.B ja muut vs. Puola 42907/17 </a>14.11.2022</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lainaan tässä kohtaa itseäni, koska uusien tuomioiden peruslähtökohta palautuskiellon eli ns. non-refoulement-periaatteen rikkomisen osalta on sama kuin aikaisemmissakin tuomioissa:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"></div>"Jos henkilö palautetaan ilman että hänen turvapaikkahakemustaan tutkitaan, ei voida tietää olisiko henkilöllä perusteet kansainvälisen suojelun saamiseen.<div><br />Jos esimerkiksi Irakin, Afganistanin tai Syyrian kansalainen palautetaan Puolan rajavartijoiden toimesta Valko-Venäjälle ilman että hänen turvapaikkahakemustaan otetaan käsittelyyn, Puola rikkoo (kuten tapauksessa <a href="https://www.refworld.org/cases,ECHR,60fae2984.html">D.A ja muut vs. Puola</a>) ensinnäkin Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) artiklaa 3 (kidutuksen kielto). </div><div><br /></div><div>Palautuskielto pitää näet sisällään myös ketjupalautusten kiellon eli sen, että Puola ulkoistaisi Syyriaan kidutettavaksi lähettämisen Valko-Venäjän valtiolle. Toisaalta Puola rikkoo EIS:n artiklaa 13 (oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon) sekä <a href="https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063#idm45237816801968">EIS:n 4. lisäpöytäkirjan artiklaa 4</a>, joka kieltää summittaiset palautukset."<div><div style="text-align: justify;"><b><br /></b></div><div style="text-align: justify;"><b>Venäjä ei ole "turvallinen" maa jonne voi "palauttaa" henkilön jolla ei ole siellä mitään laillista asemaa ollutkaan</b></div><div style="text-align: justify;"><b><br /></b></div><div style="text-align: justify;">Venäjän kautta tulemisen perusteella ei voi tietää tarvitseeko henkilö kansainvälistä suojelua. Ainoastaan asianmukaisesti toteutetun turvapaikkamenettelyn perusteella voi tietää, tarvitseeko henkilö kansainvälistä suojelua vai ei. Myöskään sukupuoli ei kerro mitään suojelun tarpeesta. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Hakijoissa on Esimerkiksi Afganistanin, Jemenin ja Syyrian kansalaisia. Näissä maissa on paljon olosuhteita joiden vuoksi henkilöille on suojeluasema myönnetty.</div><p style="text-align: justify;">Jos turvapaikkamenettelyssä ilmenee, että henkilö ei kansainvälistä suojelua tarvitse, voi hänet palauttaa Venäjälle vain jos henkilöllä on oleskelulupa Venäjällä. Jos henkilö ei tarvitse kansainvälistä suojelua eikä hänellä ole oleskelulupaa Venäjällä, hänet voidaan palauttaa lähtömaahansa. Maasta poistamisia tehdään jatkuvasti. <a href="https://emn.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuton-tunnusluvut-2022.pdf">Esimerkiksi vuonna 2022</a> poliisi poisti maasta yhteensä 1 740 henkilöä (2021: 1 704), joista
saatettuna poistettiin yhteensä 285 (2021: 161) henkilöä.</p><p style="text-align: justify;">Kuten edellä mainituista EIT- tuomioista ja ketjupalautusten kiellosta erityisesti käy ilmi, Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevaa ihmistä jolla ei ole mitään laillista asemaa Venäjällä ja jonka tarvetta kansainväliseen suojeluun ei ole tutkittu, ei voi käskeä menemään "takaisin Venäjälle hakemaan turvapaikkaa". Putinin autoritaarinen Venäjä vainoaa kansalaisjärjestöjä, oppositiota sekä vähemmistöjä ja toteuttaa aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Se ei ole "turvallinen valtio" eikä sellaiseksi muuttunut yhtäkkiä parissa päivässä sen vuoksi, kun yritetään löytää verukkeita turvapaikanhakijoiden laittomille takaisintyönnöille kyseiseen maahan. </p><p style="text-align: justify;"><b>Myös päivitetty rajavartiolaki turvaa oikeuden hakea kansainvälistä suojelua</b></p><p style="text-align: justify;">Selvää on, että Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen välineenä. Muun muassa <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050578#L3P16">Rajavartiolain §16</a> mahdollistaa monipuoliset toimenpiteet tällaisissa tilanteissa toimimiseen. Siihen on myös sisällytetty viidenteen momenttiin oikeus kansainvälisen suojelun saamiseen: </p><i><div style="text-align: justify;"><i>"Tässä pykälässä tarkoitetuilla toimenpiteillä ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen."</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Näin ollen valtionrajalla tulee aina olla avoinna rajanylityspaikkoja sellainen määrä, että mahdollisuus kansainvälisen suojelun hakemiselle säilyy todellisena ja tehokkaana. Asia on mainittu, EIT:n oikeuskäytäntöön viitaten, myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_94+2022.aspx">rajavartiolain esitöissä:</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i>"Viimeaikaisessa joukkokarkotuksen kieltoa koskevassa ratkaisussaan (N.D. ja N.T. v. Espanja, 8675/15 ja 8697/15, 13.2.2020) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että niiden sopimusvaltioiden osalta, joiden raja muodostaa myös Schengen-alueen ulkorajan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää, että valtiot mahdollistavat laillisia väyliä maahan pääsemiseksi valtion rajalle saapuneille. Tuomioistuimen mukaan näihin keinoihin kuuluu tosiasiallinen mahdollisuus jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. <br /><br />Edellä kuvattu tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi ei voi missään tilanteessa kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia ilman, että toimenpiteellä loukattaisiin perustuslakiin, Suomea velvoittaviin EU-säädöksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin sisältyvää palautuskiellon periaatetta."</i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Oikeus kansainvälisen suojelun saamiseen ei poista mahdollisuutta valtionrajan tehokkaaseen valvontaan. </div> <p><b>Turvapaikanhakijamäärien vuositason kertomatta jättäminen ei ole perusteltua</b></p><p style="text-align: justify;">Turvapaikanhakijamääristä puhuttaessa ja uutisoitaessa olisi tarpeen kertoa se, missä määrissä hakijamäärät ovat Suomessa vuositasolla. Näin selviäisi turvapaikanhaun todellinen mittakaava ja myös Rajavartiolaitoksenkin esiin tuoma seikka siitä, että valmius toimia tilanteessa on hyvä. Kovinkaan monessa uutisessa ei ole kerrottu, että esimerkiksi vuonna <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330?end=635">2022</a> Suomessa jätettiin 5827 turvapaikkahakemusta. Vuonna <a href="https://tilastot.migri.fi/#applications/23330?start=636">2023</a> on 15.11 mennessä jätetty 3568 turvapaikkahakemusta. Tämän kokonaisuuden perusteella viimeaikainen masinoitu rajaliikenne näyttää hyvin pieneltä siitä käytyyn julkiseen - paikoin myös paniikinomaiseen- keskusteluun nähden. </p><p style="text-align: justify;">Lienee hyvä muistaa, että Suomi on tehnyt vuosina 2022 ja 2023 15.11 mennessä 62 613 tilapäisen suojelun päätöstä laajan konsensuksen vallitessa. Näidenkin lukujen valossa monen suhtautuminen Lähi-idästä tuleviin on hyvin erilaista kuin ukrainalaisiin, vaikka sekä ukrainalaisia että muita koskee sama asia: kansainvälistä suojelua tulee myöntää silloin kun sille on tarve, ja kaikkia tulee kohdella asianmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Venäjän valtion toiminta ei saa synnyttää vihaa syyrialaisia, afganistanilaisia tai irakilaisia kohtaan, joilla ei ole osaa tai arpaa Venäjän valtion toimintaan.</p></div></div></div>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-64221110280725642812023-10-17T09:44:00.003+03:002023-10-17T15:58:34.678+03:00Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi<p>Olen valmistellut Lohjan kaupungin lausunnon koskien hallituksen esitystä kotoutumislain muuttamisesta.</p><p>Lohjan kaupunginhallitus on hyväksynyt lausunnon kokouksessaan<a href="https://dynasty.lohja.fi/d10julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2023486-6"> 9.10.2023</a> ja lausunto on 16.10.2023 lähetetty osoitteeseen <a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=ea7ce486-0427-4555-b5dd-3d2b6417228f">lausuntopalvelu.f</a>i, josta se on luettavissa.</p><p>Lausunnon löytämisen helpottamiseksi laitan lausunnon luettavaksi myös tähän.</p><p>Hallituksen esityksen taustoineen voi lukea <a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=ea7ce486-0427-4555-b5dd-3d2b6417228f">lausuntopalvelusta.</a></p><p>***</p><p><b>Lohjan kaupungin lausunto</b></p><p></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">61§ Kotoutumislain
korvaukset<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><i>Laskennalliset korvaukset:</i><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lakiesityksen johdanto-osiossa todetaan: "Useat kunnat
sekä Suomen Kuntaliitto ovat pitäneet laskennallisen korvauksen tasoa
nousseisiin kustannuksiin nähden jo pitkään riittämättömänä". <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki yhtyy tähän näkemykseen. Laskennallisen
korvauksen korvausajan lyhentäminen on vääränsuuntainen toimenpide suhteessa
kunnissa esiintyvään todennettuun rahoitustarpeeseen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Korvausajan lyhentäminen johtaa kuntien tarjoamien
kotoutumispalveluiden heikentymiseen ja vaikeuttaa oikea-aikaisen ohjauksen ja
neuvonnan saamista. Tällä on kotoutumista heikentävä vaikutus. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">On valitettavaa, että hallituksen esityksessä annetaan
kuntien kotoutumisen edistämisen palveluista harhaanjohtava kuva. Useissa kohdissa
esitetään ikään kuin uutena ja uusia positiivisia kustannusvaikutuksia
lisäävänä asiana, että asiakkaan omatoimisuuden ja itsenäisen asioiden
hoitamisvastuun vahvistaminen vähentäisi kunnan tehtäviä nykyisestä. Asiakkaan
omatoimisuuden ja itsenäisten asiointitaitojen vahvistaminen on
kotoutumispalveluiden päätehtävä jo tällä hetkellä. Laskennallisten korvausten
pienentäminen ei tuo tähän asiaan muutosta. Rahoituksen vähentäminen ainoastaan
hidastaa ja vaikeuttaa tämän tavoitteen toteutumista. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Esityksessä viitataan useissa kohdissa ”kaupassa käymisessä
avustamiseen”, ikään kuin kuntien maahanmuuttajapalvelut laajamittaisesti
toteuttaisivat tällaista tehtävää. Väitteelle siitä että kuntien
maahanmuuttajapalvelut laajamittaisesti auttaisivat ”kaupassa käymisessä”, ei
esitetä mitään perusteluja tai tutkimukseen pohjautuvaa tietoa. Tehtävää ei
myöskään mainita TEM:n ohjeessa kotoutumisen edistämisestä (<a href="https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/143531962/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf/034f19ed-5e5a-e932-4c8d-796b8cfd7291/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf?t=1671694174916">VN/33700/2022</a>),
joten herää kysymys, mistä ylipäänsä on syntynyt mielikuva siitä, että kaupassa
käyminen olisi jotenkin keskeisessä roolissa kotoutumista edistävän
viranomaisen työssä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan kaupungin maahanmuuttajapalvelut auttaa vasta maahan
tullutta kiintiöpakolaisryhmää tai kansainvälistä suojelua saaneen vasta maahan
tullutta perhettä kaupassa käymisessä vain välittömästi maahantulon jälkeisinä
päivinä, osana yleistä kuntaan ja sen palveluihin perehdyttämistä. Vasta maahan
tulleen asioinnissa ohjaaminen välttämättömissä arjen asioissa välittömästi
maahantulon jälkeisinä päivinä on paitsi välttämätöntä, myös lähtökohtaisesti
kunnan tehtävä. Asiointiin perehdyttämisen tarve välittömästi maahantulon
jälkeen ei vielä suoranaisesti kerro sosiaalihuollon palvelutarpeesta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki haluaa painottaa, että tälläkään hetkellä maahanmuuttajapalveluissa
ei avusteta ketään kaupassa asioinnissa eikä missään muussakaan asiassa, jos ammattilaisen
arvio on, että asiakas selviää tehtävästään itsenäisesti. Kunnassa tehdään
kotoutumislain mukaisesti kotoutumisen palvelutarpeen arvio sekä
kotoutumissuunnitelma, joiden avulla seurataan systemaattisesti asiakkaan
etenemistä kotoutumisen polulla, tavoitteena itsenäinen kuntalaisuus. Kunta
tekee hyvinvointialueen kanssa laaja-alaisen kotoutumissuunnitelman
henkilöille, joilla sosiaalihuollon tarpeita on. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Ei ole olemassa mitään viitteitä siitä, että ohjaus ja tuki
kohdentuisi kunnissa epätarkoituksenmukaisesti tai liiallisena todelliseen
tarpeeseen nähden, eikä tällaiselle esitetä hallituksen esityksessäkään mitään
perusteluja tai tutkimusnäyttöä. Päinvastoin: rahoitus on tällä hetkellä
riittämätöntä välttämättömimmänkin ohjauksen ja neuvonnan toteuttamiseen. Useat
kunnat sekä Kuntaliitto ovat aiheesta myös viestineet vuosikausia. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">TEM:n julkaisu ”<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162218">maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus-ja neuvontapalvelut – selvityksen loppuraportti” (TEM 2020:27)</a> antaa osviittaa
siitä, millaisissa aiheissa maahanmuuttajapalvelut palvelevat asiakkaitaan,
olkoonkin että kyseinen raportti käsittelee tieto- neuvonta- ja
ohjauspalveluita. Yleisimpiä asioinnin aiheita ovat päätösten ja prosessien
selventäminen, lomakkeiden täyttöön liittyvät asiat, Kelaan liittyvät asiat,
oleskelulupa-asiat, talousasiat (verotus, velat, laskut, pankki- ja
kuluttaja-asiat), yhteydenotot toisiin viranomaisiin, työhön liittyvät asiat,
asumiseen liittyvät asiat ja perhe-elämään liittyvät asiat (lasten koulu,
päivähoito), koulutukseen liittyvät asiat sekä terveydenhuoltoon liittyvät
asiat. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Hallituksen esityksen perustelut kunnille suunnatun
laskennallisen korvauksen leikkaamiselle perustuvat siis täysin virheelliseen
tilannekuvaan ja virheellisille oletuksille siitä, mitä kuntien
maahanmuuttajapalveluissa ylipäänsä tehdään, vaikka tutkimustietoa ja
selvityksiä aiheesta on saatavilla ja myös lainvalmistelusta vastaavan
ministeriön eli TEM:n julkaisusarjassa julkaistuina. Näin ollen myös odotukset
siitä, että maahanmuuttajapalveluiden toiminta tai asiakkaan suomen kielen
taitojen ja asiointitaitojen kehittyminen voisi merkittävällä tavalla
”tehostua” vain kuntien rahoitusta vähentämällä, ovat epärealistisia ja vailla
pohjaa. Todennäköisempää on, että tapahtuu se mitä kuvataan hallituksen
esityksen ”Ehdotukset ja niiden vaikutukset” -kohdassa 4.2.3:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"></p><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">” Riskinä on, että korvausajan lyhentyminen johtaisi kuntien ja
hyvinvointialueiden tarjoamien kotoutumispalveluiden heikentymiseen.
Heikentyminen voisi hidastaa kotoutumista ja työllistymistä ja siten
vaikuttaisi kielteisesti maahanmuuttaneiden taloudelliseen asemaan (ks.
Kiviholma & Karhunen, 2022; Sarvimäki & Hämäläinen, 2016). Esityksellä
voisi olla välillisiä vaikutuksia myös maahanmuuttaneiden perheiden
hyvinvointiin ja kotoutumiseen. Vanhempien kotoutumisen tuki vaikuttaa
tutkitusti heidän lastensa koulutus- ja työllisyyspolkuihin (Pesola &
Sarvimäki, 2022) ja vähentää poikien rikoksilla oireilua (Foged ym., 2023).”</div><o:p></o:p><p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><i>Tulkitsemisen
kustannukset</i><b><o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Hallituksen esityksessä esitetään laskennallisten korvausten
lyhentämistä. Tällä hetkellä kansainvälistä suojelua saavien ja heidän
perheenjäsentensä tulkkauskustannukset korvataan KEHA-keskuksesta todellisia
kustannuksia vastaavasti korvaushakemuksia ja tulkkaustositteita vastaan. Jo
aiempi lakimuutos, jossa 1.1.2025 lähtien tulkkauskustannuksia ei korvata enää
todellisia kustannuksia vastaavasti vaan tulkkauskustannukset sisällytetään
osaksi laskennallista korvausta, lisää kuntien kustannuspainetta tulkkauskulujen
osalta merkittävästi. On harhaanjohtavaa puhua korvausten
”yksinkertaistamisesta” tilanteessa, jossa todellinen muutos kuntien
käytäntöihin on ennen kaikkea kunnille suuntautuvan tulkkauskustannuspaineen
lisääntyminen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Hallituksen esityksessä viivataan oikeansuuntaisesti vuoden
2019 kuntakyselyyn, jonka mukaan valtion korvaamat kustannukset ovat noin 70-80%
kaikesta kunnassa tehdystä tulkkauksesta. Tällöin on päivänselvää, että
siirtyminen todellisia kustannuksia vastaavasta korvaamisesta laskennalliseen
korvaamiseen aiheuttaa kunnille merkittäviä menopaineita tulkkauskustannusten
osalta. Jos myös laskennallisia korvauksia vielä lyhennetään, tulee
kustannuspaine kunnille lisääntymään entisestään. Tämä on vakavalla tavalla
ristiriidassa kotoutumisen edistämisestä annetun lain sen perusperiaatteen kanssa,
jonka mukaan päävastuu kotoutumisen edistämisestä on kunnilla. On
yksinkertaisesti väärin yhtäältä lisätä kuntien lakisääteisiä vastuita
kotoutumisen edistämisessä ja samanaikaisesti vähentää kunnille suunnattavaa
rahoitusta lakisääteisten tehtävien toteuttamisen osalta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kuten muussakin ohjaustyössä, kunnan työntekijät tilaavat
tulkkia vain silloin kun se on välttämätöntä, ja läsnäolotulkkausta käytetään
vain kun se on välttämätöntä. Esimerkiksi pankkipalveluiden avaamisen kohdalla
läsnäolotulkkaus on ainut, pankkien sanelema vaihtoehto. Tulkkausta käytetään kunnan
maahanmuuttajapalveluiden ohjauksen ja neuvonnan tilanteissa (edellä on jo
mainittu yleisimpiä asioinnin aiheita). Lisäksi koulut ja päiväkodit tilaavat
tulkkia esimerkiksi varhaiskasvatuskeskusteluun, koulupalavereihin ja muuhun
välttämättömään ja lapsen edun kannalta tärkeään työhön, jolla
varhaiskasvatuksen tai koulun sekä huoltajien välinen kommunikaatio ja
yhteistyö mahdollistuu. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Hallituksen esityksessä esitetään useissa kohdin
epärealistisia ja empiiriseen näyttöön täysin pohjautumattomia väitteitä
tulkkaustarpeen vähenemisestä. Esimerkiksi kotoutumissuunnitelman
tavoitteellisen keston mekaaninen lyhentäminen ei vaikuta millään tavalla
kotoutumisprosessiin, kielenoppimiseen tai tulkkaustarpeeseen, vaan kyseessä on
yksiselitteisesti vain heikennys palveluihin. Se rinnastuu esimerkiksi
peruskoulun keston lyhentämiseen yhdeksästä vuodesta seitsemään vuoteen. Tällaisen
muutoksen vaikutus olisi ainoastaan se, että peruskoulu päätetään vähäisemmällä
taitotasolla, eikä se parantaisi oppimistuloksia. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">On täysin yksiselitteistä, että mikäli valtionrahoitusta
vähennetään, kunnat joutuvat kattamaan nykyistä suuremman osuuden tulkkauksen
ja muiden kotoutumista edistävien palveluiden kokonaiskustannuksista. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Maksu käyttämättä
jääneen tapaamisen tulkkauskustannuksesta (32 a §)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Pykälällä ehdotetaan tulkitsemisen kustannuksia asiakkaan
kustannettavaksi tilanteessa, jossa henkilö on jättänyt perusteetta saapumatta
hänelle varattuun tapaamiseen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Esitöissä viitataan erinäisiin hyväksyttäviin syihin, joissa
tulkkauskustannusten perimisestä voidaan luopua: hyväksyttäviä syitä voivat
olla ”ainakin sellaiset äkilliset olosuhteisiin liittyvät syyt, jotka ovat
asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ja jotka eivät ole olleet
asiakkaan tiedossa, kun aikaa on varattu.”<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lisäksi esitöissä viitataan tilanteisiin, joissa perimisestä
voidaan luopua, jos se on asiakkaan kohdalla ilmeisen kohtuutonta. Näitä
tilanteita voivat olla esimerkiksi ”asiakkaan nuori ikä, pitkittynyt vaikea
elämäntilanne, kehitysvammaisuus, muistisairaus, neuropsykiatriset häiriöt tai
mielenterveysongelmat.”<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki katsoo, että lakiesityksen muissa kohdissa
viitataan kohtaan 32 a § sillä ajatuksella, että asialla voisi olla myönteisiä
kustannusvaikutuksia kunnille. Lohjan kaupunki pitää tällaisia huomioita
epärealistisina. Ensinnäkin hyväksyttävien syiden ja kohtuuttomuustekijöiden
arviointi on pakostikin julkisen vallan käyttöä, jolloin asiassa tulee tehdä
viranhaltijapäätös kirjallisesti. Tämä vie pakostikin viranhaltijan työaikaa –
ja rahaa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Asiakkaan laskuttamisesta ja
laskun perimisestä ja siihen liittyvän järjestelmän rakentamisesta koituu
kunnille myös kustannuksia. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lakiesityksen kohdassa ei viitata tutkimustietoon tai
selvityksiin, joista kävisi ilmi se, kuinka laaja ongelmailmiö, ja kuinka
isoilla kustannuksilla, varatuille ajoille saapumatta tuleminen
kustannusmielessä tällä hetkellä on. Vaarana on, että rakennetaan asiakkaan
oikeusturvan kannalta ongelmallinen ja työllistävä perimisen järjestelmä, jonka
hyödyt kunnille jäävät vähäisiksi. Tällä hetkellä Lohjan kaupungin kokemus on,
että varatuille ajoille tulematta jättäminen on ongelmana vähäinen, ja usein
syynä on ollut hallituksen esityksestäkin löytyvä hyväksyttävä tai
kohtuuttomuusperusteisiin viittaava syy. Usein varattu puhelintulkki on myös
pystytty käyttämään toiselle asiakkaalle, mikäli tulkkaus on jäänyt
käyttämättä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Alaikäisenä yksin
tulleiden tuki (34, 69 §)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Pykälässä esitetään kotoutumislain mukaisen aikuistumisen
tuen ikärajan laskemista 25 vuodesta 23 vuoteen, koska myös lastensuojelulain
mukaista aikuistumisen tuen ikärajaa ollaan laskemassa 25 vuodesta 23 vuoteen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki huomauttaa, että yksintulleet alaikäiset
ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä hyvin monella tavalla, ja tästä syystä
jälkihuollon ikärajaa ei tule laskea. Näin ollen kohtaa koskien on syytä
huomioida lausunnot, joita on annettu lastensuojelulain muuttamista koskeviin
esityksiin. Aiheessa voitaneen viitata muun muassa <a href="https://www.lskl.fi/lausunnot/jalkihuollon-ikarajaa-ei-pida-laskea/">Lastensuojelun Keskusliiton lausuntoon</a> koskien lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamista, jossa
painotetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten monipuolisen ja
pitkäkestoisen tuen tarpeellisuutta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">44§ Pakolaisten
vastaanotto<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Pykälämuutoksella on tarkoitus täsmentää, että sosiaali-ja
terveydenhuollon tehtävät ovat hyvinvointialueen vastuulla. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki katsoo, että sosiaali-ja terveydenhuollon
tehtävistä ja niiden kuulumisesta hyvinvointialueen vastuulle säädetään jo
tällä hetkellä kattavasti sekä sosiaali-ja terveydenhuollon lainsäädännössä
että kotoutumisen edistämisen lainsäädännössä. Pykälämuutoksella haettua
täsmennystä voi näin ollen pitää tarpeettomana. Kunnan ja hyvinvointialueen
työnjaosta on tarkemmin säädetty TEM:n ohjeessa<a href="https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/143531962/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf/034f19ed-5e5a-e932-4c8d-796b8cfd7291/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf?t=1671694174916"> VN/33700/2022 22.12.2022 ”Työ-ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumisen edistämisestä 1.1.2023 alkaen”</a>.
Mikäli kunnan ja hyvinvointialueen työnjakoon halutaan tehdä täsmennyksiä,
lienee riittävää tehdä täsmennykset kyseiseen ohjeeseen. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Pykälämuutoksen perusteluissa on puutteita ja mainitsematta
jääneitä asioita koskien kunnan tehtäviä ja hyvinvointialueen tehtäviä
kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa. Yksi merkittävä seikka on se,
että niin sanotulle kuntapaikalle ohjataan pääsääntöisesti henkilöitä, joilla
on sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden tarpeita. Esimerkiksi Lohja on
vastaanottanut kuntapaikalle 2023 tilapäistä suojelua saaneita ukrainalaisia,
jotka ovat pyörätuolissa tai joilla on muu liikkumista estävä sairaus tai
vamma. Näin ollen esitöihin kirjattu periaate ”tarkoitus on kuitenkin maahanmuuttajan
omaa vastuuta korostavan hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti, että
kuntapaikalle ohjattu henkilö kalustaa asunnon ja hankkii tarvitsemansa
käyttötavarat pääasiassa itse” on kohtuuton ja toimimaton. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kuntapaikalle tulevien henkilöiden kohdalla kunta tekee
asuntoa koskien asuntovarauksen Lohjan vuokra-asunnot Oy:lle, varaten asunnon
yleensä kuukaudeksi. Tämän kuukauden aikana asuntoon tulevalla perheellä on
mahdollisuus jättää asuntohakemus, saada asuntotarjous asuntoon, hakea
tarvittaessa perustoimeentulotuki sekä vuokravakuus ja toimittaa vuokranantajan
vaatimat liitteet vuokrasopimuksen allekirjoittamiseksi (ARA-asuntojen kohdalla
esitäytetty veroilmoitus ja tulotiedot sekä KELA:n myöntämä vuokravakuus ) ja
tämän jälkeen allekirjoittaa vuokrasopimus, jotta asuminen ja vuokranmaksu on
mahdollista aloittaa. Asiakkuus esimerkiksi vastaanottokeskuksessa päätetään.
Tällöin on vain ja ainoastaan kohtuullista ja järkevää, että asunto on
kalustettu ennen sisäänmuuttoa, koska kuntapaikalle vastaanotettavilla
henkilöillä ei ole enää vuokrasuhteen alkaessa mitään muuta paikkaa yöpyä kun
vain asunto, johon he ovat solmineet vuokrasopimuksen. Lisäksi sairaiden ja
esimerkiksi pyörätuolissa olevien vammaisten kohdalla on usein niin, että
heillä ei ole mahdollisuutta kalustaa asuntoa itse, ja asuminen edellyttää
sitä, että asunnossa on esimerkiksi sängyt patjoineen jo hankittuina. Usein on
näet niinkin, että vammaisen ja sairaan tarpeisiin soveltuvaa sänkyä ja patjaa
ei ole saatavilla välittömästi, vaan se tulee tilata etukäteen. Asunnon ollessa
varattuna ja ennen asukkaan sisäänmuuttoa, asunnon avaimet voivat olla vain
asunnon varanneella taholla eli kunnalla. Kunta näet myöntää kuntapaikat ja varaa
asunnot kuntapaikalle valittaville henkilöille. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/143531962/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf/034f19ed-5e5a-e932-4c8d-796b8cfd7291/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf?t=1671694174916">TEM:n olemassaoleva ohje VN/33700/2022 22.12.2022</a> antaa
nykymuodossaan hyvät lähtökohdat kuntapaikalle tulevien henkilöiden asuntojen
kalustamiseen sekä kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöhön. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>On järkevää, että hyvinvointialue tekee
ennakollisesti ne sosiaali-ja terveydenhuollon päätökset, joita hyvinvointialue
voi tehdä, mukaan lukien täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätökset.
On ainoastaan järkevää, että hyvinvointialue hankkii asuntoon ne välttämättömät
kalusteet joiden hankkimiseen on sosiaalihuollolliset perusteet, ja kunta voi
hankkia esimerkiksi Kierrätyskeskusta, kolmatta sektoria ja vapaaehtoisia
hyödyntämällä sellaisen kalustuksen, joka mahdollistaa tosiasiallisesti
asumisen aloittamisen päivänä kun asukkaan vuokrasopimus alkaa. Tällaisesta
yhteistyöstä ja sen täsmentämisestä on mahdollista säätää edellä mainituin
ohjeen tasoisesti, ei säädöstasoisesti. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Pykälää koskevissa esitöissä on seuraava lause: ” Pääministeri
Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan perutaan uuden kotoutumislain
myötä kunnille lisättäviä tehtäviä, kuten kaupassa käymisen avustaminen”.
Lienee syytä mainita, että kunnalle ei ole säädetty tällaista tehtävää uuden
kotoutumislain myötä eikä siitä ole mainintaa myöskään edellä mainitussa
ohjeessa <a href="https://kotoutuminen.fi/documents/56901608/143531962/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf/034f19ed-5e5a-e932-4c8d-796b8cfd7291/TEM_Ohje+kotoutumisen+edist%C3%A4misest%C3%A4+1.1.2023+alkaen.pdf?t=1671694174916">VN/33700/2022 22.12.2022.</a><o:p></o:p></p><b></b><p></p>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-26944810482920466442021-10-13T20:23:00.001+02:002021-10-13T21:03:15.992+02:00Ulkomaalaislain muuttaminen on välttämätöntä lapsen edun ja perhe-elämän suojan kannalta<p style="text-align: justify;">Kansainvälistä suojelua saaneiden ihmisten oikeus perhe-elämän suojaan ei toteudu tällä hetkellä. Tämä on asia, jonka olen nähnyt omassa työssänikin varsin monta kertaa. Suomessa asuva alaikäinen kansainvälistä suojelua saanut lapsi ei ole saanut laillista huoltajaansa Suomeen, vaikka perhesiteestä ei ole Maahanmuuttovirastonkaan mukaan mitään epäselvyyttä, sukulaisuus on DNA-testillä todennettu, kaikkien henkilöllisyys on varmennettu ja yhteistä perhe-elämää on vietetty. Alaikäisen lapsen ero omasta perheestä ja huoli Afganistanissa olevien omaisten kohtalosta Talebanin kynsissä vaikuttaa Suomessa olevan lapsen päivittäiseen pärjäämiseen ja keskittymiskykyyn. </p><p style="text-align: justify;">Myöskään huoltaja ei aina saa lastaan Suomeen. Eräässä tapauksessa toissijaista suojelua Suomesta saaneen kurdinaisen kaksi alaikäistä lasta haki oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Nainen oli hakenut kansainvälistä suojelua 2015 ja saanut oleskeluluvan 2016. Nainen oli paennut pienemmän lapsensa kanssa kun taas kaksi isompaa lasta jäivät tuttavien luo Irakiin, koska kaikkien 4 henkilön pakenemiseen ei ollut taloudellisia edellytyksiä. Tässäkään tapauksessa perhesiteestä ja sen jatkumisesta ei ollut mitään epäselvyyttä Maahanmuuttovirastonkaan mukaan. Tässä kohtaa naiselta edellytettiin kuitenkin turvattua toimeentuloa joten päätös oli kielteinen. Sipilän hallitus oli juuri muuttanut ulkomaalaislakia siten (laki astui voimaan 1.7.2016), että toissijaista suojelua saavilta edellytetään turvattua toimeentuloa.</p><p style="text-align: justify;"><a href="http://hemakerk.blogspot.com/2016/04/perheenyhdistamisen-vaikeuttaminen.html">Kirjoitin aiheesta 2016 huhtikuussa</a> kun kyseistä lapsen edun ja perhe-elämän suojan vastaista lakimuutosta vielä kaavailtiin. Kyseinen muutos oli täysin kohtuuton ja järjetön, koska perheenyhdistämisten tilanne oli jo ennen lakimuutosta tehty aiemmilla lakimuutoksilla lapsen edun vastaiseksi. Pakolaisneuvonta ry tutki lapsen edun arviointia <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/LapsenetuTP160315.pdf">tuomioistuinten turvapaikkapäätöksissä 2014</a> ja <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/LapsenetuPY-160315F.pdf">perhesidepäätöksissä</a>. Käytännössä lapsen etua ei juuri arvioitu tai se tehtiin pinnallisesti. <a href="http://www.muuttoliikkeessa.fi/suomalaista-perheenyhdistamiskeskustelua-ohjaa-poliittisten-irtopisteiden-kalastelu/">Kirjoitin jo 2011 siitä, kuinka perheenyhdistämistä on vaikeutettu monilta osin kyseenalaisella tavalla.</a> Kirjoitin samalla, kuinka pahasti todellisuudesta irrallaan julkinen keskustelu ja poliitikkojen väitteet perheenyhdistämisen helppoudesta ovat.</p><p style="text-align: justify;">Kielteiseen perhesidepäätökseen liittyvien asioiden läpikäynti asiakkaan kanssa on hankalaa. Kun kävin edellä mainitun kurdinaisen kanssa päätöstä ja muutoksenhakumahdollisuutta läpi, hän ymmärrettävästi rupesi itkemään aika paljon. Itse olin tilanteessa rauhallinen mutta ajattelin mielessäni, että minun puolestani tällaisia asioita saisivat tulla asiakkailleni selittämään ne henkilöt, joiden mielestä perheenyhdistäminen on helppoa. </p><p style="text-align: justify;">Syyksi kielteiselle oleskelulupapäätökselle perheoleskeluluvissa on ollut usein se, että perhesiteen väitetään katkenneen vapaaehtoisesti ilman pakottavaa syytä. Tämä peruste on omituinen etenkin sellaisten henkilöiden kohdalla, joille on myönnetty ulkomaalaislain mukainen pakolaisasema tai toissijaista suojelua. Tällaisissa tapauksissa Maahanmuuttovirasto on nimenomaisesti todennut, että henkilö tarvitsee kansainvälistä suojelua ja pakoon lähtemiselle on ollut pakottava Suomen ulkomaalaislain mukainen syy. </p><p style="text-align: justify;">Lapsen edun toteutumista perhesidepäätöksissä onkin tutkittu verrattain hyvin edellä mainitsemieni selvitysten lisäksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys <a href="https://syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-selvitys-lapsen-oikeudet-eivat-toteudu-perheenyhdistamispaatoksissa">"Lapset ilman perhettä – Kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistäminen"</a> toteaa, että lapsen oikeudet eivät toteudu perheenyhdistämispäätöksissä. Jaana Palander ym. ovat kirjoittaneet aiheesta hyvin artikkelissaan "<a href="https://politiikasta.fi/ihmisoikeusminimalismi-ja-poliittinen-tahto-erottaa-perheita/">Ihmisoikeusminimalismi ja poliittinen tahto erottaa perheitä</a>". He ovat käyneet läpi 2010-luvulla ulkomaalaislakiin jatkuvasti tehtyjä muutoksia, jotka ovat kasautuessaan tehneet kansainvälistä suojelua saaneiden perheiden yhdistämisestä lähestulkoon mahdotonta. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että kyse on nimenomaan ydinperheiden jäsenistä: joko alaikäisistä lapsista tai heidän isistä ja äideistään, joista Suomessa asuva henkilö (lapsi, puoliso tai huoltaja) on saanut ulkomaalaislain mukaista kansainvälistä suojelua. </p><p style="text-align: justify;">Elina Pirjatanniemi ym. ovat tehneet laajemman selvityksen "<a href="https://heuni.fi/documents/47074104/0/%C3%A4VNTEAS_2021_9_ulkom_V22_FINAL.pdf/9cb55e0f-6631-5cb0-bcf7-287774dc815e/%C3%A4VNTEAS_2021_9_ulkom_V22_FINAL.pdf?t=1613388553323">Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan</a>", jossa todetaan 29.5.2015 - 6.6.2019 tehdyt ulkomaalaislain muutokset osittain kohtuuttomiksi. Siksi selvityksessä esitetään muun muassa perheenyhdistämisen turvaamista yhdenvertaisesti kansainvälistä suojelua saaneille.</p><p style="text-align: justify;">Koska nykyinen lainsäädäntö synnyttää täysin kohtuuttomia tilanteita, joissa estetään todennetusti oikeiden huoltajien mahdollisuus elää perhe-elämää todennetusti oikeasti alaikäisten lastensa kanssa, lakia pitää muuttaa. Siksi aiheesta on tehty hallituksen esitys <a href="https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM023:00/2020">ulkomaalaislain muuttamiseksi</a>. </p><p></p><div style="text-align: justify;">Keskeisiä muutoksia esityksessä on kaksi. Ensinnäkin toimeentuloedellytyksestä luovutaan toissijaista suojelua saaneiden osalta. Tältä osin kyseessä on ainoastaan paluu tilanteeseen joka vallitsi ennen 1.7.2016. Kyseistä vuoden 2016 muutosta ei edes olisi ikinä pitänyt tehdä. <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2016/04/perheenyhdistamisen-vaikeuttaminen.html">Kuten kirjoitin 2016 perheenyhdistämisdirektiivin tulkintaohjeista ja UNHCR:n kommenteista</a>, toissijaista suojelua saaneiden asema ei eroa pakolaisaseman saaneiden asemasta, eikä heitä tulisi kohdella keskenään eriarvoisesti perhe-elämää koskevissa päätöksissä. UNHCR on kommentissaan aiheellisesti viitannut <a href="http://www.refworld.org/docid/509b93792.html">Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön</a>, jonka mukaan kiellettyjä syrjintäperusteita eivät ole vain synnynnäiset, henkilöön liittyvät syyt, vaan <a href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063">ihmisoikeussopimuksen</a> 14 artikla syrjinnänkiellosta koskee myös esimerkiksi henkilön ulkomaalaisoikeudellisen statuksen perusteella määräytyvää kohtelua.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Toinen keskeinen muutos on muutos ulkomaalaislain §36 pykälään. Tässä muutoksessa lauseeseen "oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen" lisätään lause "jos perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voidaan oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä vain, jos perheenyhdistäminen Suomessa olisi lapsen edun vastaista". </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tämäkin pykälämuutos on erittäin tarpeellinen. Tällä hetkellä päätöskäytäntö on synnyttänyt yksiselitteisen kohtuuttomia tilanteita, joissa Suomesta kansainvälistä suojelua saaneelta alaikäiseltä lapselta estetään mahdollisuus perhe-elämän suojaan oman äidin kanssa, vaikka pakoon esimerkiksi Afganistanista on selvästi lähdetty pakottavasta syystä. <a href="https://syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-lausunto-kansainvalista-suojelua-saavien-henkiloiden-perheenyhdistamista-koskevasta-hallituksen-esitysluonnoksesta">Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa</a> todetaan: </div><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;"><i>"Nykytilanteessa päätöksentekijä on voinut ensin todeta lapsen olleen kansainvälisen suojelun
tarpeessa ja tämän jälkeen arvioida, että lapsi on lähetetty Suomeen, jotta
vanhemmat saisivat oleskeluluvat, eikä sen vuoksi, että lapsi on ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Valtuutetun näkemyksen mukaan käytäntö ei nykytilassakaan ole riittävässä
määrin perustunut lakiin. Esitetty muutos korjaa nykytilanteen vastaamaan
UlkL 114 §:stä ilmenevää pääsääntöä, jonka mukaan kansainvälistä suojelua
saaneen perheenjäsenelle 'myönnetään' oleskelulupa perhesiteen perusteella."</i></div><p></p><p style="text-align: justify;">Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät seikat säilyvät jatkossakin (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L4P36">UlkL 36 § 1. mom.</a>) oleskeluluvan saamisen esteenä. Myös selvästi virheellisten tietojen antaminen ja viranomaisen harhauttaminen on jatkossakin oleskeluluvan myöntämättä jättämisen peruste. Maahanmuuttoviraston lausunnossa lakiluonnosta koskien näet väitetään lapsen edun ensisijaisuutta koskevan huomion olevan niin "ehdottomassa muodossa", että olisi olemassa riski §36 pykälän soveltamatta jättämisestä. Tämä Maahanmuuttoviraston huomio ei pidä paikkaansa. Maahanmuuttoviraston lausuntoa lukiessa käy pakosti mielessä, miten Maahanmuuttovirastossa ylipäänsä ymmärretään <a href="https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/mika-lapsen-etu/">lapsen edun</a> käsite. Jos esimerkiksi lapsen huoltaja on ilman pätevää syytä lähettänyt lapsensa toisaalle jonkinlaisessa hyötymistarkoituksessa, ei kyseessä ole lapsen edun mukaisesta toiminnasta. </p><p style="text-align: justify;">Kun arvioidaan lapsen etua, arvioidaan nimenomaan sitä mikä on tarkoituksenmukaisinta <i>lapsen</i> kasvun ja kehityksen kannalta, ja silloin tällöin voi hyvinkin olla tilanteita joissa huoltajan toiminta ei ole lapsen edun mukaista. Ei ole vaikea nähdä lapsen edun kannalta haitallisia tilanteita jos §36 ensimmäisen momentin kaltaisia tilanteita on voitu näyttää toteen. </p><p style="text-align: justify;">Ongelma ulkomaalaislain nykyisessä soveltamiskäytännössä on ennemminkin niin suuri viranomaisen harkintavalta, että lapsen etua ei käytännössä ole arvioitu mitenkään. Tämä on myös näytetty toteen <a href="https://syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-selvitys-lapsen-oikeudet-eivat-toteudu-perheenyhdistamispaatoksissa">Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä 2021</a> sekä <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/lapsi-suojelua-hakemassa/">Pakolaisneuvonnan selvityksissä 2014</a>.</p><p style="text-align: justify;">Maahanmuuttoviraston ehdottamat muutokset esitysluonnokseen ovat kuitenkin maltillisia: </p><p style="text-align: justify;"><i>"Monimuotoisen kokonaisuuden hallitsemiseksi ja lain tarkoitusperien
toteutumiseksi Maahanmuuttovirasto ehdottaa lakiin tehtävän lisäyksen
muotoilemista kokonaisharkintaa sallivampaan suuntaan. Lainsäätäjän
tarkoitus voidaan avata hallituksen esityksessä, jolloin kokonaisharkinnan
mahdollistaminen ei antaisi lainsoveltajalle liikaa harkintavaltaa."</i></p><p style="text-align: justify;">Olennaisin muutos suhteessa nykykäytäntöön lakiehdotuksessa on siis kokonaisvaltaisempi lapsen edun arviointiin velvoittaminen, mikä on perusteltua jo Suomea velvoittavan YK:n <a href="https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/">lapsen oikeuksien sopimuksen</a> näkökulmasta. <a href="https://www.lskl.fi/lausunnot/keskusliiton-lausunto-perheenyhdistamista-koskeviin-ulkomaalaislain-muutosehdotuksiin/">Lastensuojeluliiton keskusliiton</a>, <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d55702a4-62f4-4fb9-ad5b-10fada025e8e/24fc08c2-3375-4a36-8f24-1e0a4fde904a/LAUSUNTO_20210928134707.PDF">Lapsiasiavaltuutetun</a> sekä <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/PAN-lausunto-SM_HE-luonnos-ulkomaalaislain-muuttamisesta.pdf">Pakolaisneuvonta ry:n</a> lausunnot valottavat asiaa hyvin.</p><p style="text-align: justify;">Ajatus siitä, että varsinaisessa hallituksen esityksessä tuodaan esiin tarkemmin lainsäätäjän tarkoitus, on hyvä. Yleisenä huomionaan Maahanmuuttovirasto toteaa ehdotettujen muutosten olevan "asiakas- ja viranomaisystävällisiä" ja niiden "selkeyttävän viraston työtä lainsoveltajana". Maahanmuuttovirasto ehdottaa lähinnä lain tarkoitusperien selkeää kirjaamista hallituksen esitykseen eikä "tyrmää" hallituksen esitystä, kuten Suomen Uutiset yksiselitteisen virheellisesti asian uutisoi. </p><p style="text-align: justify;">Jos siis ihminen perehtyy hallituksen esitystä koskevaan luonnokseen, luonnosta koskeviin lausuntoihin ja perheenyhdistämisen nykytilannetta koskeviin selvityksiin, on selvää, että esitysluonnoksessa esitetyt muutokset ulkomaalaislakiin eivät ole pelkästään kannatettavia. Ne ovat välttämättömiä.</p><p style="text-align: justify;">Muutosehdotukset eivät kuitenkaan ole riittäviä: <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/pakolaisneuvonta-ehdotetut-muutokset-perheenyhdistamiseen-valttamattomia-mutta-eivat-yksin-riita/">yksi iso ongelma on se että monen henkilön kohdalla hakemusta ei pysty saamaan edes vireille</a>. Vuoden 2012 alusta alkaen ulkomaalaislain 60 § on edellyttänyt, että oleskelulupaa
on haettava ennen Suomeen saapumista maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Tämä vaatimus estää tällä hetkellä oleskelulupahakemuksen jättämisen esimerkiksi Addis Abeban suurlähetystössä eritrealaisilta jotka ovat Etiopiassa, koska UNHCR:n toimisto jossa oleskelun aiemmin pystyi laillistamaan, on ollut suljettuna jo pitkään Tigrayn konfliktin vuoksi. Myöskään afganistanilaiset jotka ovat Iranissa, eivät pysty tekemään perheenyhdistämishakemusta tällä hetkellä, koska he eivät pysty saamaan Afganistanin passia eikä myöskään UNHCR heitä rekisteröi. Tämä kaikki estää matkustamisen Intiaan New Delhin suurlähetystöön, jossa afganistanilaisten perheenyhdistämishakemukset käsitellään. Välttämätöntä olisi siis lisätä ulkomaalaislain §60 pykälään poikkeamismahdollisuus laillisen oleskelun vaatimuksesta silloin kun se on käytännössä mahdotonta, esimerkiksi yllä mainitun Tigrayn konfliktin kaltaisissa tilanteissa. <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/PAN-lausunto-SM_HE-luonnos-ulkomaalaislain-muuttamisesta.pdf">Pakolaisneuvonta ry:n lausunnossa</a> on tuotu tämä seikka esiin.</p><p style="text-align: justify;">Yleensä suomalaisessa politiikassa pidetään itsestäänselvyytenä lapsen etua sekä alaikäisten lasten mahdollisuutta elää normaalia perhe-elämää omien, oikeiden huoltajiensa kanssa. On erikoista, että ulkomaalaistaustaisten kohdalla tällaisen itsestään selvän perusoikeuden toteutumista jopa vastustetaan. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä että Perussuomalaiset on tehnyt aiheesta <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008296459.html">välikysymyksen</a>. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra väittää että Suomesta tulisi lainmuutoksen seurauksena "Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio". Väite on täyttä potaskaa, eikä sille löydykään minkäänlaisia perusteluja. Maahanmuuttoviraston lausunnossa hallituksen esitykseen ei väitetä tällaista, eikä muissakaan asiantuntijalausunnoissa. Hallituksen esitys pohjautuu poikkeuksellisenkin huolelliseen valmisteluun. Siksi on hyvä lukea <a href="https://syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-selvitys-lapsen-oikeudet-eivat-toteudu-perheenyhdistamispaatoksissa">Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys</a> aiheesta, kuten myös Valtioneuvoston kanslian teettämä selvitys <a href="https://vnk.fi/-/tutkimus-selvitti-ulkomaalaislain-muutosten-yhteisvaikutusta">aikaisempien lakimuutosten vaikutuksista</a>. Myös <a href="https://politiikasta.fi/ihmisoikeusminimalismi-ja-poliittinen-tahto-erottaa-perheita/">Palanderin ym. artikkeli on perusteellinen</a>. Ulkomaalaislain muuttamiselle esitysluonnoksen mukaiseksi on varsin selkeään taustatietoon pohjautuvat perusteet.</p><p style="text-align: justify;">Perheitä on konkreettisesti hajonnut ja laillisesti maassa asuvia alaikäisiä lapsia jäänyt ilman todellisia huoltajiaan suomalaisen perheenyhdistämispolitiikan seurauksena. Ulkomaalaislain muuttaminen hallituksen esitysluonnoksen ja sitä täydentävien asiantuntijalausuntojen mukaiseksi on välttämätöntä, jotta suomalainen yhteiskunta kohtelisi perheitä ja lapsia oikeudenmukaisesti. </p><p style="text-align: justify;"><b>Taustaa ja lisätietoa</b></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM023:00/2020">Hanke perheenyhdistämisen edistämiseksi: sisäministeriön säädösvalmistelusivu.</a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/d55702a4-62f4-4fb9-ad5b-10fada025e8e/24fc08c2-3375-4a36-8f24-1e0a4fde904a/LAUSUNTO_20210928134707.PDF">Lapsiasiavaltuutetun lausunto</a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://www.lskl.fi/lausunnot/keskusliiton-lausunto-perheenyhdistamista-koskeviin-ulkomaalaislain-muutosehdotuksiin/">Lastensuojelun keskusliiton lausunto</a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://liikkeessaylirajojen.fi/suomen-perheenyhdistamispolitiikka-voi-traumatisoida-pakolaisperheita-uudelleen/">Leinonen ym.: Suomen perheenyhdistämispolitiikka voi traumatisoida pakolaisperheitä uudelleen</a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/pakolaisneuvonta-ehdotetut-muutokset-perheenyhdistamiseen-valttamattomia-mutta-eivat-yksin-riita/">Pakolaisneuvonta ry:n lausunto </a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/LapsenetuTP160315.pdf">Pakolaisneuvonta ry: Lapsen edun arviointi tuomioistuinten turvapaikkapäätöksissä 2014</a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/wp-content/uploads/LapsenetuPY-160315F.pdf">Pakolaisneuvonta ry: Lapsen edun arviointi tuomioistuinten perhesidepäätöksissä 2014</a></p><a href="https://heuni.fi/documents/47074104/0/%C3%A4VNTEAS_2021_9_ulkom_V22_FINAL.pdf/9cb55e0f-6631-5cb0-bcf7-287774dc815e/%C3%A4VNTEAS_2021_9_ulkom_V22_FINAL.pdf?t=1613388553323">Pirjatanniemi ym.: Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Valtioneuvoston selvitys -ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:10</a><p style="text-align: justify;"><a href="https://politiikasta.fi/ihmisoikeusminimalismi-ja-poliittinen-tahto-erottaa-perheita/">Politiikasta.fi 11.3.2019: ihmisoikeusminimalismi ja poliittinen tahto erottaa perheitä</a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-lausunto-kansainvalista-suojelua-saavien-henkiloiden-perheenyhdistamista-koskevasta-hallituksen-esitysluonnoksesta">Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto</a></p><p style="text-align: justify;"><a href="https://syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-selvitys-lapsen-oikeudet-eivat-toteudu-perheenyhdistamispaatoksissa">Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys: Lapset ilman perhettä - kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistäminen</a></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><br /></p>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-13960251612582053632021-10-02T15:02:00.001+02:002021-11-10T09:42:10.642+02:00Turvapaikkahakemuksen käsittelemättä jättäminen on laitonta<p style="text-align: justify;">Viime aikoina on ollut keskustelua Afganistanin turvallisuustilanteesta Talebanin valtaannousun jälkeen ja siitä, kuinka afganistanilaisia tulisi kohdella EU:n ulkorajoilla.</p><p style="text-align: justify;">Ihmisen oikeus ja tarve kansainväliseen suojeluun on mahdollista selvittää ainoastaan <a href="https://migri.fi/turvapaikan-hakeminen">käsittelemällä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus</a>. </p><p style="text-align: justify;"><a href="https://intermin.fi/-/kiintiopakolaisten-vastaanottaminen-on-yksi-tapa-auttaa-afganistanin-vaikeassa-tilanteessa">Kiintiöpakolaisten</a> kohdalla kansainvälisen suojelun tarpeen on selvittänyt <a href="https://intermin.fi/-/kiintiopakolaisten-vastaanottaminen-on-yksi-tapa-auttaa-afganistanin-vaikeassa-tilanteessa">YK:n pakolaisjärjestö UNHCR</a>. Valtionrajalle saapuvien henkilöiden kohdalla kansainvälisen suojelun tarpeen selvittää Suomessa <a href="https://migri.fi/turvapaikka-suomesta">Maahanmuuttovirasto</a>. Turvapaikkamenettelystä säädetään <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#V13">ulkomaalaislaissa</a>, turvapaikanhakijan vastaanottopalveluista (kuten terveydenhuollosta ja toimeentulosta) <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110746">vastaanottolaissa</a>.</p><p style="text-align: justify;">Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättäminen käsittelemättä on <a href="https://voelkerrechtsblog.org/a-pushback-against-international-law/">laitonta</a>. Myös hakemuksen jättämisen estäminen on <a href="https://voelkerrechtsblog.org/a-pushback-against-international-law/">laitonta</a>. Hakemuksen jättämisen estämisestä käytetään englanninkielisessä lehdistössä ja kirjallisuudessa termiä <a href="https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2021/689368/EPRS_BRI(2021)689368_EN.pdf">pushback</a>, jolle ei toistaiseksi ole vakiintunutta suomalaista käännöstä. </p><p style="text-align: justify;">Keskeinen oikeusperiaate joka tekee turvapaikkahakemuksen jättämisen estämisestä laitonta, on nimeltään palautuskielto (non-refoulement). Palautuskiellosta säädetään Suomen <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999">perustuslain §9 neljännessä momentissa</a> sekä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L9P147">ulkomaalaislain §147:ssä</a>. Suomen lainsäädäntöön palautuskielto on kuitenkin tullut sitä mukaa kun kansainvälisiä sopimuksia on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön. Palautuskielto on <a href="https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2#idp447196672">Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen artiklassa 33</a>, ja kyseinen yleissopimus on sisällytetty kokonaisuudessaan <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32013L0032&from=FI">EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin</a>. Palautuskielto on myös <a href="https://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf">Euroopan Unionin perusoikeuskirjan artikloissa 18 ja 19</a>. Yksi tärkeimmistä palautuskiellon sisältävistä sopimuksista on Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS). Joukkokarkotus eli yksilölliseen harkintaan perustumaton maastapoistaminen kielletään EIS:n <a href="https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063#idp447452592">4:nnen lisäpöytäkirjan artiklassa 4</a> ja palautuskielto on sisällytetty <a href="https://www.echr.coe.int/Documents/Dialogue_2017_ENG.pdf">artiklan 3 (kidutuksen kielto) tulkintaan</a>.</p><p style="text-align: justify;">Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut juridisesti sitovimmat tuomiot joissa turvapaikkahakemuksen jättämisen estämisen (<a href="https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2021/689368/EPRS_BRI(2021)689368_EN.pdf">niin sanottu pushback</a>) on katsottu <a href="https://www.echr.coe.int/Documents/FS_Collective_expulsions_ENG.pdf">rikkovan palautuskieltoa</a>. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamat tuomiot ovat oikeudellisesti sitovia tuomioistuimen ratkaisuja, joita kaikkien Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifioineiden valtioiden tulee noudattaa. Heinäkuussa 2021 Puola sai langettavan tuomion tapauksessa <a href="https://www.refworld.org/cases,ECHR,60fae2984.html">D.A ja muut vs. Puola</a>. Aikaisempia EIT-tuomioita aiheesta ovat olleet myös <a href="https://www.echr.coe.int/Documents/FS_Collective_expulsions_ENG.pdf">Čonka vs. Belgia</a>, <a href="https://www.refworld.org/cases,ECHR,4f4507942.html">Hirsi Jamaa ja muut vs. Italia</a>, <a href="https://www.amnesty.org/en/documents/EUR05/008/2014/en/">Sharifi ja muut vs. Italia ja Kreikka</a>, <a href="https://www.asylumlawdatabase.eu/en/content/mk-and-others-v-poland-repeated-refusal-accept-asylum-applications-amounted-collective">M.K ja muut vs. Puola</a> sekä <a href="https://www.refworld.org/cases,ECHR,60fae4824.html">Shahzad vs. Unkari.</a> </p><p style="text-align: justify;">Edellä mainituissa tuomioissa on kyse yksinkertaisesti siitä, että jos henkilö palautetaan ilman että hänen turvapaikkahakemustaan tutkitaan, ei voida tietää olisiko henkilöllä perusteet kansainvälisen suojelun saamiseen. </p><p style="text-align: justify;">Jos esimerkiksi Irakin, Afganistanin tai Syyrian kansalainen palautetaan Puolan rajavartijoiden toimesta Valko-Venäjälle ilman että hänen turvapaikkahakemustaan otetaan käsittelyyn, Puola rikkoo (kuten tapauksessa <a href="https://www.refworld.org/cases,ECHR,60fae2984.html">D.A ja muut vs. Puola</a>) ensinnäkin EIS:n artiklaa 3 (kidutuksen kielto). Palautuskielto pitää näet sisällään myös ketjupalautusten kiellon eli sen, että Puola ulkoistaisi Syyriaan kidutettavaksi lähettämisen Valko-Venäjän valtiolle. Toisaalta Puola rikkoo EIS:n artiklaa 13 (oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon) sekä <a href="https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063#idm45237816801968">EIS:n 4. lisäpöytäkirjan artiklaa 4</a>, joka kieltää summittaiset palautukset.</p><p style="text-align: justify;">Monet lainrikkojat keksivät verukkeita toiminnalleen. Esimerkiksi Puola väittää rajalleen saapuvien irakilaisten, afganistanilaisten ja syyrialaisten olevan osa Valko-Venäjän hybridioperaatiota. Hybridioperaatio voi vallan hyvin pitää paikkansa, mutta tämä ei silti oikeuta toimintaa jonka seurauksena ihmisiä on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12112464">kuollut Puolan puolelle Valko-Venäjän vastaista rajaa</a>. <a href="https://intermin.fi/maahanmuutto/toimijat-ja-avastuut/laajamittainen-maahantulo-ja-varautuminen">Laajamittaisen maahantulon tilanteessa</a> on mahdollista perustaa rajalle järjestelykeskus, jossa henkilöt voivat odottaa turvapaikkahakemuksensa ottamista käsittelyyn. Rajan ylittänyt ihminen ja joukko ihmisiä, jotka ilmaisevat halunsa hakea turvapaikkaa, on mahdollista pidättää ja ottaa väliaikaisesti säilöön, mutta heitä ei voi noin vain työntää toiselle puolelle rajaa. Laajamittaiseen maahantuloon pitääkin varautua, mutta suoranaisiin laittomuuksiin ryhtyminen laajamittaisen maahantulon tilanteessa on ennemmin mahdollisen hybridioperaation mukaista kuin sen vastaista toimintaa. </p><p style="text-align: justify;">Kirjoitin viime viikolla siitä, että <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2021/09/pakolaiskiintio-on-toimiva-vastuunjaon.html">pakolaiskiintiö on toimiva vastuunjaon mekanismi</a>. On varmasti mahdollista lisätä kiintiövastaanottoa ja kansainvälisen suojelun hakemista YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta, jos UNHCR saa merkittävästi lisäresursseja toimintaansa. Samaan aikaan on tärkeää muistaa, että turvapaikan hakeminen valtionrajalla on aina mahdollista ja valtionrajalla jätetty hakemus pitää käsitellä yksilöllisesti ja asianmukaisesti. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L6P95">Suomen ulkomaalaislaki</a> edellyttää sitä, kuten myös Suomen lainsäädäntöön sisällytetyt <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/eun-turvapaikkasaadokset/">EU:n turvapaikkasäädökset</a>. <a href="https://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf">EU:n perusoikeuskirja</a> edellyttää sitä, kuten myös <a href="https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-coe-2020-european-law-land-borders_en.pdf">Euroopan ihmisoikeussopimus</a>. Lainsäädännöstä ja sopimuksista riippumatta on yksinkertaisesti väärin, että ei edes selvitetä sitä, onko ihminen kidutuksen ja mielivaltaisen väkivallan vaarassa, jos hänet palautetaan.</p><p style="text-align: justify;">Samaan aikaan on tärkeää todeta, että kansainvälisen suojelun hakemuksen yksilöllinen käsittely tarkoittaa sitä, että päätöksiä suojelusta ei tehdä ennakkoluulojen pohjilta. Esimerkiksi ihmisen sukupuoli ei kerro yksinään mitään siitä, tarvitseeko henkilö kansainvälistä suojelua vai ei. On sinänsä itsestään selvää, että myös <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008239917.html">miehillä pitää olla oikeus paeta vainoa ja väkivaltaa</a>, mutta asiasta joutuu usein muistuttamaan. Ihmisten leimaaminen sukupuolen perusteella kansainvälistä suojelua tarvitsemattomaksi tai peräti pelkuriksi kertoo paitsi rasistisista ja seksistisistä ennakkoluuloista toisia kohtaan, myös täydellisestä ymmärtämättömyydestä sen suhteen, mitä sisällissotia käyvissä maissa tapahtuu. Ihan jokainen maailman useita eri osapuolia sisältävä sisäinen konflikti ei ole talvisota.</p><p style="text-align: justify;">Yhtä lailla on tärkeää todeta, että haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien asetteleminen vastakkain ei ole missään oloissa perusteltua. Turvapaikanhakijoiden lainmukainen vastaanotto ei ole pois vanhuksilta tai miltään muultakaan ryhmältä, koska valtion talousarviossa on vähintään satoja eri menoeriä, ja lisäksi valtion taloudenhoito pitää sisällään lukuisia eri finanssipoliittisia keinoja, joilla vaikutetaan valtion tuloihin. Jos henkilö siis vaatii laajoja budjettivaikutuksia sisältäviä veronalennuksia ja samaan aikaan väittää, että turvapaikanhakijat vievät mahdollisuuden laadukkaalta vanhustenhoidolta, on selvää, että henkilö ei ole vanhustenhoidosta huolissaan. Hän vain käyttää vanhuksia rasistisena keppihevosena omassa politikoinnissaan. Pelkkien vanhusten ja turvapaikanhakijoiden nostaminen esiin valtion sadoista eri menoeristä on yksinkertaisesti valheellista tulo- ja menoarvion esittämistä. Erityisen läpinäkyvää vanhusten käyttäminen rasistisena keppihevosena on, jos henkilö äityy puhumaan vanhustenhuollosta vain turvapaikanhakijoiden yhteydessä ja on muissa tilanteissa aiheesta hiljaa.</p><p style="text-align: justify;">Lisätietoa perehtymiseen:</p><p style="text-align: justify;"><a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/eun-turvapaikkasaadokset/">EU:n turvapaikkasäädökset</a></p><p><a href="https://www.infomigrants.net/en/">Infomigrants -sivusto</a>: Deutsche Wellen, France Médias Monden ja ANSA:n yhteinen maahanmuuttoaiheisiin keskittynyt uutissivusto</p><p><a href="https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-coe-2020-european-law-land-borders_en.pdf">Fundamental rights of refugees,asylum applicants and migrants at the European borders</a>. EU:n perusoikeusviraston julkaisu turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten oikeuksista Euroopan rajoilla</p><p><a href="https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2021/689368/EPRS_BRI%282021%29689368_EN.pdf">Pushbacks at the EU's external borders</a>: Euroopan parlamentin tietopaketti laittomasta käännyttämisestä EU:n ulkorajoilla</p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;"><br /></p>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-73744463600794092562021-09-13T13:10:00.001+02:002021-09-13T20:07:14.822+02:00Pakolaiskiintiö on toimiva vastuunjaon mekanismi<div style="text-align: justify;">Suurin osa maailman pakolaisväestöstä,<a href="https://www.unhcr.org/refugee-statistics/"> 86%</a>, on kehittyvissä maissa. <a href="https://www.unhcr.org/refugee-statistics/">27% maailman pakolaisväestöstä</a> on <a href="https://unctad.org/topic/least-developed-countries/list">vähiten kehittyneissä eli LDC-maissa</a>. Esimerkiksi Turkissa on 3,7 miljoonaa pakolaista, Pakistanissa 1,4 miljoonaa ja Ugandassa 1,4 miljoonaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div><div style="text-align: justify;">Tilanne jossa muita heikommassa asemassa olevat valtiot joutuvat tekemään rikkaampia valtioita isomman työn pakolaisten suojelussa, on epäoikeudenmukainen. Se myös epävakauttaa näitä valtioita ja voi aiheuttaa suojelua tarvitsevien ihmisten spontaania liikkumista edelleen näistä maista. Näin voi tapahtua etenkin silloin kun paossa olevat ihmiset ovat joutuneet <a href="https://pure.diis.dk/ws/files/732765/DIIS_RP_2016_11_WEB.pdf">vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi</a> oleskelumaassaan. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div></div><div style="text-align: justify;">Siksi tarvitaan mekanismia joka vahvistaa kehittyvien maiden toimintakykyä pakolaisten suojelussa, vähentää ihmisten tarvetta turvautua ihmissalakuljetukseen ja joka suojaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. <a href="https://intermin.fi/-/kiintiopakolaisten-vastaanottaminen-on-yksi-tapa-auttaa-afganistanin-vaikeassa-tilanteessa">Pakolaiskiintiö</a> eli <a href="https://www.unhcr.org/resettlement.html">uudelleensijoittaminen (resettlement)</a>on tällainen mekanismi. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L6P92">Suomen ulkomaalaislain mukaan</a> pakolaiskiintiöön valitaan henkilö joka on kansainvälisen suojelun tarpeessa kotimaahansa nähden ja uudelleen sijoittamisen tarpeessa ensimmäisestä turvapaikkamaasta. Pakolaiskiintiössä vastaan otettavan henkilön kohdalla myös vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset on arvioitu, kuten myös se että vastaanotolle ei ole <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L4P36">ulkomaalaislain §36</a> mukaisia esteitä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kiintiöpakolaisjärjestelmässä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tutkinut <a href="https://www.unhcr.org/protection/resettlement/4a2ccf4c6/unhcr-resettlement-handbook-country-chapters.html">kansainvälisen suojelun tarpeen sekä kansainvälistä suojelua tarvitsevan ihmisen uudelleen sijoittamisen tarpeen</a>. UNHCR:llä on myös selkeä tieto siitä, <a href="https://www.unhcr.org/protection/resettlement/60d320a64/projected-global-resettlement-needs-2022-pdf.html">millainen uudelleensijoittamistarve</a> tällä hetkellä maailmassa on: kaikki UNHCR:n pakolaisiksi rekisteröimät ihmiset eivät ole uudelleen sijoittamisen tarpeessa. UNHCR:n mukaan vuoden 2020 lopussa rekisteröityjä <a href="https://emergency.unhcr.org/entry/55772/refugee-definition">pakolaisia (katso tästä tarkka pakolaisen määritelmä)</a> oli <a href="https://www.unhcr.org/refugee-statistics/">26,4 miljoonaa</a>. Vuonna 2022 uudelleensijoittamisen tarve koskee <a href="https://www.unhcr.org/protection/resettlement/60d320a64/projected-global-resettlement-needs-2022.html">1,47 miljoonaa ihmistä</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Joskus kuulee väitettävän, että pakolaisten suojelu lähialueilla on tehokkaampaa kuin kiintiövastaanotto. Tämän väitteen esittäjät eivät ilmeisesti tiedä että kiintiövastaanotto perustuu nimenomaan lähialueilla tapahtuvan suojelun vahvistamiseen ja ylikuormittumisen ehkäisyyn ja UNHCR:n toteamaan uudelleensijoittamisen tarpeeseen. Tässä voinee käyttää lastensuojeluun liittyvää analogiaa: tottakai <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelun-avohuolto/lastensuojelun-avohuollon-tukitoimet">avohuollon tukitoimet</a> ovat ensisijaisia <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/kiireellinen-sijoitus">kiireelliseen sijoitukseen</a> nähden, mutta silti on tilanteita joissa kiireelliseen sijoitukseen pitää ryhtyä. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">On suhteellisen tärkeää tiedostaa, että uudelleensijoittaminen on <a href="https://www.unhcr.org/solutions.html">UNHCR:n</a> neljästä pakolaisten suojeluun liittyvästä ratkaisumallista (<a href="https://www.unhcr.org/local-integration-49c3646c101.html">lähialuetyö</a>, <a href="https://www.unhcr.org/resettlement.html">uudelleensijoittaminen</a>, t<a href="https://www.unhcr.org/complementary-pathways.html">äydentävät ratkaisut kuten perheenyhdistäminen</a>, <a href="https://www.unhcr.org/voluntary-repatriation-49c3646cfe.html">vapaaehtoinen paluu</a>) yksi kiinteä osa eikä se korvaa muita osia. Uudelleensijoittaminen ja suojelu lähialueilla eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan saman suojelujärjestelmän osia. Huomionarvoista on se, että sukupuolijakauma uudelleensijoittamisohjelmassa on vuoden <a href="https://www.unhcr.org/protection/resettlement/61279ea57/resettlement-fact-sheet-july-2021.html">2021 osalta</a> 50% ja lasten osuus suojeltavista 51%. Ohjelma tavoittaa eniten suojelua tarvitsevat. Esimerkiksi Suomen pakolaiskiintiö täytetään siten että S<a href="https://migri.fi/miten-kiintiopakolaiset-valitaan-">uomen viranomaiset haastattelevat ne henkilöt joita UNHCR ehdottaa valittavaksi Suomen kiintiöön</a>: käytäntö mahdollistaa kansainvälisen suojelun antamisen niille suojelua todennetusti tarvitseville, joilla ei ole mitään muuta väylää suojelun saamiseen.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Silloin tällöin myös väitetään että kiintiövastaanotto on liian pieni toimenpide suhteessa pakolaisten kokonaismäärään jotta sillä voisi olla todellista vaikutusta pakolaisten asemaan ja oikeuksiin. Tämä väite on ristiriitainen koska siinä toisaalta tunnistetaan kansainvälisen suojelun ja uudelleensijoittamisen tarve mutta samalla vastustetaan suojelun antamista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Uudelleensijoittamisten toteutunut määrä ei kerro mitään UNHCR:n uudelleensijoittamisohjelman tarkoituksenmukaisuudesta tai laadusta. Tätäkin asiaa voi havainnollistaa analogialla: jos ihminen ei käytä turvavyötä vaikka se todennetusti parantaa tieturvallisuutta, vika ei ole turvavyössä vaan ihmisessä. Uudelleensijoittamisella on äärimmäisen suuri merkitys jokaiselle uudelleensijoitetulle ihmiselle ja jokainen uudelleensijoitus helpottaa työtaakkaa niissä valtioissa joista uudelleensijoituksia tehdään. Suomi ei yksin osallistu UNHCR:n uudelleensijoittamisen ohjelmaan, vaan vuonna 2020 <a href="https://www.unhcr.org/protection/resettlement/600e95094/resettlement-fact-sheet-2020.html">osallistuvia valtioita oli 25</a>. Toki on hyvä muistaa että valtioilla on myös omia uudelleensijoittamisohjelmia jotka voivat olla UNHCR:sta riippumattomia: esimerkiksi <a href="https://www.canada.ca/en/immigration-refugees-citizenship/services/refugees/afghanistan/special-measures.html">Kanada uudelleensijoittaa 20 000 ihmistä</a> oman ohjelmansa kautta. Jos uudelleensijoittamista <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/29875/refugee-resettlement-at-record-low-in-2020-says-unhcr">tehdään liian vähän</a>, ratkaisu on lisätä kiintiövastaanottoa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Afganistanin kriisi on lisännyt keskustelua siitä, mikä on paras tapa tarjota kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. <a href="https://intermin.fi/-/mottagning-av-kvotflyktingar-ar-ett-satt-att-hjalpa-i-det-svara-laget-i-afghanistan">Pakolaiskiintiö on tässä työssä yksi kiinteä ja tarkoituksenmukainen työkalu</a>. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Julkisen keskustelun määrään nähden on huolestuttavaakin se, miten vähän tiedotusvälineissä on käsitelty sitä miten <a href="https://www.unhcr.org/resettlement.html">UNHCR</a> ja <a href="https://intermin.fi/-/kiintiopakolaisten-vastaanottaminen-on-yksi-tapa-auttaa-afganistanin-vaikeassa-tilanteessa">uudelleensijoittamisen järjestelmä</a> toimii. Tänä vuonna on kulunut 70 vuotta pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen synnystä. Journalistiset perusteet taustoittaville ja perehdyttäville jutuille on olemassa, ja tavallisilla ihmisillä on suuri tarve saada perustietoa aiheesta. Poliitikkojen kutsuminen studioon kiistelemään ei täytä tätä tarvetta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Seuraavat sivustot ovat hyödyllisiä ja jossain määrin välttämättömiäkin aihetta seuraaville:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://ecre.org/media/ecre-weekly-bulletin/">ECRE weekly bulletin</a> : joka viikko ilmestyvä ECRE:n (European Council on Refugees and Exiles) katsaus pakolaisaiheisiin uutisiin; näkökulma on pääasiallisesti oikeudellinen</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.unhcr.org/solutions.html">UNHCR</a> : YK:n pakolaisjärjestön sivuilla on tarkka tieto siitä kuinka paljon pakolaisia maailmassa on, missä he ovat ja miten UNHCR päättää siitä kenet pakolaiseksi rekisteröidään</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.law.ox.ac.uk/research-subject-groups/centre-criminology/centreborder-criminologies/blog">Border Criminologies Blog</a>: Oxfordin yliopiston lakitieteellisen tiedekunnan blogi, joka keskittyy pakolaisoikeudellisiin kysymyksiin</div><div style="text-align: justify;"><br /></div>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-19213546474235538642021-05-11T15:22:00.000+02:002021-05-11T15:22:21.461+02:00Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa vaivaa institutionaalinen rasismi<p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt; text-align: justify;"></p><div style="text-align: justify;">Institutionaalinen eli <a href="https://syrjinta.fi/rasismi">rakenteellinen rasismi</a> tarkoittaa yleensä lainsäädännöllä aikaan saatua etnistä eriarvoisuutta. Kun viranomaiset ja yhteiskunnalliset instituutiot kohtelevat ihmisiä eriarvoisesti ja käyttävät ihmisten taustaa perusteena eriarvoiselle kohtelulle, kyseessä on institutionaalinen rasismi. Yhdysvaltain <a href="https://www.ferris.edu/jimcrow/what.htm">Jim Crow -lait</a> sekä <a href="https://www.thoughtco.com/prohibition-of-mixed-marriages-act-43464">Etelä-Afrikan apartheid </a>ovat historiasta tuttuja räikeitä esimerkkejä institutionaalisesta rasismista. Institutionaalista rasismia kohdataan kuitenkin myös <a href="https://irr.org.uk/article/denmarks-ghetto-package-discrimination-enshrined-in-law/">omana aikanamme</a>. Tuon tässä tekstissä esiin, että Pohjoismaista näkyvintä se on Tanskassa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mikä tahansa ihmisten erilainen kohtelu lainsäädännössä ei ole rakenteellista rasismia. Valtioilla on esimerkiksi oikeus säädellä <a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301">ulkomaalaislainsäädännöllä</a> sitä, millä kriteereillä muut kuin valtion omat kansalaiset voivat tulla valtion alueelle ja oleskella valtion alueella. Valtion omat kansalaiset voivat matkustaa ja tulla takaisin vapaasti (matkustuskielloista pakkotoimena säädetään erikseen). Ulkomaan kansalaiset tarvitsevat tullakseen maahan lähtökohtaisesti luvan: Suomessa yli kolmen kuukauden oleskelua varten <a href="https://migri.fi/eu-kansalainen">EU-kansalaisten pitää hakea EU-rekisteröintiä</a>, EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta edellytetään <a href="https://migri.fi/oleskelulupa">oleskelulupaa</a>. Alle kolmen kuukauden oleskelua varten pitää olla viisumi niistä maista, joiden kohdalla viisumin hankkimista edellytetään.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Valtiot voivat säädellä lainsäädännöllä myös kriteerit <a href="https://www.kela.fi/sosiaaliturvaan-kuuluminen-ulkomailta-suomeen">sosiaaliturvan piiriin kuulumiselle</a>. Lähtökohtaisesti oikeus <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161423/STM_loppuraportti_FI_verkko.pdf">asumisperustaiseen sosiaaliturvaan</a> kuuluu vain maassa <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161423/STM_loppuraportti_FI_verkko.pdf">pysyväisluontoisesti ja laillisesti asuville</a>. Kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt taas ovat <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110746">vastaanottolain piirissä</a>. He eivät asu maassa vakituisesti vaan ovat turvapaikanhakijan statuksella siihen asti, kun heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu ja päätös on lainvoimainen. Turvapaikanhakijan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa vastaanottokeskus ja päivittäiset menot kustannetaan <a href="https://migri.fi/vastaanottoraha">vastaanottorahalla</a>, jonka perusosa on pienempi kuin <a href="https://www.kela.fi/documents/10192/3464829/Toimeentulotuki.pdf">toimeentulotuen </a>perusosa. Maahantulon kontrolli tai sosiaaliturvajärjestelmään kuulumisen rajaaminen ovat suvereenien valtioiden oikeuksia joilla turvataan <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161423/STM_loppuraportti_FI_verkko.pdf">verotuloilla rahoitettavan järjestelmän</a> rahoitus sekä valtion alueellinen koskemattomuus.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Maahantulon kontrolliin liittyvät käytännöt ovat rakenteellista rasismia silloin kun ihminen joutuu taustansa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi epäedulliseen asemaan tilanteessa, jossa muutoin ihmiset olisivat yhdenvertaisia. Esimerkiksi maahantulon estäminen <a href="https://www.lawfareblog.com/trumps-travel-ban-did-not-make-americans-more-safe">valikoiduista muslimienemmistöisistä maista</a> Yhdysvaltoihin oli rakenteellista rasismia, koska täysin lainkuuliaisilta ja muutoin maahanpääsyn kriteerit täyttäviltä ihmisiltä estettiin maahanpääsy vain heidän taustamaansa vuoksi. Verukkeena syrjinnälle toki käytettiin "kansallista turvallisuutta", kuten ihmisoikeusloukkauksissa usein tehdään. <a href="https://www.npr.org/2021/03/06/974339586/biden-has-overturned-trumps-muslim-travel-ban-activists-say-thats-not-enough">Yhdysvaltain presidentti Joe Biden poisti kyseisen käytännön</a>. Nyt keskustelua käydään siitä pitäisikö perusoikeusjärjestelmää vahvistaa siten, että vastaavanlaisten syrjivien käytäntöjen synnyttäminen olisi vastaisuudessa vaikeampaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Sosiaaliturvassa rakenteellista rasismia olisi maassa pysyväisluontoisesti asuvien ja elämäntilanteeltaan identtisten ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan taustan perusteella. Suomessa tätä eriarvoistamista yritettiin Juha Sipilän hallituksen aikana. Maahan muuttaneilta pysyvästi ja laillisesti Suomessa asuvilta työttömiltä työnhakijoilta haluttiin poistaa oikeus työttömyysturvaan ja siirtää heidät tasoltaan alemman "kotoutumistuen" piiriin.<a href="https://www.blogger.com/#"> </a><a href="https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/01/05/kotoutumislakiehdotuksen-loppuraportti-puoluepoliittista-vehkeilya-perustuslain-kustannuksella/">Perustuslain vastaisena esitys kaatui.</a> Perustuslakiblogi on käynyt läpi seikkaperäisesti <a href="https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/01/05/kotoutumislakiehdotuksen-loppuraportti-puoluepoliittista-vehkeilya-perustuslain-kustannuksella/">HE 169/2016 vp:n valtiosääntöoikeudelliset ongelmat</a>. Toki ilman valtiosääntöoikeudellista erityisosaamistakin voi ymmärtää, että on epäoikeudenmukaista maksaa yhdelle pienempää työttömyysturvaa kuin toiselle vain hänen taustansa vuoksi.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">***</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kaikkea lainsäädäntöä muovattaessa ja sen syrjivyyttä arvioitaessa keskeinen peruskäsite on <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/#jakso-4-2-1">yhdenvertaisuusperiaate</a>, jonka soveltamisesta lainsäädäntötyössä löytyy linkin takaa löytyvästä Lainkirjoittajan Oppaasta hyvä teksti. <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/#jakso-syrjintakielto">Sen mukaan</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"esimerkiksi säästötavoitteella ei (perustuslaki)valiokunnan mukaan voida sellaisenaan perustella poikkeamista perustuslain 6 §:n 2 momentin ilmentämästä syrjintäkiellosta. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on erottelun hyväksyttävyyden lisäksi kiinnitetty huomiota valitun keinon oikeasuhtaisuuteen."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mainittu <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-1/#jakso-4-1-18">oikeasuhtaisuusvaatimus</a> on äärimmäisen tärkeä periaate kaikessa lainsäädäntötyössä. Lainkirjoittajan oppaan mukaan</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"Perusoikeusrajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ja muutenkin suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Perusoikeuden rajoitus on sallittu vain, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin"</i>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Vaikka sitaatti on suomalaisesta lainkirjoittajan oppaasta, oikeasuhtaisuusvaatimuksen perusidea pohjautuu myös Tanskaa sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja hyvin yksinkertaiseen (ehkä jo vuosisatojen takaa pohjautuvaan) perusperiaatteeseen siitä, että tarpeeton puuttuminen toisen elämään tai turha kärsimyksen aiheuttaminen ei ole sallittua. Jos tavoite on saavutettavissa kevyemmin keinoin, ei raskaita toisen ihmisen vapauteen puuttuvia keinoja saa käyttää.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Tanskan sosiaaliturvajärjestelmä on lisännyt maahan muuttaneiden köyhyyttä</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mitkä Tanskan käytännöt sitten tekevät Tanskan politiikasta institutionaalista rasismia?</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ensinnäkin tanskalainen sosiaaliturvajärjestelmä syrjii räikeällä tavalla maahanmuuttajia. Geneven pakolaissopimus sanoo <a href="https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2#idp447875696">artiklassa 24</a>, että sopimusvaltiot myöntävät niiden alueella laillisesti oleskeleville pakolaisille saman kohtelun kuin valtion omille kansalaisille sosiaaliturvan osalta. <a href="https://reliefweb.int/report/austria/austria-social-welfare-restrictions-refugees-contrary-eu-law">EU-tuomioistuin on myös vahvistanut tämän periaatteen</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tanska rikkoo räikeästi tätä periaatetta. Tanskassa asuvat maahanmuuttajat eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen vaan sitä pienempään "integraatiotukeen". <a href="https://sosiaalivakuutus.fi/tanska-leikkasi-turvapaikanhakijoiden-toimeentulotukea/">Sosiaalivakuutus-lehti kirjoitti 18.1.2016 seuraavaa</a>:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"Niin sanottu integraatiotuki vastaa lähinnä Suomen toimeentulotukea ja on perheettömälle ennen veroja noin 810 euroa kuussa, kun täysi toimeentulotuki Tanskan kansalaiselle tai maassa pitkään asuneelle on vastaavassa tilanteessa 1 490 euroa kuussa. "</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tanska on Suomea 15–20 % Suomea kalliimpi maa joten maavertailua ei voi tukien osalta tehdä, vaan olennainen vääryys liittyy nimenomaan siihen että Tanskan viimesijaisten etuuksien saajat on jaettu kahteen kastiin: Tanskan kansalaiset saavat toimeentulotukea, maassa pysyväisluonteisesti ja laillisesti asuvat maahanmuuttajat sitäkin pienempää tukea. <a href="https://sosiaalivakuutus.fi/tanska-leikkasi-turvapaikanhakijoiden-toimeentulotukea/">Sosiaalivakuutus-lehti jatkaa</a>:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"Joulukuussa (2015) julkistetun selvityksen mukaan lain määräämä alempi sosiaaliturva koskee tänä vuonna 20 000:ta Tanskassa asuvaa. Se tarkoittaa Center for Alternativ Samfundsanalyse -ajatuspajan mukaan, että joka neljännellä Tanskassa asuvalla pakolaisella ei ole varaa ostaa lääkärin määräämiä lääkkeitä eikä käydä hammaslääkärissä ja että alempaa integraatiotukea saavien sosiaaliturva laskee “selvästi köyhyysrajan alapuolelle”. Kaikilla ei tule olemaan myöskään varaa kolmeen ateriaan päivässä, raportti arvioi."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tanskan kansallisen ihmisoikeusinstituutin (Institut for menneske rettigheder) analyysi <a href="https://menneskeret.dk/sites/menneskeret.dk/files/media/document/~%2019_02922-15%20integrationsydelse_web-ny_19.12%20-%20fd%20461988_1_1.pdf">Familier på integrationsydelse</a> vahvistaa sen seikan, että "integraatiotuki" on aiheuttanut sen, että Tanskassa asuu laillisesti ja pysyvästi ihmisiä köyhyysrajan alapuolella ilman mahdollisuutta esimerkiksi suun terveydenhuoltoon, ruokaan ja lääkkeisiin.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kuka tahansa saattaa joutua tilanteeseen, jossa puuttuu rahaa ruokaan, lääkkeisiin ja muihin perustarpeisiin: tällaista väliinputoamista on tapahtunut omassa lähipiirissänikin ja itsellenikin pitkä aika sitten. Tanskan tapauksesta erikoisen tekee se, että köyhyysrajan alle joutuminen ei joudu väliinputoamisesta vaan lainsäädännöllä tarkoituksellisesti luodusta, taustan mukaan määrittyvästä perusturvan alemmasta tasosta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Helsingin Sanomien artikkeli "<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006011404.html">Pienen Saaren kova viesti</a>" (HS 23.2.2019, kirjoittanut Petja Pelli) kertoo hyvin tanskalaiseen lainsäädäntöön tehdyistä maahan muuttaneita syrjivistä muutoksista. Kyseisessä artikkelissa mainitaan syrjivän "integraatiotuen" lisäksi työttömyysturva:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>(Tanskassa) "ulkomaalainen ei voi saada työttömyyskorvausta, ellei hän ole asunut Tanskassa seitsemää vuotta. Tämä koskee myös vastavalmistuneita ja heitä, jotka ovat maksaneet työttömyysvakuutusmaksuja vuosien ajan."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">YK:n pakolaisjärjestö <a href="https://www.refworld.org/docid/55c9c80b4.html">UNHCR on tuominnut Tanskan käytännöt</a>. UNHCR on muistuttanut Tanskaa monta kertaa siitä että se rikkoo Geneven pakolaissopimuksen artikloja <a href="https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2#idp447875696">23 ja 24 </a>ja syrjäyttää heikoimmassa asemassa olevia, joilla ei maahantulonsa alkuvaiheessa mitenkään pysty olemaan samoja mahdollisuuksia kuin heillä, jotka ovat asuneet maassa koko ikänsä:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"The measures risk further marginalizing refugees in Danish society who, as new-comers, do not have the same opportunities as others to achieve an adequate standard of living on the basis of their own efforts during the initial period of time in the country of asylum."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Tanskan asumispolitiikka eriarvoistaa ihmisiä</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tanska on nimennyt virallisesti osan asuinalueistaan asuinaluetta leimaavalla nimityksellä "getoiksi". Näillä alueilla on toteutettu esimerkiksi ihmisten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11508762">pakkosiirtoja</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kyseisillä alueilla asuvilla "ei-länsimaalaisilla" ei ole myöskään käytännössä oikeutta hoitaa omaa lasta kotona, vaan lapsilisien menettämisen uhalla heidän tulee laittaa lapsi yksivuotiaana päiväkotiin. <a href="https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2018/05/18/suhdelukuselvitys-varhaiskasvatuksen-vaikuttavuus-ja-taloudelliset-ristiriidat/">Lapsen kasvun ja kehityksen</a> näkökulmasta yksivuotiaan laittaminen päiväkotiin ei ole erityisen hyödyllistä, ja siksi siihen pakottaminen vieläpä taustan tai asuinalueen perusteella on melko selkeästi syrjivä käytäntö ja lisäksi<a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-1/#jakso-4-1-18"> oikeasuhtaisuusvaatimuksen</a> loukkaus.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Rikosoikeudellisesti kyseenalainen käytäntö on se, että kyseisillä alueilla tehdystä rikoksesta seuraisi <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/mar/11/how-denmarks-ghetto-list-is-ripping-apart-migrant-communities">kaksinkertainen rangaistus</a>. Jos siis asuinaluekategorisointi on luotu "ei-länsimaisuuden" perusteella, seuraa tästä se että "ei-länsimaisen" riski saada samasta rikoksesta kovempi tuomio kasvaa merkittävästi. Näin siis luodaan Pohjoismaille vierasta käytäntöä jossa ihmisen etnisellä taustalla on merkitys rikosoikeudellisia seuraamuksia arvioitaessa. Yhtä lailla eurooppalaiselle oikeuskäytännölle vieras käytäntö on kollektiivinen rankaisu: <a href="https://www.theguardian.com/world/2020/mar/11/how-denmarks-ghetto-list-is-ripping-apart-migrant-communities">kokonaisen perheen häätäminen jos yksi perheenjäsen on syyllistynyt alueella rikokseen</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">On selvää että kaikissa Pohjoismaissa on asuinalueita joilla on kasautuneita sosiaalisia ongelmia. Sillä, millaisin keinoin sosiaalisiin ongelmiin puututaan, on iso merkitys. Tanskan kohdalla herää helposti kysymys siitä, että halutaanko ihmisten asemaa todellisuudessa parantaa vai onko kyse enemmän halusta vain näyttää poliittisille kumppanipuolueille että tehdään "<a href="https://www.ohchr.org/en/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=26414&LangID=E">jotain</a>". "Gettolait" ovat oikeastaan varsin selkeä esimerkki <a href="https://irr.org.uk/article/denmarks-ghetto-package-discrimination-enshrined-in-law/">institutionaalisesta rasismista</a>, jossa käytetyt keinot suhteessa tavoitteeseen ovat totaalisessa epäsuhdassa ja jossa rikotaan yksinkertaisimpiakin oikeusvaltion perusperiaatteita kollektiivisen rankaisun kiellosta lähtien.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Yksivuotiaiden pakottaminen päiväkotiin on monessa suhteessa hukkainvestointi, joka on pois muulta lähiöiden palveluiden kehittämiseltä. Asuinalueita voi kehittää ja niitä kehitetäänkin<a href="https://ym.fi/lahioiden-kehittaminen"> toisin keinoin</a>. Isoja vuokra-asumisen keskittymiä ei pidä päästää syntymään, mutta lisäksi avainasemassa on se että alueiden palvelut toimivat ja niitä vahvistetaan. Esimerkiksi Helsingin <a href="https://vatt.fi/-/helsinkilaisnuoret-hyotyvat-positiivisen-diskriminaation-rahoituksesta">PD-rahoitus</a> parantaa tutkitusti ihmisten asemaa, ja siksi sitä tulisi edelleen kehittää ja laajentaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Asumisvalintojen ja asumiskeskittymisten ehkäisyn kannalta olennaista on käytettävissä olevien tulojen kasvu ja vakaalle työuralle pääsy. Tässä suhteessa Suomella taas on opittavaa muista Pohjoismaista ja niiden aktiivisesta työvoimapolitiikasta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kirjoitin jo aikaisemmin siitä, että <a href="https://tem.fi/blogi/-/blogs/ruotsissa-eu-n-korkein-tyollisyysaste-mita-voimme-oppia-">Ruotsilla on EU:n korkein työllisyysaste (2018)</a> ja pakolaistaustaiset nuoret pärjäsivät Ruotsissa Suomea ja Tanskaa paremmin <a href="https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/pakolaistaustaiset-nuoret-suorittivat-enemman-tutkintoja-ruotsissa-kuin-suomessa.html">toisella asteella</a>. Pohjoismaisessa vertailussa maahanmuuttajien työllisyydenhoidosta taas kävi ilmi, että <a href="http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1317928&dswid=7289">Norja onnistuu pitkällä aikavälillä työllisyydenhoidossa parhaiten</a>. Norjassa yksi olennainen tekijä on se, että työttömyysturvan saamisen ehdot ovat paljon tiukemmat kuin Suomen kohdalla, mutta työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä on myös laajalti tarjolla. Tanskasta Norja eroaa siinä, että Norja ei syrji ihmisiä taustansa perusteella. Palkkatuen laajamittaista käyttöä suositellaan. "Integrating immigrants in the nordic labor markets" -julkaisun tekijät toteavatkin seuraavaa:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"Although the chapter points to likely employment gains from differentiating social benefits between natives and immigrants, it does not recommend that path. The motivation is that the employment gains would be “achieved at the cost of a considerable rise in poverty” as the majority of benefit receivers will remain out of employment also with such differentiation.”</i></div><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;"><i><b>The policy recommended is instead to increase the use of activation requirements for receiving benefits.</b> The authors back up this recommendation with own research results according to which tightened requirements for receipt of social assistance in Norwegian municipalities reduced social assistance claims and increased employment of male immigrants from low-income source countries. The effects were much weaker or non-existent for natives (and female immigrants).</i></div><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;"><i>Active labour market programmes for participants who have lived for some time in the host country appear to have positive employment effects. <b>Subsidised employment is found to have the largest effect.</b> This is in conformity with findings from the general research literature on active labour market programmes. On the whole, labour market effects of active labour market programmes have been found to be smaller for women than for men."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Tanskan turvapaikkapolitiikka jättää suojelua tarvitsevia ihmisiä ilman suojaa</b></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Ainoana Euroopan Unionin maana Tanska on päättänyt palauttaa Syyrian kansalaisia Damaskoksen alueelle. Tanska perusteli päätöstään maatietoraportilla, johon tietoja antaneista <a href="https://www.ecre.org/denmark-experts-contributing-to-coi-reports-condemn-decision-to-deem-damascus-safe-for-return-as-unhcr-reconfirms-its-position-on-returns-to-syria/">12 asiantuntijasta 11 tuomitsi Tanskan päätöksen välittömästi</a>. Tanskan maatietoraportin lähteistä ainoastaan <a href="https://www.ecre.org/denmark-experts-contributing-to-coi-reports-condemn-decision-to-deem-damascus-safe-for-return-as-unhcr-reconfirms-its-position-on-returns-to-syria/">Assadin hallinnon kenraali</a> yhtyi Tanskan johtopäätökseen Damaskoksen turvallisuudesta. On selvää, että tällaista henkilöä ei voi pitää puolueettomana asiantuntijana kansainvälisen suojelun tarvetta arvioitaessa. <a href="https://www.reuters.com/world/europe/denmark-firm-returning-refugees-war-torn-syria-2021-04-27/">Euroopan komissio</a> ei kannata ihmisten palauttamista Syyriaan.<a href="https://www.refworld.org/cgi-bin/texis/vtx/rwmain?page=search&docid=606427d97&skip=0&query=International%20Protection%20Considerations%20with%20regard%20to%20people%20fleeing%20the%20Syrian%20Arab%20Republic,%20Update"> YK:n pakolaisjärjestö UNHCR</a> ei pidä Damaskoksen aluetta <a href="https://www.un.org/press/en/2021/db210408.doc.htm">turvallisena</a> ihmisten palauttamiselle.<a href="https://www.euronews.com/2021/04/21/denmark-accused-of-sacrificing-the-future-of-syrian-children"> Save The Children (Pelastakaa Lapset) yhtyy kritiikkiin.</a><a href="https://www.irishtimes.com/opinion/denmark-is-wrong-syria-is-anything-but-safe-for-returning-refugees-1.4545807"> Syyriaan palanneita on "kadonnut" ja tapettu maahan paluun jälkeen</a>. <a href="https://www.euronews.com/2021/05/06/this-isn-t-danish-syrian-refugees-in-denmark-react-to-claim-it-s-safe-to-go-home">Tanskalaiset pakolaisjärjestöt vastustavat Syyriaan palauttamisia.</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kaikkein raskainta Tanskan päätös on Tanskassa asuville syyrialaisille. Heille on nöyryyttävää se, että mikään määrä kielitaidon kartuttamista ja työntekoa ei riitä, vaan <a href="https://www.nytimes.com/2021/04/14/world/europe/denmark-syrian-residence-permits.html">kaikista ponnisteluista huolimatta he saattavat tulla palautetuiksi turvattomiin oloihin minä hetkenä hyvänsä</a>. Tanska pitää siis maassa asuvia syyrialaisia löyhässä hirressä, mikä on täysin kohtuutonta sellaisille henkilöille, joilla saattaa olla kokemuksia vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kuten kidutuksesta, ja joiden lähimpiä perheenjäseniä on tapettu.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Muutoksien tekeminen siivu kerrallaan tekee kokonaiskuvan muutoksen näkymättömäksi</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Helsingin Sanomien ansiokkaassa jutussa <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006011404.html">"Pienen saaren kova viesti"</a> (23.2.2019) kerrotaan siitä, kuinka vuonna 2019 tosissaan oltiin jo ehdottamassa karkotuspäätöstä odottavia ja limbotilaan joutuneita ihmisiä saarelle, jolla ei ole viemäröintiä. Monet tanskalaiset pitivät ehdotusta rasistisena vitsinä ja olivat järkyttyneitä siitä, että ehdotus oli tehty tosissaan. Tanskan kansanpuolueen kansanedustaja Martin Henriksen oli toivonut, että asukit pysyvät saarella ”kuolemaansa saakka”. Juttuun haastateltu paikallinen asukas Thomas Finke kertoi epäinhimillisyyden menneen jo aivan liian pitkälle ja pitävänsä Tanskan politiikkaa nolona. Saarisuunnitelma ei tietenkään toteutunut, mutta asian oleminen ylipäänsä baarikeskustelua laajemmalla agendalla kertoo siitä millaiseksi ilmapiiri toisia ihmisiä kohtaan voi muuttua, kun sitä sellaiseksi pikkuhiljaa hivutetaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Yksi asia täytyy kerrata: mikään keskeinen sosioekonominen mittari ei puolla Tanskan politiikkaa. Tanskassa ei ole vähemmän rikollisuutta, huono-osaisuutta tai sosiaalisia ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Sekä Tanskan, Ruotsin että Norjan työvoimapolitiikat ovat aktivoivia, mutta <a href="http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1317928&dswid=7289">Norja ja Ruotsi saavat tuloksia aikaan myös ilman Tanskan täysin turhia nöyryyttäviä käytäntöjä etuuksi</a>ssa. Pakolaistaustaiset nuoret pärjäävät<a href="https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/pakolaistaustaiset-nuoret-suorittivat-enemman-tutkintoja-ruotsissa-kuin-suomessa.html"> koulupolullaan Ruotsissa selvästi Tanskaa ja Suomea paremmin</a><a href="https://www.blogger.com/#">.</a> Tanskassa pakolaistaustaisten turvaverkot ovat niin ohuet, että köyhyydessä on paikoin <a href="https://menneskeret.dk/sites/menneskeret.dk/files/media/document/~%2019_02922-15%20integrationsydelse_web-ny_19.12%20-%20fd%20461988_1_1.pdf">absoluuttisen köyhyyden piirteitä</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006011404.html">Helsingin Sanomien juttuun</a> haastateltu Michala Bendixen kertoo että Tanskan politiikka on "salamitaktiikan" tulosta. Koko ajan on tehty pieniä säätöjä kiinnittämättä huomiota siihen, millaiseksi kokonaiskuva muodostuu. Pienet säädöt eivät muutu kynnyskysymyksiksi. Pieniä säätöjä tekemällä liukuvat myös kielenkäytön rajat. HS:n jutussa kerrotaan kuinka leimaava, yleistävä ja asioita yksinkertaistava kielenkäyttö on Tanskassa yleistynyt ja omalta osaltaan tehnyt mahdolliseksi nyt mainitut syrjivät lakimuutokset.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Isoin institutionaalisen rasismin mahdollistanut ongelma onkin Tanskassa siinä, että niin sanotut valtapuolueet ovat omaksuneet muitta mutkitta oikeistopopulistien rasistiset maahanmuuttopoliittiset puheenparret, koska kyseisillä valtapuolueilla maahanmuuttopoliittiset kysymykset eivät ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Näillä valtapuolueilla on omat ykköstavoitteensa, ja omaksumalla äärioikeiston maahanmuuttopoliittiset näkemykset he pitävät kyseisen viiteryhmän äänestäjät tyytyväisinä. Politiikkamuutoksista kärsivät ja nöyryytetyt vähemmistöt eivät muodosta sellaista poliittista voimaa, että puolueilla olisi tarvetta miellyttää heitä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Tanskan politiikka voi muuttua kun tieto sen haitallisuudesta vahvistuu</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tanska saattaa toki muuttaa politiikkaansa: Tanskan sosialidemokraatit olivat menossa voittamiinsa vuoden 2019 vaaleihin erittäin maahanmuuttajavastaisella agendalla, mutta Radikale Venstre-puolueen vaalivoitto toi kyseiselle puolueelle vaa'ankieliaseman, jonka turvin se pystyi pudottamaan <a href="https://www.dr.dk/nyheder/politik/folketingsvalg/radikale-kraever-lempelser-i-udlaendingepolitikken-vil-give">hallituksen suunnitelmista muutamia pahimpia ylilyöntejä</a>. Tanskassa on siis poliittisia voimia, jotka kannattavat "paradigman muutosta" (paradigman muutoksella on Tanskan kontekstissa tarkoitettu yleensä politiikkalinjan muutosta maahanmuuttajavastaiseksi) ihmisoikeudet huomioivaan suuntaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Isompi ihmisoikeusperustainen paradigmanmuutos voi toki tapahtua jos tanskalaiset äänestäjät alkavat laajemmassa määrin ymmärtää, että joukko pieniä säätöjä voi johtaa täysin kohtuuttomaan ja nöyryyttävään tilanteeseen. Monet tanskalaiset eivät välttämättä ole edes tienneet maassa tapahtuneiden politiikkamuutosten sisällöstä, koska muutokset eivät ole koskeneet heitä itseään ja asiat on käsitelty tiedotusvälineissä pinnallisesti. Syyrialaisten palauttaminen Damaskokseen vastoin kaikkea relevanttia maatietoa näyttää kuitenkin tällä hetkellä erityisen kyseenalaiselta politiikalta ja on <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/31713/protest-in-denmark-against-deportations-of-syrians">selvästi herättänyt vastustusta muissakin tahoissa kuin vain pakolaisten kanssa työskentelevissä tanskalaisissa järjestöissä</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tärkeää tässä kohtaa lieneekin se, että sosialidemokraattien ja kulloistenkin valtapuolueiden pohjoismaiset sisarpuolueet toteuttavat sellaista politiikkaa joka oikeasti vahvistaa maahan muuttaneiden hyvinvointia, koulutusta ja työllisyyttä ja kehottavat Tanskaa luopumaan käytännöistä, jotka vain nöyryyttävät eivätkä vie ketään eteenpäin. Painetta pitää luoda. Ihan kaikkea ei voi tehdä äänestäjien miellyttämisen nimissä. Ensitoimena lienee järkevintä kehottaa kaikkia toimimaan <a href="https://www.unhcr.org/neu/wp-content/uploads/sites/15/2021/01/UNHCR-Recommendations-to-Denmark-on-strengthening-refugee-protection-in-DK-Europe-and-globally-January-2021.pdf">UNHCR:n suositusten mukaisesti</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Entä Suomi?</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jokaisen Pohjoismaan politiikassa on korjaamisen varaa ja toisaalta yhden Pohjoismaan hyviä malleja voisi käyttää toisessa Pohjoismaassa. Esimerkiksi <a href="https://sosiaalivakuutus.fi/sosiaaliturvan-kauneuskilpailu-osa-7-nain-pohjolan-mallioppilas-tanska-parantaa-tyollisyytta/">Tanskan työllisyyden edistämisen politiikassa</a> on monia henkilökohtaiseen palveluun liittyviä elementtejä, joilla on vaikuttavuutta ja joita Suomi voisi ottaa käyttöön. Nöyryyttäviä ja syrjiviä käytäntöjä kuten maahanmuuttajien syrjintää sosiaaliturvajärjestelmässä taas ei tietenkään pidä ottaa käyttöön. Tanskankin pitää niistä luopua. Norja on esimerkki siitä, että työttömyysturvan osalta valtio voi olla tiukka ilman että se syrjii ihmisiä heidän taustansa perusteella. Norja on saanut myös maahanmuuttajien työllisyyden pitkällä aikavälillä paremmalle tolalle kuin Tanska, Ruotsi tai Suomi eikä se ole tarvinnut tähän syrjintää työttömyysturvassa. Ruotsi ei ole mikään täydellisyys. Maahan muuttaneiden työllisyyden edistämisessä Suomen kannattaa ottaa <a href="https://www.sak.fi/serve/selvitys-tyoperusteiseen-maahanmuuttoon-ja-kotouttamiseen-liittyvasta-politiikasta-ruotsissa-tanskassa-ja-kanadassa">Ruotsista kuitenkin hyvinkin paljon mallia</a>. Työllisyysasteet ovat maiden välillä täysin eri tasoilla.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Maahan muuttaneiden työllisyyden osalta tutkimuksen valossa pohjoismaisessa vertailussa Suomi pärjää tällä hetkellä heikoimmin. Taustatekijät ovat varsin moninaisia, mutta <a href="http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1317928&dswid=6806">"Integrating immigrants in the nordic labor markets"</a> -raportin perusteella Suomen kannattaa muuttaa työvoimapolitiikkaansa suuntaan, jossa esimerkiksi palkkatuetulla työllä ja entistä huomattavasti monipuolisemmalla koulutustarjonnalla on isompi rooli. Asiasta ja toimenpiteiden mittakaavaerosta Ruotsin ja Suomen välillä kirjoittivat jo ennen em. tutkimusta <a href="https://tem.fi/blogi/-/blogs/ruotsissa-eu-n-korkein-tyollisyysaste-mita-voimme-oppia-">Sonja Hämäläinen ja Tiina Korhonen TEMatiikkaa-blogissa</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tutkimus toi esiin myös sen, että Norjan politiikka on erittäin velvoittavaa ja ainakin itse koen, että toimenpiteisiin osallistumisen velvoittavuutta työmarkkinatuen saamisen ehtona voi Suomessa lisätä vallan hyvin. Tämä edellyttää tietysti sitä, että asianmukaisia toimenpiteitä on oikeasti tarjolla (taannoista ns. aktiivimallia koskeva asiallinen kritiikki on hyvä pitää mielessä). Olen aikaisemmin myös kirjoittanut siitä, että Suomen <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2021/02/kotihoidon-tuki-hidastaa-erityisesti.html">kotihoidontuki on maahanmuuttajien kotoutumisen ja maahanmuuttajanaisten työmarkkinoille pääsyn kannalta pääosin haitallinen</a> tukimuoto, eikä sitä ole samansuuntaisena muissa Pohjoismaissa käytössä. Jos maahan muuttaneiden työllisyyttä oikeasti halutaan Suomessa vahvistaa, edellyttää tämä itse kultakin valtapuolueelta tietyistä syvään juurtuneista asenteista luopumista. Tarkoitan tässä kohtaa ennemmin kotihoidontukea koskevia kuin maahanmuuttajiin kohdistuvia asenteita, vaikka toki jälkimmäisissäkin<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sk-tutki-suomalaiset-ovat-entista-rasistisempia-ja-kriittisempia-maahanmuutoon-jopa-ruotsalaisia-karsastetaan-aiempaa-enemman/"> Suomella on paljon kehitettävää</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Lähteet ja lisäaineistoa</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://ec.europa.eu/migrant-integration/news/unhcr-urges-denmark-to-change-refugee-policy">UNHCR urges Denmark to change refugee policy</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.refworld.org/docid/55c9c80b4.html">UNHCR observations on the proposed amendments on the proposed amendments to the Danish Social Security legislation</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.ecre.org/editorial-wait-are-we-the-baddies-something-rotten-in-the-state-of-denmark/">ECRE editorial: Wait ... are we the bad guys? Something rotten in the state of Denmark</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.ecre.org/denmark-experts-contributing-to-coi-reports-condemn-decision-to-deem-damascus-safe-for-return-as-unhcr-reconfirms-its-position-on-returns-to-syria/">Denmark: Experts Contributing to COI Reports Condemn Decision to Deem Damascus Safe for Return as UNHCR Reconfirms its Position on Returns to Syria</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><a href="https://www.irishtimes.com/opinion/denmark-is-wrong-syria-is-anything-but-safe-for-returning-refugees-1.4545807">Denmark is Wrong: Syria is anything but safe for returning refugees</a><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://irr.org.uk/article/denmarks-ghetto-package-discrimination-enshrined-in-law/">Denmark's 'ghetto package' -discrimination enshrined in law</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><a href="https://www.justiceinitiative.org/newsroom/denmarks-plan-to-rebrand-its-racist-ghetto-package-will-cause-more-housing-evictions">Denmark’s Plan to Rebrand its Racist “Ghetto Package” Will Cause More Housing Evictions</a><div><br /></div><div><a href="https://www.theguardian.com/world/2020/mar/11/how-denmarks-ghetto-list-is-ripping-apart-migrant-communities">How Denmark's Ghetto List is Ripping Apart Migrant Communities </a><br /><div><br /></div><div><a href="https://www.middleeasteye.net/news/denmark-decision-repatriate-syrian-refugees-condemned-experts">Experts consulted by Denmark condemn plan to deport Syrian refugees</a></div><div><br /></div><div><a href="https://www.infomigrants.net/en/post/31713/protest-in-denmark-against-deportations-of-syrians">Protest in Denmark against deportations of Syrians</a><br /><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://sosiaalivakuutus.fi/tanska-leikkasi-turvapaikanhakijoiden-toimeentulotukea/">Tanska leikkasi pakolaisten toimeentulotukea</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://yle.fi/uutiset/3-11508762">Tanska otti käyttöön pakkosiirrot lähiöissä, koska haluaa päästä eroon "ghetoistaan" – "En usko, että missään muussa Pohjoismaassa toimittaisiin näin"</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><a href="https://www.nytimes.com/2021/04/14/world/europe/denmark-syrian-residence-permits.html">They ‘Bombed My Dream’: Denmark Strips Some Syrians of Residency Status</a><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1317928&dswid=2657">Integrating immigrants into the Nordic labor markets</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/selvitys-tyoperusteiseen-maahanmuuttoon-ja-kotouttamiseen-liittyvasta-politiikasta-ruotsissa-tanskassa-ja-kanadassa">Selvitys työperusteiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politiikasta Ruotsissa, Tanskassa ja Kanadassa</a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div> <p></p></div></div>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-25691362406679601392021-03-09T18:13:00.005+02:002021-03-11T20:47:48.751+02:00Lohjan kaupungin kommentit selontekoon kotouttamislain uudistamistarpeista<div style="text-align: justify;">Selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista on <a href="https://kotouttaminen.fi/-/selonteko-kotoutumisen-edistamisen-uudistamistarpeista-lausuntokierrokselle">lausuntokierroksella</a>. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lausuntoja on voinut antaa osoitteessa lausuntopalvelu.fi 12.3.2021 asti.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Olen Lohjan kaupungin edustajana kirjoittanut alla olevan lausunnon, joka löytyy myös <a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=1657e74e-507f-44e6-9706-f2122c72b450">lausuntopalvelusta</a>. </div><div style="font-weight: bold; text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tuon lausunnossa esiin Lohjan kaupungin näkökulman kotoutumisen edistämisen uudistamista koskevaan lausuntoluonnokseen. Sitoudun laatimaani kaupungin näkemykseen myös henkilökohtaisesti, olkoonkin että näkökulma on kaupungin. Selontekoluonnos sisältää hyviä tavoitteita kotoutumisen edistämisestä mutta osa esitetyistä keinoista ovat sellaisia jotka eivät kytkeydy kotoutumisen nopeuttamistavoitteeseen eikä niitä perustella kovin hyvin. Esimerkiksi ajatus kotoutumissuunnitelman keston lyhentämisestä on yksiselitteisesti haitallinen maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta. </div><div style="font-weight: bold;"><br /></div><div style="font-weight: bold;"><b>***</b></div><div style="font-weight: bold;"><b><br /></b></div><div><b style="font-weight: bold;">Lohjan kaupungin kommentit lausuntopyyntöön</b></div><div><b>Lausuntopyyntö hallituksen selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (luonnos)</b></div><div><b style="font-weight: bold;"><br /></b></div><div><b> Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1281/2020</b></div><div style="font-weight: bold;"><br /></div><b>Yleiset selontekoa koskevat kommentit</b><br /><br /><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kiittää mahdollisuudesta kommentoida kotouttamisselontekoa. Kotoutumisprosessin vahvistaminen on kannatettava tavoite. Kotoutuminen kattaa kaikkia ihmisen elämän osa-alueita: hyvinvointia (ml. asumisolot), koulutusta ja osaamista, yhteiskunnallista osallistumista, kaksisuuntaista kotoutumista (esimerkiksi valtaväestön asenteet eri vähemmistöryhmiä kohtaan) ja työllisyyttä. Kotoutumisselonteko tuo hyvin esiin maahanmuuttajaväestön monimuotoisuuden. Osalla on mukanaan monia kotoutumista tukevia voimavaroja, osalla on taas varsin monia esteitä kotoutumisen polullaan. Tämän vuoksi täysin sama palvelumuoto ei voi soveltua kaikille. Erityisesti työllisyyden vahvistamiseen liittyvät tavoitteet henkilökohtaisemman palvelun ja palkkatuen vahvistamisen keinoin ovat selonteon hyviä ja kannatettavia osia. Osa selonteossa esitetyistä keinoista, kuten kotoutumissuunnitelman keston lyhentäminen, ovat taas ristiriidassa kotoutumisprosessin nopeuttamistavoitteen kanssa eikä Lohjan kaupunki voi niitä kannattaa. Tarkemmat kommentit näkyvät lukukohtaisissa kommenteissa.</div><br /><b>Kommentit lukuihin 1-6: Tilannekuva ja keskeiset muutostekijät. </b><br /><br /><div style="text-align: justify;">Tilannekuvaluvusta ilmenee, että maahan muuttaneet ovat perin heterogeeninen ryhmä, mutta yleisesti ottaen maahanmuuttajaväestön koulutus, osallisuus, sosioekonominen asema sekä työllisyys ovat valtaväestöä heikommalla tolalla. Erot korostuvat Lähi-idän ja Pohjoisen Afrikan alueelta muuttaneiden kohdalla, kun taas esimerkiksi EU-kansalaiset sekä entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet ovat lähempänä valtaväestöä kaikilla keskeisimmillä kotoutumista kuvaavilla mittareilla.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Maaryhmien sisällä esimerkiksi työllisyyserot voivat olla eri sukupuolten välillä suuriakin, naisten työllisyysasteen ollessa usein selvästi miehiä alhaisemmalla tasolla. Tätä eroa selittää osittain perheellistyminen nuorena sekä pitkät ajat kokonaan työvoiman ulkopuolella. Perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa maahan muuttaneet lapset ja nuoret ovat selvästi valtaväestöä jäljessä oppimistuloksissa (toisella asteella esimerkiksi ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on yleisempää), ja tämä ero oppimistuloksissa on yksi eurooppalaisen vertailun suurimmista. Maahan muuttaneiden kokema syrjintä vaikeuttaa työllistymistä ja heikentää tutkitusti myös terveyttä ja hyvinvointia sekä luottamusta instituutioihin. Syrjiviin asenteisiin puuttuminen on näin ollen varsin tärkeää paitsi maahan muuttaneiden sosioekonomisen aseman, myös koko yhteiskunnan sosiaalisen koheesion vahvistamisen kannalta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Yleiskuva vastaa verrattain hyvin myös tilannetta Lohjalla vaikka täysin tarkkaa kuntakohtaista tilastotietoa ei olekaan saatavilla. Lohjan tieto perustuu ensisijaisesti sosiaalihuollon asiakastapaamisiin, moniammatilliseen viranomaisyhteistyöhön ja niiden pohjalta tehtyihin asiakaskirjauksiin.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kotoutumisprosessi käynnistyy perin erilaisilta lähtötasoilta. Haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä kuten luku- ja kirjoitustaidottomilla sekä työvoiman ulkopuolella olevilla maahanmuuttajilla (kotiäidit, vammaiset, pitkäaikaissairaat) peruskielitaidon ja suomalaisessa yhteiskunnassa asioimisen taitojen saavuttamisessa voi kestää vuosikausia. Siksi Lohjan kaupunki näkee tarpeellisena, että haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä on mahdollisuus erityiseen ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen joka edistää heidän tosiasiallisia mahdollisuuksiaan sijoittua työmarkkinoille, ja että näitä tukimuotoja kehitetään systemaattisesti. Kotoutumissuunnitelman kesto tulee pitää vähintään nykytasolla, mutta viiden vuoden keston ylittäneilläkin tulee olla tarvittaessa mahdollisuus räätälöityihin toimiin. Erityistä tukea tarvitsevien määrän tulee selvästi näkyä sekä kunnille että soteuudistuksen toteutuessa mahdollisille hyvinvointialueille suunnattavassa rahoituksessa läpi kaikkien palvelualueiden (perusterveydenhuolto, varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen opetus, vapaa sivistystyö, sosiaalipalvelut).</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun 7: Maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistäminen</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki pitää luvussa 7 tehtyjä työllisyyden edistämiseen tähtääviä havaintoja ja tavoitteita kannatettavina.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Palkkatuen uudistaminen asettamalla tukitaso työttömyyden pituudesta riippumatta 50 prosenttiin lisää mahdollisuuksia hyödyntää palkkatukea maahan muuttaneiden työllisyyden edistämisessä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Liiketoimintaperusteisen välityömarkkinatoimijan perustaminen Ruotsin Samhall Ab:sta saatujen kokemusten pohjalta on kannatettava uudistus kaikkien osatyökykyisten työllisyyden edistämisessä, mukaan lukien osatyökykyiset maahanmuuttajat.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kaikki toimenpide-ehdotukset joiden tavoitteena on turvata työvoimapalveluissa henkilökohtaisen ohjauksen riittävyys, ovat erittäin kannatettavia. Kaiken kaikkiaan toimet, joilla lisätään maassaoloajasta riippumatta aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten koulutukseen osallistumista, työllistämistä palkkatuella ja tuettuun työhön osallistumista, ovat kannatettavia. Maahanmuuttajien työllisyys on muissa Pohjoismaissa Suomea paremmalla tolalla tutkimusten mukaan osittain juuri siksi että muissa Pohjoismaissa <a href="http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1317928&dswid=331">työvoimapoliittisten toimenpiteiden intensiteetti ja kirjo on selvästi Suomea isompi</a>.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Vieraskielisyystekijän lisääminen ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on kannatettavaa. Lohjan kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakkaista varsin moni on hakenut ammatilliseen koulutukseen peruskoulun päättötodistuksella, mutta selviytyminen ammatillisissa opinnoissa, etenkin YTO-aineissa on ollut vaikeaa, eteneminen opinnoissa kielitaitohaasteiden vuoksi haasteellista ja keskeyttämisiä on tapahtunut. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat tehneet parhaansa maahanmuuttajaopiskelijoiden tuen lisäämiseksi esimerkiksi hankerahoituksella, mutta on selvää että vieraskielisten opiskelijoiden lisääntyessä pelkkä hankkeisiin turvautuminen ei voi olla riittävää vaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen vahvistamiseen tarvitaan pysyvää ja voimakkaampaa instrumenttia.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Mainittakoon, että Lohjan kaupunki ei ole mukana työllisyyden kuntakokeilussa ja siksi Lohja pitää tärkeänä, että suunnitellut entistä intensiivisemmät ja räätälöidymmät työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat kaikkien TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaiden saavutettavissa riippumatta siitä, onko heidän kotikuntansa työllisyyden kuntakokeilussa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupungin aikuissosiaalityössä on havaittu että kaupungin maahanmuuttaja-asiakkaissa on ryhmiä, joiden oleskelulupatyyppi vaikuttaa mahdollisuuksiin saada TE-toimiston palveluita. Esimerkiksi oleskelulupa ulkomaalaislain §89 perusteella ei sisällä työnteko-oikeutta, mikä estää kokonaan henkilön pääsemisen kotouttamislain mukaiseen kotoutumiskoulutukseen työvoimapoliittisena koulutuksena. Oleskeluluvan ulkomaalaislain §89 perusteella saaneet ovat kuitenkin täysin työkykyisiä ja maassa pysyväisluonteisesti asuvia, vaikka lupa myönnetäänkin vuodeksi kerrallaan. Kotouttamislain uudistamistyön ohessa on tärkeää tehdä myös tarvittavat muutokset ulkomaalaislakiin, jotta maassa tosiasiallisesti pysyväisluonteisesti asuvat henkilöt eivät jäisi asianmukaisten kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Luvussa 7 tuodaan esiin lyhyesti sosiaalitoimen rooli kotoutumisen edistämisessä. Lohjan kaupunki muistuttaa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa sosiaalitoimen alaiset maahanmuuttajapalvelut ovat lähestulkoon tärkein ohjauksen, neuvonnan ja tuen paikoista maahanmuuttajille etenkin heidän kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa. Haavoittuvassa asemassa olevilla (pitkäaikaissairaat, ikäihmiset, luku-ja kirjoitustaidottomat, vammaiset, kotiäidit) asiakkuudet sosiaalitoimen alaisissa maahanmuuttajapalveluissa voivat olla pitkiäkin.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Sosiaalitoimen alaiset maahanmuuttajapalvelut toteuttavat käytännön tasolla ja intensiivisessä muodossa <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L2P8">kotouttamislain §8 mukaista ohjausta ja neuvontaa</a> asiakkailleen. Yleensä tämä ohjaus ja neuvonta on moniammatillista ja edellyttää etenkin maahantulon alussa säännöllistä yhteydenpitoa asiakkaan asioissa esimerkiksi Kelaan, TE-toimistoon, varhaiskasvatukseen, lasten kouluihin sekä myös työvoimapoliittisten koulutusten järjestäjiin. Sosiaalitoimen alaiset maahanmuuttajapalvelut vastaavat<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L2P12"> kotouttamislain §12</a> mukaisten kotoutumissuunnitelmien tekemisestä henkilöille, jotka saavat muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Sosiaalihuollon ammattihenkilö tekee myös alaikäisten kotoutumissuunnitelmat ja perheiden kotoutumissuunnitelmat sekä päätökset kotouttamislain mukaisesta jälkihuollosta. Sosiaalitoimen alaiset maahanmuuttajapalvelut ovat pääsääntöisesti taho, joka vastaa <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L2P14">kotouttamislain §14 2 momentin</a> mukaisten palveluiden järjestämisestä:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>” Kunta sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kotoutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista tai muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden taikka näihin rinnastettavien syiden vuoksi voi osallistua kotoutumista tukeviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.”</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kokee, että sosiaalitoimen alaisten maahanmuuttajapalveluiden rooli yhtenä kaikkein tärkeimmistä kotoutumisen edistäjistä ei näy riittävällä tavalla lausuntoluonnoksessa. Kyseessä on kuitenkin juuri se viranomaistaho, jonka luona suuri osa maahanmuuttajaväestöstä asioi etenkin maahantulonsa alkuvaiheessa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämisessä sosiaalitoimi tulee olemaan myös jatkossa yksi keskeisin toimija riippumatta siitä, siirtyykö sosiaalipalveluiden järjestäminen hyvinvointialueelle (sote-maakuntaan) vai säilyykö palvelun järjestämisvastuu kunnalla.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lausuntoluonnoksessa kiinnitetään perustellusti huomiota kotona lastaan huoltavien maahanmuuttajien palvelutarpeisiin. Käytännössä kotihoidontuella olevien huoltajien tai muiden työvoiman ulkopuolella olevien ohjaaminen vapaan sivistystyön koulutuksiin (ns. UMAKO-koulutus), kolmannen sektorin kotoutumista edistävien palveluiden pariin tai muihin kotoutumista edistäviin palveluihin tapahtuu sosiaalitoimen alaisen sosiaaliohjaajan johdolla, tarvittaessa verkostoyhteistyönä ja saattaen vaihtaen. Siksi kaikessa kotoutumisen edistämisen vahvistamistyössä tulee turvata riittävät sosiaalihuollon resurssit. Henkilöstön riittävästä määrästä, osaamisesta ja perehdytyksestä on huolehdittava. On myös tarpeen huolehtia siitä, että sosiaalityön ja -ohjauksen osalta palvelu on yhtä laadukasta ja kattavaa paikkakunnasta riippumatta. Tämän vuoksi on perusteltua laatia kotouttavan sosiaaliohjauksen valtakunnalliset laatusuositukset.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun 8: Nopeutetaan kotoutumisen käynnistymistä</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kokee, että kiintiöpakolaisten kuntaanohjaus toimii tällä hetkellä verrattain hyvin ja selkeästi erityisesti kiintiöpakolaisryhmien kohdalla. ELY-keskus on toimittanut kuntaesitykset asianmukaisessa aikataulussa ja tiedottanut tuloaikataulusta hyvin. Kunnan omistama vuokrataloyhtiö on pystynyt varautumaan kiintiöpakolaisryhmän tuloon varaamalla sopivat asunnot, jos tulevan kiintiöpakolaisryhmän koko ja asumiseen vaikuttavat keskeiset seikat (esimerkiksi liikuntaesteet) ovat hyvissä ajoin tiedossa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Yksittäisiin turvapaikansaaneita koskeviin kuntapaikkaesityksiin on vaikeampi vastata, koska kuntapaikkaesitykset tulevat ennakoimattomasti sitä mukaa kun vastaanottokeskuksissa oleskelevat ovat saaneet oleskelulupia. Kunnan omistama vuokrataloyhtiö ei pysty nopealla aikataululla varaamaan asuntoja, vaan ajantasainen asuntotilanne ratkaisee sen, voiko kuntapaikkaesitykseen vastata. Usein on myös niin, että henkilöt ovat kiinnittyneet vastaanottokeskuspaikkakunnilleen tai niiden lähikaupunkeihin eivätkä ole halukkaita muuttamaan kaupunkiin, jossa eivät ole koskaan oleskelleet. Kun asiakkaat tulevat ”tipoittain” ja yllättäen, varautuminen heidän tulemiseensa on vaikeampaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Joskus on käynyt niin, että yksityismajoituksessa olevan henkilön oleskeluluvan saamisesta ei ole tullut kuntaan vastaanottokeskukselta minkäänlaista tietoa. Henkilö on saattanut olla useamman kuukauden kunnassa kuntalaisen oikeuksin ja velvollisuuksin ennen kuin hän on tiennyt, että kunnassa on sosiaalitoimen alaiset maahanmuuttajapalvelut, joilla on kotouttamislain §8 perustuva lakisääteinen velvollisuus häntä ohjata ja neuvoa. On tärkeää, että kaikissa tilanteissa (oli kyse sitten yksityismajoituksessa olevasta tai muusta kuntaan muuttaneesta) vastaanottokeskus informoi kuntaan muuttavasta asiakkaasta sitä kotouttamislain mukaisessa ohjausvastuussa olevaa tahoa (tällä hetkellä kunnan maahanmuuttajapalvelut), joka tehtävää kunnan alueella hoitaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kuntapaikalle tulleiden henkilöiden muuttaminen omatoimisesti pääkaupunkiseudulle kuntapaikan saamisen jälkeen on yleinen ilmiö, joka hidastaa ihmisten kotoutumista. Moni maahan muuttanut on alkuvaiheessa tyytymätön asuntoonsa ja paikkakuntaansa ja olettaa usein väärien tietojen ja oletusten varassa saavansa parempaa palvelua pääkaupunkiseudulla. Usein asiakkaat ovat allekirjoittaneet vuokrasopimuksen pääkaupunkiseudulta ymmärtämättä sen sisältöä. Vuokravakuuden käsitettä ei ole ymmärretty. Kelan kriteerejä vuokravakuuden myöntämiselle ei ole ymmärretty. Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen määrää ja käsitettä ei ole ymmärretty. Usein on luultu, että pääkaupunkiseudun sosiaalitoimi palvelee yhtä matalalla kynnyksellä ja intensiivisesti kuin alkuvaiheen kotouttava sosiaalityö pienemmällä paikkakunnalla. Muuttoa tapahtuu pääkaupunkiseudulle, vaikka asiakkaalle olisi kerrottu intensiivisesti ja tulkkivälitteisesti useita kertoja (orientaatiokurssien lisäksi), että muuttoa pääkaupunkiseudulle ei pidä tehdä, jos asunto on Kelan ja perustoimeentulotuen näkökulmasta ylikallis.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Itsenäinen muuttoliike ylikalliisiin asuntoihin pääkaupunkiseudulle voi aiheuttaa kohtuutonta painetta pääkaupunkiseudun sosiaalityölle, aiheuttaa asunnottomuutta ja ylivelkaantumista ja lisätä syrjäytymisriskiä. Siksi on perusteltua panostaa erityisellä tavalla sekä valtionrahoituksella että järjestöyhteistyöllä pakolaisia vastaanottavissa kunnissa asumistaitovalmennukseen, asumisviihtyvyyden vahvistamiseen sekä niiden yleisten tekijöiden vahvistamiseen, jotka lisäävät kiinnittymistä pakolaisia vastaanottavalle paikkakunnalle.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki ei kannata termin ”esikotouttava toiminta” käyttöönottoa. Se voi aiheuttaa sekaannusta oleskelulupaa odottavien ja oleskeluluvan jo saaneiden välille. Kotouttamisesta on syytä puhua ainoastaan oleskeluluvan jo saaneiden kohdalla. Oleskelulupaa odottavien henkilöiden työ- ja opintotoimintaa koskien on olemassa oleva vakiintunut termistö, jota on syytä käyttää myös jatkossa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun 9: Parannetaan ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta maahanmuuttajille</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa ohjauksen ja neuvonnan saatavuuden parantamista maahanmuuttajille ja ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen tarkoitettujen valtionrahoitushakujen jatkamista.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun 10: Luodaan kotoutumisohjelma alkuvaiheen kotoutumisen tukemiseksi</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen saatavuutta vahvistetaan esimerkiksi omakielisen yhteiskuntaorientaation ja orientaatiojakson avulla. On tärkeää ja kannatettavaa, että työmarkkina-asemasta ja elämäntilanteesta riippumatta vasta maahan tulleet saavat omalla kielellään tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Tätä yhteiskuntaorientaatioksi sanottua jaksoa on Lohjalla menestyksekkäästi toteutettu yhteistyössä Suomen Pakolaisapu Ry:n, TE-toimiston, kotoutumiskoulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön toimija Hiiden Opiston kanssa. Tarkoituksena on ollut nimenomaan se, että sekä työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet että työvoiman ulkopuolella olevat (pitkäikaissairaat, vammaiset, kotiäidit) käyvät saman alkuorientaation. Tämä orientaatiojakso on kirjattu kunnassa työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden kotoutumissuunnitelmiin ja TE-toimistossa työvoimaan kuuluvien kotoutumissuunnitelmiin. Kurssien korvaavuuksista ja käytännön toteutuksesta on sovittu koulutuksenjärjestäjien ja kunnan kanssa yhdessä. Lohjan kaupunki kannattaa siis lämpimästi kaikille maahantulijoille yhteisen orientaatiojakson luomista ja valtakunnallistamista, koska kokemukset Lohjalla tällaisen orientaatiojakson järjestämisestä ovat erittäin positiivisia.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki pitää epäselvänä ja epätarkoituksenmukaisena sellaista luvussa esitettyä käsitettä kuin ”kotoutumisohjelma” eikä voi kannattaa termin käyttöönottoa. Kaikki kotoutumista tukevat toiminnot jotka koskevat yksittäistä maahanmuuttajaa ja hänen tietotaitojaan, on sovittavissa hänen kotoutumissuunnitelmassaan, joka nykylainsäädännönkin mukaan (KotoL §11-§19) sovitaan asiakkaan elämäntilanteesta ja työmarkkina-asemasta riippuen joko TE-toimistossa, kunnassa tai TE-toimiston ja kunnan yhteistyönä. Lohjan kaupunki ei pidä viranomaisvastuita tällä hetkellä epäselvinä vaan pitää yksiselitteisenä sitä, että kunta on vastuussa työvoimaan kuulumattomien henkilöiden kotoutumisen edistämisestä siten kuten kotouttamislain §14 2. momentissa säädetään. Lohjan kaupunki toivoo, että tähän kunnan vastuulle kuuluvaan tehtävään osoitetaan myös riittävät määrärahat: Lohjan kaupunki kokee, että esimerkiksi kiintiöpakolaisten vastaanotosta maksettava laskennallinen korvaus ei tällä hetkellä mahdollista riittävällä tavalla riittävän systemaattisia toimenpiteitä vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai lapsia kotonaan hoitavien huoltajien kotoutumistarpeisiin vastaamiseen. Positiivista muutosta asiaan on tuonut vapaan sivistystyön ns. UMAKO-rahoitus jota vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat voineet hakea 2018 lähtien.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">”Kotoutumisohjelma” terminä luo turhaa sekaannusta kunnan kotouttamisohjelman (strateginen dokumentti josta säädetään <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L3">kotouttamislain</a> §32-33:ssa.) ja asiakkaan yksilöllisen <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L2P11">kotoutumissuunnitelman</a> väliin. Luvussa 10 ei myöskään perustella, mitä lisähyötyä ”kotoutumisohjelma” tuo asiakkaan yksilölliseen kotoutumissuunnitelmaan nähden. Luvussa mainitut asiakkaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet kirjataan tällä hetkellä asiakkaan kotoutumissuunnitelmaan, eikä tätä perusrakennetta ole minkäänlaista tarvetta lähteä muuttamaan.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L2P11">Kotouttamislain §11 tämänhetkinen kirjaus kotoutumissuunnitelman tehtävästä ja tarkoituksesta</a> on selkeä eikä sitä tarvitse muuttaa:</div><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;"><i>” Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan.”</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Luvussa 10.3.2 esitetään tavoitteena kotoutumiskoulutuksen laadun vahvistaminen. Erityisen kannatettava on kirjaus ”parannetaan kotoutumiskoulutuksen saatavuutta henkilöille, joilla on kotoutumiskoulutuksen tarve, eikä enää voimassa olevaa kotoutumissuunnitelmaa”. Lohjan kaupunki haluaa tuoda esiin että aikuissosiaalityön asiakaskunnassa on tälläkin hetkellä tällaisia henkilöitä ja he hyötyisivät TE-toimiston monipuolistuvasta palvelutarjonnasta pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille ja monille muille henkilöille jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoille sijoittumiseen työttömyyden pitkittyessä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa kaikkia niitä kehittämistoimenpiteitä joiden tavoitteena on vahvistaa kotoutumiskoulutuksen, aikuisten perusopetuksen, lukutaitokoulutuksen ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen suunnattujen koulutusten laatua ja vaikuttavuutta. Erittäin tärkeää tässä kehittämistyössä on kuulla ja ennen kaikkea kuunnella kotoutumiskoulutuksesta, aikuisten perusopetuksesta, luku-ja kirjoitustaidon opetuksesta vastanneita oppilaitoksia ja näiden oppilaitosten henkilökuntaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki ottaa kielteisen kannan lukuun 10.4 kokonaisuudessaan. Kotoutumissuunnitelman kesto on tällä hetkellä pääsääntöisesti kolme vuotta ja erityisperusteiden vallitessa kotoutumissuunnitelman kestoa voidaan jatkaa viiteen vuoteen. Kotoutumissuunnitelman keston lyhentäminen tarkoittaa käytännössä merkittävää kotoutumista tukevien koulutusten ja palveluiden heikentämistä eikä se vastaa eduskunnan yleiseen tavoitteeseen kotouttamisen nopeuttamisesta. Kotoutumissuunnitelman keston lyhentämiselle ei myöskään esitetä lausuntoluonnoksessa minkäänlaisia perusteluja. Lausuntoluonnoksen johdanto-osiossa esiin tuotu tilastotieto puoltaa ennemminkin kotoutumissuunnitelman keston pidentämistä. Jos maahan muuttaneiden kotoutumista, työllistymistä ja kielen oppimista halutaan nopeuttaa, keinoja ovat luvussa 7 esiin tuodut työvoimapoliittisten toimenpiteiden monipuolistamisen keinot sekä yleiset kotoutumiskoulutusten laadunvahvistamisen keinot. Kotoutumissuunnitelman keston lyhentäminen ei nopeuta yhtään millään tavalla maahan muuttaneen kotoutumista.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun 11: Kotoutumisen edistäminen tukemaan osaajien pysyvyyttä ja osallisuutta</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupungilla ei ole kommentoitavaa lukuun 11.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki haluaa kuitenkin muistuttaa että kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja työn perusteella muuttavien mukana paikkakunnalle muuttaa usein heidän puolisoitaan ja lapsiaan, millä on vaikutusta myös kunnan peruspalveluiden (neuvolat, koulut, varhaiskasvatus) toimintaan. Lohjalla on havaittu, että kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mukana muuttavilla perheenjäsenillä voi olla laajoja suomalaista yhteiskuntaa koskevia tiedontarpeita. Kotouttamislain muutostyössä täytyy turvata se, että myös kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden perheenjäsenet pääsevät kaikkien kotoutumista tukevien palveluiden piiriin. Tällä hetkellä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden perheenjäsenet saavat pääsääntöisesti tilapäisen oleskeluluvan B, mikä pitää heidät esimerkiksi TE-toimiston järjestämisvastuulla olevien kotoutumiskoulutusten ulkopuolella.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun 12: Vahvistetaan kumppanuuksia ja järjestöjen roolia</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa järjestöyhteistyön vahvistamista kotouttavassa työssä. Lohjalla on havaittu että monien kotoutumista tukevien rahastojen (AMIF, ESR, yms.) hallinnointi on liian raskasta pienille yhdistyksille ja tämän vuoksi monet Lohjan kaupungin kumppanina toimivat järjestöt ja seurakunnat ovat sanoneet, etteivät pysty hakemaan näitä rahoituksia. Lohjan kaupunki toivoo että yhdistysten kotouttavaan työhön suunnattuja rahoituksia monipuolistetaan siten, että myös pienemmillä yhdistyksillä olisi realistisia mahdollisuuksia osallistua rahoitushakuihin.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun 13: Hyvät väestösuhteet ja osallisuus tukemaan kotoutumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa lämpimästi kaikkia luvussa 13 esitettyjä toimenpiteitä hyvien väestösuhteiden vahvistamiseksi.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><b><div style="text-align: justify;"><b>Kommentit lukuun: Kotoutumisen edistämisen suuntaviivat 2020-luvulle ja tiivistelmä askelista eteenpäin</b></div></b><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki esittää yleisenä koko selontekoa koskevana kantanaan, että selonteon tulee tukeutua kokonaisvaltaisesti tutkittuun tietoon. Selonteon tulee ottaa lainsäädäntötyön lähtökohdaksi ennen kaikkea laadukkaat tutkimukset sekä kotouttavan työn ammattilaisten ja asiantuntijoiden esittämät lausunnot. Eduskunta on esittänyt yleisen tahtotilan kotouttamisen nopeuttamisesta, mutta tavoitteeseen nähden parhaiden keinojen selvittäminen tutkittuun tietoon nojaten on virkamiesten tehtävä. Tämän vuoksi yleistason ajatus ”kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi” ei voi olla lainvalmistelua eikä varsinkaan kotoutumissuunnitelman kestoa sitova linjaus.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>” Hallitus huolehtii kotouttamisen merkittävästä nopeuttamisesta siten, että kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Toimintoja tulee tehostaa nykytilanteeseen verrattuna kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen.”</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki ei kannata kotoutumissuunnitelman keston lyhentämistä. Se ei keinona vastaa millään tavoin tavoitteeseen kotoutumisen nopeuttamisesta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>” Kotouttamisen toimivuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi hallitus siirtää kotouttamispalveluiden kokonaisvastuun kunnille sekä selvittää ne keinot, joiden avulla kotouttamispalveluita on riittävästi tarjolla muuallakin kuin kasvukeskuksissa.”</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki yhtyy selontekoluonnoksessa esitettyyn kantaan: Hallituskaudella on käynnissä työllisyyden edistämisen pysyvien rakenteiden uudistaminen ja Sote-uudistus. Kotoutumispalveluiden järjestämisvastuita koskevia lopullisia linjauksia ei ole mahdollista tehdä irrallaan muista rakenteita koskevia ratkaisuista.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki näkee, että työvoimaan kuuluvien työllisyyden ja kotoutumisen edistäminen on ensisijaisesti työvoimaviranomaisten päävastuulla tapahtuvaa toimintaa ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden (pitkäaikaissairaat, vammaiset, ikäihmiset, kotona lastaan hoitavat huoltajat) työelämään suuntaavien taitojen ja kotoutumisen edistäminen sosiaalipalveluiden päävastuulla tapahtuvaa toimintaa. Se, mikä taho vastaa tulevaisuudessa työllisyyspalveluista ja mikä taho sosiaalipalveluista, ratkaistaan siinä vaiheessa, kun soteuudistus ja työllisyyspalveluita koskevat uudistukset ovat valmiit.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Päävastuullinen viranomainen voi luoda kumppanuuksia eri viranomaisten sekä kolmannen sektorin kanssa ja rakentaa yhdessä sellaisia toimintoja, joiden vaikutuksesta ihmisen kielitaito, osallisuus yhteiskunnassa ja yleisyhteiskunnalliset taidot vahvistuvat.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tärkeää on turvata kaikissa tilanteissa ja riippumatta rakenneuudistusten lopputuloksesta riittävät ammattilaisten resurssit, tiedonkulun jouhevuus ja tietojärjestelmien yhteensopivuus sekä palvelun saavutettavuus, laatu ja vaikuttavuus.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">”Kotouttamispalveluiden kokonaisvastuuta” ei voi siirtää kunnille, vaan esimerkiksi kotouttavan yhteiskuntaorientaatiojakson järjestämisessä työvoimaviranomainen ja kunta voivat tehdä jouhevaa yhteistyötä sen takaamiseksi, että sekä työvoimaan kuuluvat että työvoiman ulkopuolella olevat pääsevät yhteiskuntaorientaatiojaksoon osallisiksi.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>"Hallitus huolehtii siitä, että maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta parannetaan vastaamaan myös työllistävien yritysten tarpeita."</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki näkee kaiken kaikkiaan hyvänä ja kannatettavana, että työnantajayhteistyötä vahvistetaan ja työvoimapoliittiset toimenpiteet muuttuvat yhä monipuolisemmiksi muun muassa niillä keinoilla, joita luonnoksen luvussa 7 esitetään.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>"Hallitus huolehtii siitä, että työntekijän oleskelulupahakemusten käsittelyaikaa nopeutetaan. Hakemusten käsittely saa kestää enintään kaksi kuukautta."</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa kaikkia toimia joilla vahvistetaan lupakäsittelyn laatua ja nopeutta. Lohjan kaupunki haluaa myös, että ulkomaalaislakia kehitetään siten että työvoimapalveluiden ulkopuolelle jääviä väliinputoajaryhmiä ei enää olisi. Tällä hetkellä esimerkiksi ulkomaalaislain §89 mukaisen oleskeluluvan omaavat ovat tällainen ryhmä. Lohjan kaupungin näkemyksen mukaan tämä täysin työkykyinen ja työhaluinen ryhmä poikkeaa selvästi muista työvoiman ulkopuolella olevista ihmisistä joiden kotouttamispalveluiden järjestämisvastuussa kunta on (vammaiset, ikäihmiset, pitkäaikaissairaat, kotona lastaan hoitavat huoltajat).</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>"Hallitus ryhtyy toimiin kotoutumiskoulutuksen kieliopintojen uudelleen järjestämiseksi, jotta opetuksen laatu turvataan ja oppimistulokset paranevat vastaamaan niille asetettuja oppimistavoitteita sekä työelämän kielitaitovaatimuksia."</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa tätä tavoitetta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>"Hallitus lisää oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän kielikoulutuksen velvoittavuutta siten, että kielikoulutukseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe."</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki yhtyy kotouttamisselonteossa esiin tulleisiin seikkoihin siitä, että kielitaitoa mittaava arviointi on jo tällä hetkellä olemassa. Lohjan kaupunki yhtyy kotouttamisselontekoluonnoksessa esitettyihin näkemyksiin siitä, että lähtötasoarviointia ja loppuarviointia on syytä kehittää ja yhdenmukaistaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"Hallitus lisää turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvän opintotoiminnan velvoittavuutta. Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki yhtyy kotouttamisselonteossa esiin tulleisiin seikkoihin siitä, mitä opintotoimintaa vastaanottokeskuksissa järjestetään jo nyt. On tärkeää turvata riittävä, laadukas ja mielekäs opintotoiminta oleskelulupaprosessin aikana. Lohjan kaupunki ei kannata termin ”esikotouttava toiminta” käyttöönottoa. Se voi aiheuttaa sekaannusta oleskelulupaa odottavien ja oleskeluluvan jo saaneiden välille. Kotouttamisesta on syytä puhua ainoastaan oleskeluluvan jo saaneiden kohdalla. Oleskelulupaa odottavien henkilöiden työ- ja opintotoimintaa koskien on olemassa oleva vakiintunut termistö jota on syytä käyttää myös jatkossa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"Hallitus ryhtyy viivytyksettä toimiin maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämisen edistämiseksi. Maahanmuuttajanaiset tulee asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa kaikkia toimia joilla vahvistetaan maahan muuttaneiden naisten osallisuutta yhteiskunnassa, koska tällä hetkellä erityisesti pakolaistaustaisten naisten työllisyysaste on selvästi pakolaistaustaisten miesten työllisyysastetta heikommalla tolalla.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki haluaa myös että muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kotoutumisen edistämiseen kehitetään keinoja: Lohjan kokemusten mukaan muun muassa vammaiset maahanmuuttajat sekä pitkäaikaissairaat maahanmuuttajat tarvitsevat erityistä tukea sukupuolestaan riippumatta.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><i>"Hallitus huolehtii kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaan sivistystyön osuuden kasvattamisesta kotouttamisessa sekä ryhtyy toimiin viranomaisten ja kolmannen sektorin välisen työnjaon määrittelemiseksi uudelleen."</i></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Lohjan kaupunki kannattaa tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja vapaan sivistystyön kanssa kotoutumisen edistämisessä. Yhteistyön vahvistaminen edellyttää riittävää rahoituspohjaa sekä haku- ja raportointiprosessia josta myös pienet yhdistykset voivat realistisesti selvitä.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div> Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-34006439969727516352021-02-09T17:45:00.001+02:002021-02-09T19:04:54.646+02:00Kotihoidon tuki hidastaa erityisesti naisten kotoutumista<div style="text-align: justify;">Maahan muuttaneet hoitavat lapsiaan kotihoidon tuella <a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125915/tervola.pdf?sequence=2">pitempään kuin valtaväestö</a>. Silloin kun lapsen huoltaja on hoitovapaalla, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että lasta kotona hoitava huoltaja on poissa kaikista TE-toimiston järjestämisvastuulla olevista työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä kuten kotoutumiskoulutuksesta. Kun ihminen ei ole kursseilla, ei hän opi kieltä eikä yhteiskunnassa ja työelämässä välttämättömiä taitoja. Huoltajan kielitaidon ja yhteiskuntataitojen vähäisyys heijastuu koko perheen kotoutumisen mahdollisuuksiin ja vanhemman mahdollisuuksiin hoitaa omien lastensa asioita itsenäisesti.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div><div style="text-align: justify;">Monen vuoden poissaolo työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä on erityisen haitallista niille henkilöille, joilla ei ole Suomessa hankittua työuraa, koulutusta tai kielitaitoa. Muutama kuukausikin ilman kielen aktiivista harjoittelua on kielitaidon kehittymisen kannalta haitallista. Useampi vuosi poissa kursseilta on kielitaidon kehittymisen kannalta ikuisuus. </div><div><br /></div><div>Ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkina-asema verrattuna valtaväestön naisiin tai ulkomailla syntyneisiin miehiin on varsin heikko. Alla oleva kuva löytyy <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11167817">YLE:n jutusta 21.1.20</a>20.</div><div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhmD5A4hNMYnax3hnScVuvWyk7Xlw7NwRdwb0kdeM6DWqT61ocrLFz0TmVXRnesuY-8LJDWauFksuq7RIDzGFrXi-SllCVjQJco5xFP60lmdTR-b7Q7TdXu2HWVbZnNCiPaeP5/s1198/13-3-11168161.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="822" data-original-width="1198" height="337" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhmD5A4hNMYnax3hnScVuvWyk7Xlw7NwRdwb0kdeM6DWqT61ocrLFz0TmVXRnesuY-8LJDWauFksuq7RIDzGFrXi-SllCVjQJco5xFP60lmdTR-b7Q7TdXu2HWVbZnNCiPaeP5/w490-h337/13-3-11168161.png" width="490" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span class="yle__article__figure__caption__text" face=""Open Sans", sans-serif" itemprop="description" style="background-color: #f6f6f9; box-sizing: border-box; color: #110f24; font-size: 14px; margin: 0px 5px 0px 0px; padding: 0px; text-align: start;">Työllisyysaste työvoimatutkimuksen mukaan, 15–64- vuotiaat, syntymämaan ja sukupuolen mukaan. Lähde: Euro-stat, työvoimatutkimus; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.</span><span class="yle__article__figure__caption__source" face=""Open Sans", sans-serif" itemprop="copyrightHolder" style="background-color: #f6f6f9; box-sizing: border-box; color: #110f24; font-size: 14px; margin: 0px; padding: 0px; text-align: start;">Seppo Suvela / Yle</span></td></tr></tbody></table><br /><div style="text-align: justify;">On selvää, että maassa asuttu aika vaikuttaa ihmisen työmarkkina-asemaan. Maahan muuttaneiden miesten työmarkkina-asema vahvistuu kuitenkin ajan kuluessa voimakkaammin kuin naisten, erityisesti Somaliasta ja Lähi-idän maista muuttaneilla. Alla oleva grafiikka on YLE:n jutusta, joka ilmestyi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8403605">24.10.2015</a>. Jutun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon, jota YLE analysoi yhdessä Pellervon taloustutkimuksen kanssa. </div></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLU0o4hs8top0lycyHOs6zU48-tWrJTb6DP3WdGwHM0hVt0xa8YH6WftiqQyLI8WeJlKeFQsy7RCWfxEQJQt3BaaFPudYn9G_iFGaXEMHefzI1BFE3fy1b5nlUnURMECvtpoQi/s960/tyottomyys1.gif" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="580" height="866" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLU0o4hs8top0lycyHOs6zU48-tWrJTb6DP3WdGwHM0hVt0xa8YH6WftiqQyLI8WeJlKeFQsy7RCWfxEQJQt3BaaFPudYn9G_iFGaXEMHefzI1BFE3fy1b5nlUnURMECvtpoQi/w523-h866/tyottomyys1.gif" width="523" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span class="caption" face=""Open Sans", sans-serif" style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #797979; font-size: 14.45px; margin: 0px 5px 0px 0px; padding: 0px; text-align: start;">Eteläisestä Afrikasta, Lähi-Idästä ja Somaliasta Suomeen muuttaneiden työllistyminen.</span><span class="source" face=""Open Sans", sans-serif" style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #797979; font-size: 14.45px; margin: 0px; padding: 0px; text-align: start;">Kuva: Eetu Pietarinen/Yle</span></td></tr></tbody></table><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131159/Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Eläketurvakeskus tutki maahan muuttaneiden työurakehitystä 2016</a>. Kyseisessä tutkimuksessa todetaan seuraavaa: </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">"<i>Maahanmuuttajanaisilla alaikäisten lasten lukumäärä vähentää työllistymisen todennäköisyyttä ja työuran pituutta – mitä enemmän lapsia, sitä suurempi
negatiivinen vaikutus. Ulkomaalaistaustaiset naiset perheellistyvät keskimäärin suomalaistaustaisia nuorempana, jolloin koulutus, kielitaito ja työkokemus
jäävät usein puutteellisiksi (esim. Larja & Sutela 2015b). Lapsia hoidetaan myös
kotihoidontuella pidempään verrattuna valtaväestöön, erityisesti pakolaismaista muuttaneiden keskuudessa (Tervola 2015).</i>"</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><a href="http://www.oecd.org/finland/working-together-skills-and-labour-market-integration-of-immigrants-and-their-children-in-finland-9789264305250-en.htm">OECD otti kriittisen kannan kotihoidontukeen 2018</a>. OECD:n mukaan kotihoidon tuen kaltainen rahallinen tuki houkuttelee naisia jäämään kotiin sen sijaan, että he osallistuisivat kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin työvoimapoliittisella koulutuksella, jonka aikana maksetaan työttömyysturvaa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Saman suuntaisia vastauksia ovat antaneet maahanmuuttajataustaiset naiset itse silloin, kun heiltä on kysytty aiheesta. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10480850">YLE haastatteli maahan muuttaneita naisia jutussaan 30.10.2018</a>. Jutussa haastateltu Maryam Jama sanoo esimerkiksi seuraavaa:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"> "<i>Jos nainen ei ole saanut koulutusta lapsena ja nuorena ja tulee perheensä kautta Suomeen, hän on pitkään kotiäitinä. Silloin on vaikea oppia kieltä tai saada töitä.</i>"</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Jutussa tuodaan hyvin esiin myös valtaväestön naisten ja maahan muuttaneiden naisten välinen ero siinä, miten voimakkaasti kotiin jääminen työmarkkina-asemaan vaikuttaa. On selvää, että vakituiseen työhön on verrattain helppoa palata hoitovapaiden jälkeen. Jos henkilöllä taas ei ole minkäänlaista aiempaa työuraa tai työsuhteet ovat olleet repaleisia, pitkien hoitovapaiden vaikutus on voimakkaammin negatiivinen:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>"Lasten syntyminen vaikeuttaa suomalaistaustaistenkin naisten työllistymistä. Ulkomaalaistaustaisille äideille vaikutus on kuitenkin suurempi, koska määräaikaiset työsuhteet ovat heillä yleisempiä. Silloinkin kun he löytävät Suomeen tullessaan töitä, harvalla on äitiysloman jälkeen työpaikka johon palata."</i></div></i><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kotihoidontuen passivoivasta vaikutuksesta on kirjoittanut tutkimusperustaisesti hiljattain myös Elinkeinelämän Valtuuskunta EVA. EVAn raportissa <a href="https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/02/eva-arvio-030.pdf">"Maahanmuuttajanaisten loukku"</a> käytetään samoja tutkimuslähteitä kotihoidon tukeen liittyen kuin tässäkin blogikirjoituksessa, esimerkiksi Jussi Tervolan artikkelia "<a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125915/tervola.pdf?sequence=2">Maahanmuuttajien kotihoidon tuenkäyttö 2000-luvulla</a>". EVA tuo esiin, että maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita heikommalla tolalla, eikä muissa Pohjoismaissa ole yhtä pitkää hoitovapaata kuin Suomessa. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">EVAn raportissa on valitettavasti myös virheellinen väittämä työttömyysturvan "passivoivasta vaikutuksesta", jota ei perustella mitenkään eikä väitteen tueksi esitetä minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Tämä paikkansapitämätön väite on vain parina yksittäisenä lauseena raportissa, jonka varsinainen sisältö keskittyy kotihoidontukeen. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">EVA puhuu raportissa myös itsensä kanssa ristiin. EVA kirjoittaa, että "myös työvoimapalveluiden lisääminen tukisi todennäköisesti maahanmuuttajien työllisyyttä". Ehkä EVA ei tiedä, että kun ihminen osallistuu TE-toimiston järjestämään työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, hänelle maksetaan TE-toimiston työvoimapoliittisen lausunnon nojalla työttömyysturvaa. Työttömyysturva ei siis passivoi. Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus (jonka aikana ihminen saa työttömyysturvaa), joka on kirjattu asiakkaan kotoutumissuunnitelmaan, on nimenomaan työllisyyttä lisäävä työväline. Jos ihminen kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, hän menettää työttömyysturvansa.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">EVA:n raportti olisi ollut parempi jos siinä ei olisi ollut täysin puskista vedettyä virheellistä väitettä "passivoivasta työttömyysturvasta". Tällaisten täysin perustelemattomien väitteiden jättäminen raporttiin kertoo vakavasta <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386">kotouttamislakia</a> koskevasta asiantuntemuksen puutteesta ja vie uskottavuutta koko raportilta. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvCRs7M9EJlgSNQ0Ex4HRBrAG-7nOyTIqSXrXQO5RGeWIiYKZ8k2I4o2-9lmAJWb_TJFnmRXQbuKiAbfP9UnmqvjuXzg4COi6bEBIvRPqGDNegqYzD-4rX-JnhQKvh_tc_T9GC/s1280/slide2-1.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvCRs7M9EJlgSNQ0Ex4HRBrAG-7nOyTIqSXrXQO5RGeWIiYKZ8k2I4o2-9lmAJWb_TJFnmRXQbuKiAbfP9UnmqvjuXzg4COi6bEBIvRPqGDNegqYzD-4rX-JnhQKvh_tc_T9GC/w569-h320/slide2-1.png" width="569" /></a></div><br /><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;">EVA:n raportin työttömyysturvaa koskevista asiavirheistä huolimatta voidaan sanoa, että kotihoidon tuki on haitallinen tukimuoto maahan muuttaneiden naisten työllisyyden ja kotoutumisen kannalta. Asiasta on varsin selkeä, useaan eri tutkimukseen pohjautuva näyttö. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kun ihminen ei ole TE-toimiston kanssa sovittavien kotoutumista edistävien toimenpiteiden piirissä, hän jää vaille niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä paitsi työelämässä, myös yhteiskunnassa ylipäänsäkin selviämiseen. Huoltajan puutteelliset tietotaidot suomalaisesta yhteiskunnasta heijastuvat myös lapsiin. On selvää että kunnat järjestävät työelämän ulkopuolella oleville toimintaa muun muassa <a href="https://kotouttaminen.fi/blogi/-/blogs/uusi-aikuisten-maahanmuuttajien-lukutaitokoulutus-alkoi-kansalaisopistoissa">UMAKO-koulutusten</a> muodossa, mutta tällaiset toimenpiteet eivät mitenkään pysty korvaamaan sitä täysipäiväistä koulutusta, jota työvoimapoliittisena koulutuksena järjestetään. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Tästä syystä tulisi Suomessa tulisi vakavasti harkita jos ei kotihoidon tuen poistamista tukimuotona kokonaan, ainakin sen keston merkittävää lyhentämistä. Tärkeää on hahmottaa samalla, että kyse ei ole säästötoimenpiteestä. Itse asiassa päin vastoin. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;">Kotihoidon tuen lyhentäminen tai poistaminen tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatus tarvitsee voimakasta lisäresurssia. <a href="https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2018/05/18/suhdelukuselvitys-varhaiskasvatuksen-vaikuttavuus-ja-taloudelliset-ristiriidat/">Tutkittua varhaiskasvatuksesta</a> -blogissa kerrotaan, että vain laadukkaasti järjestetyllä varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja myöhempään koulumenestykseen. Heikkolaatuinen varhaiskasvatustoiminta voi vaikuttaa lapsen kehitykseen negatiivisesti. Blogin kirjoittajat tuovat esiin seuraavia seikkoja tutkimuspohjaisesti:</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><i><div style="text-align: justify;"><i>"Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys korostuu niiden lasten kohdalla, joiden sosioekonominen asema on heikko tai joilla on oppimisen pulmia. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa oppimiseroja ja auttaa heikompia oppijoita saamaan ikätovereitaan kiinni. (Anderson, ym. 2003; Felfe & Lalive, 2018; Melhuish, ym,, 2015; Montie, ym., 2006; Loeb ym., 2004; Vandell & Wolfe, 2000.) Varhaiskasvatukseen osallistumisen on todettu parantavan lapsen mahdollisuuksia saada varhaisempaa tukea oppimis- ja kehityshaasteisiin (Sylva, ym. 2011).</i></div></i><div style="text-align: justify;"><i><br /></i></div><i><div style="text-align: justify;"><i>Laadukkaan varhaiskasvatuksen on todettu ehkäisevän syrjäytymistä, vaikuttavan positiivisesti yksilön ansiokehitykseen aikuisena sekä tukevan korkeampaa kouluttautumista (Campbell, ym.. 2014). Campbell, ym. (2014) toivat esille, että varhaiskasvatuksella on myös positiivinen yhteys yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Opitut terveystottumukset säilyvät ja kulkevat yksilön mukana lapsen varttuessa aikuiseksi saakka."</i></div></i><div><i><br /></i></div><div style="text-align: justify;">Jos kotihoidon tukeen harkitaan muutoksia, täytyy muistaa vahvistaa varhaiskasvatusta samalla. Yhtä lailla tulee huomioida se, että kaikessa muutostyössä huomioidaan perustuslaillinen yhdenvertaisuusperiaate. Kotihoidon tuen leikkaaminen vain tietyiltä ryhmiltä olisi lain kieltämää syrjintää. Jos kotihoidon tuen kestoa lyhennettäisiin, sitä pitäisi lyhentää kaikilta siihen oikeutetuilta. </div>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-86302239498598829962020-11-09T21:20:00.002+02:002020-11-10T09:08:39.196+02:00Kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettaminen tulisi Lohjalle kalliiksi<div style="text-align: justify;"><p class="MsoNormal">Lohjan päättävissä elimissä on keskusteluttanut se, tulisiko Lohjan jatkaa pakolaisten kiintiövastaanottoa vai ei. Oheisen kirjoituksen kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehteen, ja se julkaistiin verkossa 9.11.2020 sekä 10.11.2020 julkaistussa paperilehdessä. Tuon esiin kirjoituksessa kaupungin työntekijänä sen näkökannan, että kaupungin kannattaa tehdä sellainen päätös joka mahdollistaa valtionkorvausten maksun jatkamisen Lohjalle. Tämä on Lohjan kaupungille ja kaupunkilaisille edullisempaa kuin se, että sopimus irtisanotaan. Kustannusten korvaamisesta kunnalle säädetään <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L6">kotouttamislain 6 luvussa</a>. Jokaisen kotoutumisen edistämisestä ja kotouttamislaista kiinnostuneen on hyvä tutustua sivustoon <a href="https://kotouttaminen.fi/tyon-tueksi">kotouttaminen.fi</a>, jolla on paljon hyvää tietoa kaikille niin kuntakorvauksista kuin kaikesta muustakin kotoutumiseen liittyvästä.</p><p class="MsoNormal">***</p><p class="MsoNormal"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Kiintiöpakolaisten
vastaanoton lopettaminen tulisi Lohjalle kalliiksi (<a href="https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/3155924">Länsi-Uusimaa 10.11.2020</a>)<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan kaupunginhallitus on
päättänyt esittää valtuustolle kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettamista eli
kuntapaikkojen alasajoa. Tämä ei ole Lohjan kaupungin näkökulmasta tarkoituksenmukaista.
Uudenmaan ELY-keskus on ilmoittanut, että se ei solmi ns. avoimia sopimuksia,
joista puuttuu kunnan vuosittainen kuntapaikkamäärä muiden kuin
pääkaupunkiseudun kolmen isoimman kunnan kanssa – ja nämäkin kunnat myöntävät
tästä huolimatta vuosittain kuntapaikkoja kansainvälisen suojelun piirissä
oleville henkilöille.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Vaarana on valtiolta Lohjalle
tulevan rahan menettäminen, mikäli kunta lopettaa kiintiövastaanoton. Kunta voi
toki kohdentaa kuntapaikat haluamallaan tavalla joustavasti pelkästään
kiintiöpakolaisiin tai vain oleskeluluvan saaneisiin turvapaikanhakijoihin tai
kumpaankin ryhmään. Mikäli toinen sopimusosapuolista <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kuitenkin irtisanoisi sopimuksen, päättyisi
sopimus 12 kuukauden jälkeen. Tästä aiheutuva pakolaisten vastaanottoa koskevien
valtionkorvausten loppuminen ei olisi kaupungin eikä kuntalaisten edun
mukaista. Esimerkiksi vuonna 2019 ELY-keskus on maksanut Lohjalle noin miljoona
euroa laskennallisia ja erityiskustannuskorvauksia. Kaupunginhallitus on saanut
kaupungin tekemät kustannuslaskelmat, ja näissä laskelmissa olevat luvut ovat
kulujen nousun osalta perin erilaisia kuin julkisuudessa on esitetty. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kun kunnalla on voimassaoleva
korvaussopimus, ELY-keskus maksaa kunnalle laskennallista korvausta 2300 euroa
vuodessa 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä ja 6845 euroa vuodessa alle
7-vuotiaasta henkilöstä, jolla on kansainväliseen suojeluun liittyvä
oleskelulupa. Tulkkauskulut pakolaisia koskien korvataan täysimääräisesti,
kuten myös sairauden ja vamman hoidosta aiheutuvat kustannukset silloin kun ne
ylittävät 2300€. Tähän riittävät tavanomaiset leikkaukset kuten esimerkiksi
polvileikkaus tai umpisuolileikkaus tai muut sairaalahoitoa vaativat
toimenpiteet. ELY-keskus voi korvata kunnalle täysimääräisesti myös
lastensuojelulain mukaisten avohuollon tukitoimien kuluja, jälkihuollon
kustannuksia, päivähoidon erityisavustajan palkkaamisesta koituvia kustannuksia
ja monia muita. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Mikäli sopimus irtisanottaisiin,
irtisanomisajan jälkeen kaikki pakolaisista koituvat kustannukset jäisivät
kokonaan kunnan maksettaviksi, oli henkilö tullut Lohjalle milloin hyvänsä. Kunta
ei tällöin saisi enää laskennallisia korvauksia kuntaan itsenäisesti muuttaneista
tai kunnassa jo asuvista kansainvälistä suojelua saaneista henkilöistä. Kunnalle
ei myöskään korvattaisi enää mitään niistä menoista, joita kunnalle on
pakolaisten vastaanotossa syntynyt. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjalle on muuttanut joka vuosi
muista Suomen kunnista ihmisiä, joilla on oleskelulupa kansainväliseen
suojeluun liittyvästä syystä, myös sellaisina vuosina kun kiintiöpakolaisia ei
ole tullut. Esimerkiksi vuonna 2020 Lohjalle muutti toisista kunnista, vastaanottokeskuksista
tai synnytyslaitoksen kautta 33 henkilöä. Alle 7-vuotiaita tuli 5 henkilöä ja 7
vuotta täyttäneitä 28. Pelkästään laskennallisia korvauksia heitä koskien tulee
98 625 €. Tämä raha näistä vuonna 2020 tulleista jäisi kunnalta kokonaan
saamatta 2022 lähtien, jos sopimus irtisanotaan 1.1.2021. On epärealistista
olettaa, että muuttoliikettä ei tulevina vuosina olisi. Tulkkauspalveluita
tarvitaan Lohjalle muuttavien osalta jatkossakin, mutta valtio ei enää 2022 niitäkään
kustannuksia korvaisi jos korvaussopimus irtisanotaan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lohjan väestö moninaistuu. Terveydenhuolto,
koulut, varhaiskasvatus ja kaikki kunnan palvelut tulevat kohtaamaan
moninaisuuden haasteen, ja on selvää että useilla kaupungin toimialoilla on
suurta lisäresurssin ja osaamisen tarvetta. Esimerkiksi koulun ja varhaiskasvatuksen
lisäresurssin tarve on syntynyt riippumatta siitä, onko Lohjalle tullut
kiintiöpakolaisryhmää. Moninaistuvan kaupungin tuomaan haasteeseen vastaamista
ei kannata turhaan vaikeuttaa päätöksillä, joiden seurauksena valtionrahoitus
loppuu ja resursseja kuntalaisten hyväksi on käytössä vähemmän, ei enemmän.</p></div>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-28104956032714534832020-10-24T17:07:00.032+02:002020-10-24T23:23:34.835+02:00Kotoutuminen tapahtuu aina paikallistasolla<p><b style="text-align: justify;">Kotoutuminen on muutakin kuin työllisyyttä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kotouttavan työn ammattilaiset ovat liian usein aihetta koskevan julkisen keskustelun marginaalissa. Tiedotusvälineissä keskitytään usein joko poliitikkojen näkemyksiin tai yksittäisten maahan muuttaneiden kokemuksiin. Poliitikkojen näkemykset ovat varsin usein puhdasta mutua, joten riski täysin virheellisen tiedon leviämiseen on suuri, jos poliitikon lausunto tai lehdistötiedote toistetaan tiedotusvälineessä sellaisenaan. Maahan muuttaneiden yksilötarinat voivat olla hyviäkin, mutta yksilöihin keskittyessään ne eivät välttämättä kerro rakenteiden ja lainsäädännön toimivuudesta mitään vaan saattavat jopa välittää virheellistä viestiä siitä, että kaikki on itsestä kiinni.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Haluan siksi tässä kirjoituksessa tuoda esiin kunnassa kotouttavaa tekevän ammattilaisen näkemyksen siitä, miten kotoutumista koskeva järjestelmä toimii. Olen työskennellyt 5 vuotta Lohjan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattorina ja tätä ennen 7 vuotta järjestöissä. Otan tekstissä myös kantaa ajankohtaiseen kysymykseen siitä, miten kotoutumista koskevat palvelut tulee organisoida sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan uudistuksen toteutuessa. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Usein kotoutuminen ymmärretään
ainoastaan työikäisten ja työvoimaan kuuluvien maahanmuuttajien työllisyyden
edistymisenä. Se ei kuitenkaan ole pelkästään sitä sen enempää
<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386">kotouttamislaissa</a> kuin muutoinkaan. Työllisyys on yksi tärkeä kotoutumisen
osa-alue mutta ei ainut, eikä työllistyminen ole synonyymi kotoutumiselle. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Oman työni näkökulmasta kaikkein
tärkein asia ihmisen kotoutumisessa on se, että hän osaa toimia itsenäisesti
omassa elinympäristössään ikäkauttaan vastaavalla tavalla. Kaikkea ei tarvitse
tietää, mutta tärkeää on se, että ihminen löytää jonkin kiintopisteen, osaa
hakea tarvitsemansa tiedot oikeista, luotettavista lähteistä eikä jää tyhjän
päälle silloin, kun hän apua tarvitsee. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Ihmisen pitää oppia hoitamaan
lukuisia eri asioita. Nämä asiat liittyvät niin omaan asuntoon ja sen käyttöön,
bussiaikatauluihin, terveyden edistämiseen ja terveydenhuollossa asioimiseen, vapaa-ajan
toimintamahdollisuuksiin, lasten asioihin päiväkodissa ja koulussa, viranomaispäätösten
ymmärtämiseen, omiin raha-asioihin ja kaikkeen päivittäiseen toimintaan. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Viimeisin <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162006/TEM_oppaat_11_2019_Indikaattoritietoa_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y">kotoutumisen kokonaiskatsaus</a> tarkastelee viittä kotoutumisen osa-aluetta: hyvinvointia (ml.
asumisolot), koulutusta ja osaamista, yhteiskunnallista osallistumista,
kaksisuuntaista kotoutumista (esimerkiksi valtaväestön asenteet eri vähemmistöryhmiä
kohtaan) ja työllisyyttä. Katsauksessa on paljon tärkeää <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162006/TEM_oppaat_11_2019_Indikaattoritietoa_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y">indikaattoritietoa</a>
kaikista ihmisen elämänkaaren vaiheista. <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162005/TEM_oppaat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Tutkimusartikkeleissa</a> syvennytään tarkemmin tekijöihin indikaattoritietojen taustalla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Esimerkiksi lasten pienituloisuusaste (kuinka suuri osa alle
18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen
pienituloisuusrajan alapuolelle) oli vuonna 2017 suomalaistaustaisilla 10,8%,
ulkomaalaistaustaisilla 42,7%. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Ulkomaalaistaustaisista asui
vuonna 2018 ahtaasti 35,8%, suomalaistaustaisista 15,7%. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Ulkomaalaistaustaisista miehistä ns. <a href="https://www.stat.fi/meta/kas/ei_tyossa__koul.html">NEET-nuoria</a> (not in
employment, education or training) oli vuonna 2017 28,8%, suomalaistaustaisista
miehistä 17,3 %.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kuntavaaleissa 2017
suomalaistaustaisten naisten äänestysprosentti oli 60,7%,
ulkomaalaistaustaisten naisten 26%.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kotoutumisen kokonaiskatsauksessa ei ole koottuna kaikkea
saatavilla olevaa indikaattoritietoa kotoutumisesta. Siinä on pääsääntöisesti
sellainen tieto, jota on saatavilla Tilastokeskuksesta. Näin ollen Kotoutumisen
kokonaiskatsauksesta puuttuu esimerkiksi tieto siitä, että <a href=" https://yle.fi/uutiset/3-11431717">maahanmuuttajien ja kantaväestön PISA-tulosten ero on Suomessa OECD-maiden suurin</a>. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Näin on ollut jo pitkään. Valtiontalouden tarkastusvirasto
totesi jo 2015 <a href="https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-perusopetuksen-tuloksellisuus.pdf">”maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus”</a> -raportissa seuraavaa: ”erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä olivat suurimmat
vielä senkin jälkeen kun oppilaan tärkeimmät taustatekijät sekä joitakin
koulujen toimintaa kuvaavia tekijöitä oli vakioitu. Kansainvälisessä
tutkimuskirjallisuudessa tällainen ero osaamisessa tulkitaan pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten
oppilaiden erilaiseksi kohteluksi”. <o:p></o:p></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">T<a href="https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/pakolaistaustaiset-nuoret-suorittivat-enemman-tutkintoja-ruotsissa-kuin-suomessa.html">oisella asteella maahan muuttaneet pärjäävät Suomessa ja Tanskassa paljon heikommin kuin Ruotsissa</a>.</p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Lienee päivänselvää, että pärjäävyys perusopetuksessa on
suoraan kytköksissä kaikkiin yllä mainittuihin indikaattoritietoihin: se
vaikuttaa mahdollisuuksiin pärjätä toisella asteella, se vaikuttaa
pudokkuuteen, se vaikuttaa työllisyyteen, käytettävissä oleviin tuloihin, asumisvalinnan
mahdollisuuksiin ja yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteen, jota
äänestämisprosentti jossain määrin indikoi.<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kotoutumisen kokonaiskatsauksessa eivät myöskään näy kaikki rasistisia asenteita koskevat tutkimustiedot: Suomen Kuvalehden teettämässä seurantatutkimuksessa <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sk-tutki-suomalaiset-ovat-entista-rasistisempia-ja-kriittisempia-maahanmuutoon-jopa-ruotsalaisia-karsastetaan-aiempaa-enemman/?shared=1109855-6ce3589a-4">rasistiset asenteet olivat vuonna 2020 lisääntyneet vuoteen 2015 verrattuna</a>. FRA:n tekemässä eurooppalaisessa vertailussa afrikkalaistustaiset kokivat rasistista häirintää, kuten <a href="https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2019-being-black-in-the-eu-summary_fi.pdf">loukkaavia eleitä, kommentteja tai uhkauksia eniten Suomessa</a>. On selvää, että syrjintä ja kielteiset ennakkoluulot vaikuttavat muihinkin kotoutumisen indikaattoreihin kuin kokemukseen yhteenkuuluvuudesta. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11023468">Ne vaikuttavat esimerkiksi työllisyyteen</a>. Kotoutumisen kokonaiskatsauksessa ei ole mukana myöskään <a href="https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset">THL:n kouluterveyskyselyn tuloksia</a>, joiden mukaan ulkomaalaistaustaiset ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11591997?fbclid=IwAR1ySsWDNTvrRwm6UUGNIhR9GAJkTBrDoUJLsuin3fcxta9mWPoFPp7C-Ls">yliedustettuina koulukiusatuissa</a>, erityisesti yläkoulussa.</p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Puutteellisenakin kotoutumisen kokonaiskatsaus havainnollistaa
hyvin sitä perusseikkaa, että kotoutuminen ei ole pelkkiä
työllisyystoimenpiteitä eikä työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta, vaan se
koskee kaikkia ihmisen elämänkaaren vaiheita, tilanteita ja julkisten
palveluiden alueita. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Se havainnollistaa myös hyvin, että kotoutumisen vahvistuminen on suoraan kytköksissä valtaväestön asenteisiin. Jos ihmisen nimellä ja taustalla on niinkin suuri vaikutus työhaastatteluun pääsemiseen (eli työllisyyteen) kuin mitä ilmenee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11023468">Akhlaq Ahmadin tutkimuksessa</a>, on selvää että kotouttamispolitiikassa maahan muuttaneet eivät voi olla ainut toiminnan kohderyhmä.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja lähtötasot pitää huomioida
kotouttamistoimia suunniteltaessa<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kotouttamispolitiikan
ideaalitilanne väestötasolla on se, että esimerkiksi työllisyys, koulutus,
hyvinvointi, yhteiskunnallinen osallistuminen ja syrjintäkokemukset eivät
pysyvästi poikkeaisi eri kieliryhmien kesken. Tätä ideaalitilaa tuskin
saavutetaan koskaan jo siitä syystä että ihmisten maassaoloajat vaihtelevat. Ei
voi olettaa että vasta maahan tullut voisi tuosta vain <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10778153">työllistyä</a>, saada <a href="https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko">C1-tason kielitaitoa</a> tai hankkia
tutkintoa. Kaikessa yhteiskunnallisia kehityskulkuja koskevassa tiedossa
tärkeää onkin tehdä asianmukaiset vakioinnit ja tietysti pidemmän aikavälin
tarkastelut: pelkkä yhden vuoden tilanteen tarkastelu ei anna minkäänlaista kuvaa siitä,
mihin suuntaan yhteiskunnallinen kehitys on kulkemassa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kotouttamista koskevien toimien
voi katsoa onnistuneen, jos vaikkapa työllisyys, koulutus, myönteiset ryhmienväliset asenteet, kielitaito, terveys,
<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162005">yhteiskuntatuntemus ja asiointitaidot, äänestysprosentti ja käytettävissä olevat tulot kohenevat vuosien saatossa</a>. Jos ne junnaavat paikallaan tai
heikkenevät, on selvitettävä mistä tämä johtuu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kun otetaan tavoitteeksi ihmisen
tietotaitojen vahvistuminen, on tavoitteiden oltava realistisia ja kunkin
ihmisen lähtötasot huomioivia. Maahan juuri tulleelta ei voi odottaa samanlaista
yleistietotasoa ja asiointitaitoa kuin kolme vuotta maassa olleelta. On myös vahingollista
olettaa, että jokaisen pitäisi saavuttaa kolmessa vuodessa samoilla
toimenpiteillä sama tietotaitojen taso. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Yksi ihminen saattaa vuodessakin oppia
ja sisäistää varsin paljon asioita, jos hänellä on entuudestaan paljon
koulutaustaa, jos perhetilanne mahdollistaa täysipainoisen opiskelun ja jos
henkilöllä on kyky keskittyä ja sitoutua pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Toinen
henkilö saattaa tarvita vahvaa ohjausta vielä viiden vuoden maassaolon
jälkeenkin, jos esimerkiksi kielen oppimista hidastaa jokin perussairaus, vamma
tai trauma ja jos henkilö on maahan tullessa täysin luku-ja kirjoitustaidoton
eikä ole käynyt lähtömaassaan mitään kouluja.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Asia on yksinkertainen: heikommat
pohjavalmiudet omaava ihminen tarvitsee vahvempaa tukea ja pidempään. Vahvat
pohjavalmiudet omaava ihminen tarvitsee kevyempää tukea. Kaiken tuen
tarkoituksena on se, että jossain vaiheessa ihminen ei tarvitse tukea enää ollenkaan
vaan pärjää omillaan. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">”Peruskotoutujia” järjestelmä palvelee parhaiten, mutta parantamisen
varaa on<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Jaan seuraavaksi kotoutujat
karkeasti kolmeen ryhmään: peruskotoutujiin, hitaisiin kotoutujiin ja korkeasti
koulutettuihin. Kokemukseni perustuu 7 vuoden kokemukseen järjestöissä ja 5
vuoden kokemukseen kunnassa, ja sen perusteella koen että suomalainen palvelujärjestelmä
toimii tällä hetkellä parhaiten ”peruskotoutujien” kohdalla. Palvelujärjestelmällä
tarkoitan ennen kaikkea kunnan peruspalveluita, TE-toimiston palveluita sekä
eri koulutuksenjärjestäjien palveluita kotoutumiskoulutuksen ja siihen
rinnastettavan koulutuksen osalta.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Peruskotoutujalla tarkoitan aikuisten
kohdalla perustervettä työikäistä henkilöä jonka kotoutumisprosessi käynnistyy
työvoimapoliittisella kotoutumiskoulutuksella verrattain pian, ja joka on sen
verran perusterve ja koulutaustaa omaava, että hän myös pysyy kursseilla,
viihtyy niillä, ei ole paljoa poissa ja pystyy rakentamaan jonkinlaista pitkän
aikavälin suunnitelmaa. Yleensä tällainen henkilö kykenee hankkimaan
jonkinlaisen kielitaidon, suorittaa ennen pitkää (yleensä) ammatillisen
koulutuksen ja työllistyy, (yleensä) perusduunarin töihin lähihoitajaksi,
rakennusalalle, kauppaan tai yrittäjäksi. Peruskotoutuja voi olla <a href="https://www.kela.fi/vanhempainpaivarahat">välillä äitiysvapaalla, vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla</a>, mutta palaa näiltä vapailta kuitenkin verrattain pian takaisin niiden toimenpiteiden pariin, jotka on yhdessä suunniteltu.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kunnallisten
maahanmuuttajapalveluiden asiakkaana tällainen henkilö on verrattain helposti
tavoitettava. Hänet saa puhelimella kiinni, hän pääsääntöisesti tulee
sovituille tapaamisille ajallaan ja uskaltaa kysyä uudestaan, jos ei ole
esimerkiksi jotain etuustietoasiaa ymmärtänyt. Tällaiselle henkilölle löytyy yleensä
vapaaehtoinen ystävä tai tukihenkilö, joka vielä omalta osaltaan tukee henkilön
kotoutumista ja kielenoppimista. Henkilöllä on näet sen verran toimintakykyä
että sosiaaliset tilanteet, ryhmätilanteet ja vieraan henkilön kohtaaminen ja
häneen tutustumisensa yleensä sujuvat, ja yhteisistä tapaamisista pystyy
jotenkuten sopimaan vaikka kielitaitoa ei alussa olisikaan. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Varhaiskasvatus- ja
kouluikäisten ”peruskotoutujien” lasten kohdalla on usein niin, että alussa
kouluikäinen tarvitsee valmistavaa luokkaa ja varhaiskasvatusikäinen
erityisavustajaa (ei aina), ja valmistavan luokan jälkeen tarvitaan usein <a href="https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki">koulunkäynnin tukea</a>, mutta oppilaat silti pärjäävät, eivät putoa kelkasta ja saavat
peruskoulussa valmiudet joiden turvin voi vallan hyvin hakea toiselle asteelle. Wilman käyttö tuottaa alussa haasteita mutta ennen pitkää sen käyttö opitaan kun
kielitaito karttuu. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tällaisia peruspuurtajia on suurin osa asiakkaista joita
olen kohdannut. Heillä voi tulla erilaisia kriisejä elämässä vastaan, mutta
yleensä he selviävät näistä kriiseistä sillä tuella jota kunnassa on tarjolla,
tarvittaessa tulkkivälitteisenä. Heidän kohdallaan tulee tunne, että heidän
tietonsa, taitonsa ja sosioekonominen asemansa selvästi kohenevat ajan mittaan.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Hitaammin etenevillä järjestelmä toimii heikosti<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Järjestelmä toimii heikosti tai
vajavaisesti sellaisten henkilöiden kohdalla, joita voisin sanoa hitaiksi
kotoutujiksi. Kokemukseni on se, että näillä henkilöillä on monessa suhteessa
haasteelliset lähtökohdat kotoutumisen alkupolulla koulutaustan puuttumisen,
sairauksien tai vakavan traumataustan vuoksi. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Näitä henkilöitä kyllä pystyisi
tukemaan, mutta pelkät lakisääteiset julkiset peruspalvelut eivät tähän taivu. Paikkakunnilla, joilla on
erityistä asiantuntemusta, erityisiä hankkeita ja erityisiä
asiantuntijajärjestöjä jotka voivat ottaa tällaisia henkilöitä asiakkaakseen,
heikoistakin lähtökohdista ponnistava henkilö on saattanut päästä yllättävänkin
hyvin eteenpäin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">On henkilöitä, jotka ovat
TE-toimiston asiakkaita ja käyvät työvoimapoliittisissa kotoutumiskoulutuksissa
tai niihin rinnastettavissa koulutuksissa, mutta opinnot eivät syystä tai
toisesta etene. Poissaoloja tulee paljon. Joillakin tapahtuu keskeyttämisiä. Ongelmiin
puuttumista saattaa vaikeuttaa se, että vaikeudet ja poissaolot koulutuksessa
eivät tule ollenkaan niiden tahojen tietoon, joilla olisi mahdollisuus
kartoittaa tukimahdollisuuksia ja ottaa ongelmia asiakkaan kanssa puheeksi.
Oppilaitos saattaa ilmoittaa ongelmista ainoastaan TE-toimistolle, ja vasta
siinä vaiheessa kun keskeyttäminen on ainut vaihtoehto. Sosiaalitoimelle tieto
oman asiakkaan tilanteesta saattaa tulla vasta sen jälkeen kun oikeus
työmarkkinatukeen on TE-toimiston keskeyttämispäätöksen jälkeen katkennut ja
KELA on tehnyt ilmoituksen henkilöstä sosiaalitoimeen.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Monia asioita olisi
ollut mahdollista tehdä oppilaitoksen kanssa yhdessä jo siinä vaiheessa kun
poissaoloja on alkanut kertyä ja huoli etenemisestä nousta, ja ehkä jopa ennen
kuin mitään ongelmia on ilmennyt. Se, että henkilö on TE-toimiston
työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, ei tarkoita sitä että henkilö ei
tarvitsisi kunnan puolelta mitään ohjausta ja neuvontaa. On itse asiassa
enemmän sääntö kuin poikkeus, että sujuvan opiskelun varmistamiseksi kunnan sosiaalitoimen
maahanmuuttajapalveluiden pitää käydä läpi monia opiskelujen perusperiaatteita
asiakkaan kanssa, vaikka vastuuviranomaisena työvoimapoliittisen koulutuksen osalta olisikin TE-toimisto ja
koulutuksenjärjestäjä vastuussa varsinaisesta opiskelusta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Heti kun ihmisellä on vähänkin
isompia elämänhallinnan ongelmia, esimerkiksi päihdeongelmaa tai
ongelmakäyttäytymistä, palvelut tuntuvat lakkaavan pelaamasta. Maahan muuttaneiden
mielenterveys on selkeästi yksi THL:n kehittämistyön painopisteistä (<a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/paloma-koulutus">jokaisen kannattaa tutustua PALOMA-materiaaleihin</a>), mutta kuntien arjessa tämä
kehittämistyö ei näy. Hyviä koulutuksia kyllä järjestetään aika ajoin, mutta en
voi rehellisesti sanoa, että jos joku asiakkaani on alkanut selkeästi oirehtia,
tätä oirehtimiskehitystä olisi saatu pysäytettyä ja elämässä saatu
pidemmälläkään aikavälillä isoa muutosta. Lisähaastetta tuo se, että tällaiset
asiakkaat ovat usein vaikeasti tavoitettavia eivätkä he lähellekään aina saavu
varatuille ajoille. Tämä vaikeuttaa asiakkaan kuulemista häntä koskevissa
asioissa ja asianmukaisen tuen järjestämistä. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Perusopetuksessa olevien koululaisten
kohdalla taas voi olla ”hitaiden kotoutujien” kohdalla niin, että koulu on
tehnyt oppilasta koskien erityisen tuen päätöksen, mutta oppilaan etenemisessä
on silti vakavia haasteita. Koulu saattaa kokea, että se on tehnyt kaiken mitä
voi tehdä oppimisen tukemiseksi, mutta silti koulujen ja paikkakuntien välillä
saattaa olla isojakin eroja siinä, mitä erityinen tuki käytännössä tarkoittaa. Usein
on niin, että erityisen tuen toimenpiteet on käytännössä suunniteltu suomea
äidinkielenään puhuvia perheitä ja yleisimpiä syntysuomalaiskoululaisten
oppimisvaikeuksia silmälläpitäen. Koululla ei ole kunnollisia välineitä sellaisiin
tilanteisiin, jossa oppimisvaikeudet johtuvat suomen kielen oppimisen
hitaudesta (voi olla esimerkiksi yläkouluikäinen, joka ei ole koskaan ollut
koulussa) ja siitä, että lapsen huoltajat ovat mahdollisesti luku- ja kirjoitustaidottomia
henkilöitä, joilla ei itselläkään ole juuri koulutaustaa. Tällaisiinkin tilanteisiin on olemassa <a href="https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/inhimillisia-uutisia/julkaisut/2020/04/kulttuuritulkkaus">hyviä käytäntöjä</a>, mutta ei kaikilla paikkakunnilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Terveyspalveluiden ja
sosiaalipalveluiden osalta iso ongelma on se, jos kunnassa ja
kotoutumiskoulutuksessa havaitaan, että henkilöllä on isoja elämänhallinnan
ongelmia, mutta henkilö itse ei asiaa hyväksy tai ei hyväksyttyäänkään sitoudu
siihen hoitoon, jota julkisen terveydenhuollon järjestelmä tarjoaa. Usein hoitoprosessit
loppuvat pienen HUS:n tai Psykotraumatologian keskuksen tutkimusjakson
jälkeen. Monella prosessit eivät etene terveyskeskuksen
psykiatrisen sairaanhoitajan ensikäyntiä pidemmälle mutta esimerkiksi itsetuhoinen
käytös jatkuu. Joku on saattanut saada jopa selkeän diagnoosin ja
lääkemääräyksen, mutta kieltäytyy lääkkeistä eikä halua jatkaa käyntejä
ammattihenkilön luona.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tässäkin tuntumani on se, että
vallitseva terveydenhuoltojärjestelmä toimii paremmin suomea äidinkielenään
puhuvien kohdalla kuin maahan muuttaneiden kohdalla. Hoitoon sitouttamista ja
ymmärryksen lisäämistä haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien
kohdalla voisi varmasti tehdä enemmän, mutta tämä edellyttäisi paljon aikaa ja
intensiivistä työotetta, rinnallakulkijaa, ammatillista tukihenkilöä joka
tapaisi vaikeassa asemassa olevaa henkilöä säännöllisesti. Tällaista henkilöä
ei aina ole saatavilla tai tukihenkilön ja tuettavan kemiat eivät kohtaa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Hitaiden kotoutujien ryhmään luen
myös työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt, joiden tietotaitojen kehittymistä
hidastaa se, että he eivät ole TE-toimiston asiakkuudessa eivätkä näin ollen
kotoutumiskoulutuksissakaan tai muissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Pitkät
ajat työvoiman ulkopuolella hidastavat kielen ja yhteiskuntataitojen oppimista.
<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Useiden tutkimusten mukaan
erityisesti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10387279">hoitovapaa eli kotihoidontuki on mekanismi, joka pitää maahan muuttaneita naisia poissa kielen ja yhteiskuntataitojen oppimisen parista</a>. Iso osa kunnista paikkaa tilannetta järjestämällä avoimissa
päiväkodeissa ”suomea lapsen kanssa” -tyylistä opetusta opetusministeriön ns.
<a href="https://kotouttaminen.fi/blogi/-/blogs/uusi-aikuisten-maahanmuuttajien-lukutaitokoulutus-alkoi-kansalaisopistoissa">UMAKO</a>-rahalla. Selvää on, ettei tällainen muutama tunti viikossa järjestettävä
opetus pysty kuitenkaan korvaamaan kotoutumiskoulutuksen kokopäiväistä
opiskelua, mutta äärimmäisen välttämätöntä tällainen vauvan tai taaperon kanssa
opiskelun mahdollistava toiminta on. Sitä pitäisi olla enemmänkin.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Työvoiman ulkopuolella on myös
pitkäaikaissairaita, vammaisia ja työkyvyttömiä henkilöitä sekä ikäihmisiä,
joiden kotoutumisen edistäminen on kokonaan kunnan vastuulla. Heillekin pystyy
periaatteessa järjestämään vapaan sivistystyön puitteissa <a href="https://kotouttaminen.fi/blogi/-/blogs/uusi-aikuisten-maahanmuuttajien-lukutaitokoulutus-alkoi-kansalaisopistoissa">UMAKO</a>-kursseja, mutta
haasteena on ennen korona-aikaa ollut tällaisten sairaiden henkilöiden
liikkumisen järjestäminen opetuspaikkaan ja korona-aikaan se, miten etäopetusta
voi järjestää vammaiselle tai sairaalle henkilölle, joka ei osaa käyttää edes puhelimen
perustoimintoja. Helposti käy niin, että muutaman yrityksen jälkeen nämä
haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset jäävät ilman sitä kokonaisvaltaista
perehdytystä ja opetusta, jota työvoimaan kuuluvat saavat
kotoutumiskoulutuksessa. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Pitkäaikaissairaiden, vammaisten, ikäihmisten ja
työkyvyttömienkin kohdalla parempi tilanne on niillä paikkakunnilla joilla
toimii esimerkiksi <a href="https://tukikeskushilma.fi/">Tukikeskus Hilman </a> tai <a href="https://jadetoimintakeskus.fi/">Jade-toimintakeskuksen</a> kaltainen toimija kyseisen kohderyhmän parissa. Pääsääntöisesti
kyse on pääkaupunkiseudusta, jossa asiakasmäärät ovat niin isoja, että rahoittajat ovat vakuuttuneet erikoistuneiden toimintojen tarpeellisuudesta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Yksi erityinen ryhmä ovat
henkilöt, joilla on oleskelulupa ulkomaalaislain § 89 perusteella. He eivät työ- ja
toimintakykynsä puolesta eroa työvoimaan kuuluvista, mutta heillä ei ole
oleskelulupansa puolesta työnteko-oikeutta. <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2020/05/maahan-muuttanut-saa-heikompaa.html">Kirjoitin tästä ryhmästä jo aiemmin</a>. Ymmärrän, että oleskelulupa heidän kohdallaan myönnetään vuodeksi
kerrallaan, mutta en ymmärrä sitä, miksi lupa ei sisällä työnteko-oikeutta. Kun
näiden täysin työkykyisten ja -haluisten henkilöiden suomen kielen ja
yhteiskuntataitojen opetus on täysin kunnan ja alueen vapaan sivistystyön varassa,
on heidän kotoutumisensakin varmasti hitaampaa kuin heillä, jotka voivat olla
TE-toimiston asiakkuudessa kokopäiväisessä koulutuksessa. Tässä ryhmässä on
selvästi kyse väliinputoajista, joiden kotoutumisen esteenä on suomalainen
byrokratia, eivät asiakkaan omat lähtökohdat. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">En sano, että ”hitaiden
kotoutujien” kohdalla edistymistä ei tapahtuisi. Sitä kyllä tapahtuu, jos henkilö saa tarvitsemansa tuen. Mikäli paikkakunnalla on tarjolla vain perustason lakisääteiset palvelut eikä
pitkää kokemusta maahanmuuttajatyöstä, riski harhailemaan jäämisestä ja
kotoutumisprosessin paikalleenjumittumisesta kasvaa. Joka paikkaan ei kannata perustaa erityistä (esimerkiksi JADE-toimintakeskuksen kaltaista) yksikköä, mutta pienemmällä paikkakunnilla voidaan vallan hyvin ottaa käyttöön tällaisessa toimintakeskuksessa kehitettyjä työmenetelmiä.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Jos paikkakunnalla on
pidempää kokemusta maahanmuuttajatyöstä, osaavaa henkilökuntaa ja mahdollisesti
kokenut alan työtä tehnyt järjestö, myös ”hidas kotoutuja” pääsee sellaiselle
uralle, että hänenkään kotoutumisprosessistaan ei tarvitse olla huolissaan. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tällä hetkellä ehkä eniten olen huolissani päihde- ja mielenterveysongelmiin ja harhailemaan ajautuneista henkilöistä, joista monesta mielestäni mikään taho ei ole kunnolla saanut otetta. Näistä henkilöistä moni on tullut yksin alaikäisenä maahan ja selvästi jäänyt ilman sellaista intensiivistä tukea ja luotettavaa rinnallakulkijaa, jota alaikäinen haavoittuvassa asemassa oleva tarvitsee. Yksittäisiä kolme-nelikymmenvuotiaana maahan tulleita aikuisiakin olen kohdannut. Päihteisiin ja pikkurikoksiin ajautuneet henkilöt tuntuvat katoavan muita useammin ammattilaisten tutkasta, koska heitä on vaikea tavoittaa.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tällä
hetkellä on mielestäni niin, että Suomessa on liian isoja paikkakuntakohtaisia
eroja siinä, miten hyvin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat
tukea. Olen myös sitä mieltä, että pääkaupunkiseutu ei ole välttämättä
alkuunkaan paras paikka kotoutua, vaikka siellä onkin eniten erikoistuneita ja
asiantuntevia järjestöjä ja hankkeita. Niiden piiriin pääseminen ja ohjaaminen
on liian sattumanvaraista, koska kaupungin lakisääteiset peruspalvelut, koulun
ja sosiaalitoimen palvelut, ovat kuormittuneita. Ohjaus järjestöjen piiriinkin on vähäistä, hidasta eikä riittävän intensiivistä.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Jos vaikeasti tavoitettava "harhailija" on ollut vaikea tavoittaa pienessä tai keskisuuressa kaupungissa, Helsingissä on usein vaarana että tällainen henkilö katoaa tutkasta kokonaan. </p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Korkeasti koulutetut putoavat korkealta ja kovaa</b><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Korkeasti koulutetut
maahanmuuttajat, osaajat, ovat mielestäni taas oma, kolmas ryhmänsä. Heillä voi
olla maahan tullessa paljon tietoa, toimintakykyä, koulutusta ja tavoitteita,
mutta he kohtaavat usein runsaan määrän pettymyksiä, byrokratialoukkuja,
turhauttavia tilanteita ja myös syrjintää. Kaikkien näiden hankaluuksien
kohtaaminen vaatii kovaa iskunsietokykyä ja ”resilienssiä”, jota ei voi olla
kaikilla.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tutkimukset ja jossain määrin
myös omat kokemukset näyttävät siihen suuntaan, että korkeimmin koulutettujen
maahanmuuttajien kotoutumisprosessi on tietotaitoihin ja lähtöasetuksiin nähden
varsin kivikkoinen. Esimerkiksi <a href="https://blogit.utu.fi/tita/korkeasti-koulutetut-maahanmuuttajanaiset-tarvitsevat-yksilollisempia-tyovoimapalveluita/ ">Tytti Steelin ja Marjut Jyrkisen tutkimuksen</a> mukaan
monella korkeasti koulutetulla naisella oli vahva kokemus siitä, että
minkäänlaista apua ei TE-toimistosta ollut saatavilla, ja järjestöistä saatu
tuki toimi paremmin ja yksilöllisemmin. Myös <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75049/TEMjul_22_2016_netti.pdf?sequence=1">TEM:n vuonna 2016 julkaisema tutkimus korkeasti koulutettujen työmarkkinapoluista</a> kertoo samankaltaista tarinaa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Monelle korkeasti koulutetulle on
kova pala se, että ulkomailla hankittua tutkintoa tai työkokemusta ei pysty
käytännössä juuri hyödyntämään Suomessa ja että suomalaiset työnantajat eivät
näytä antavan niille arvoa. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Korkeasti koulutettujen kohdalla
pätee moni samankaltainen lainalaisuus kuin haavoittuvimmassa asemassa olevien,
”hitaiden kotoutujien” kohdalla. Kyse on erityisestä ryhmästä, jonka tilanne ja tarpeet sekä julkisten, lakisääteisten palveluiden tarjoamat toimet eivät kohtaa. Tarpeiden
ja palvelutarjonnan välistä kanjonia tulee täyttämään järjestö väliaikaisen
hankerahoituksen turvin, ja usein vain kaikkein isoimmilla paikkakunnilla,
järjestämällä esimerkiksi<a href="https://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/womento/"> työelämämentorointia</a>. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Korkeasti koulutettujen tukemisen vahvistamiseksi on siis olemassa paljonkin hyviä käytäntöjä, mutta niitä ei ole käytössä läheskään kaikilla paikkakunnilla eivätkä toiminnot ole vakiintuneita. </p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Miten kotouttamista tukevat palvelut tulisi organisoida soteuudistuksen jälkeen?<o:p></o:p></b></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://soteuudistus.fi/etusivu">Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat uudistamishankkeet</a> tuovat mukanaan myös kotouttamislain alaisia järjestämisvastuista koskevia muutostarpeita. Jos esimerkiksi sosiaalipalveluita koskeva järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle, mikä taho vastaa maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämisestä?</p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tällä hetkellä suurimmassa osassa
kuntia kokonaisvastuu maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämisestä on
kunnallisilla peruspalveluilla. TE-toimisto vastaa siitä, että kotouttamislain
piiriin ja työvoimaan kuuluvat (työttömiksi työnhakijoiksi hyväksytyt)
maahanmuuttajat pääsevät työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ja saavat
koulutuksen aikana KELA:sta työttömyysturvaa TE-toimiston antaman
työvoimapoliittisen lausunnon nojalla. TE-toimisto vastaa siis ainoastaan
työvoimaan kuuluvien henkilöiden työvoimapoliittisista koulutuksista. Kaikesta
muusta kotoutumisen edistämisestä vastaa kunta. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kotoutumisprosessin
käynnistäminen sisältää esimerkiksi kiintiöpakolaisen maahantulon alkuvaiheessa
suurimmaksi osaksi täysin muita kuin työvoimahallinnon alaan kuuluvia toimia.
Asiakas pitää ohjata terveystarkastuksiin ja huolehtimaan omista
terveysasioistaan, hänen pitää allekirjoittaa vuokrasopimus ja ymmärtää sen
sisältö ja taloyhtiön säännöt, hänen pitää avata pankkitili sekä hakea ajoissa
ne Kelan etuudet joihin hän on oikeutettu ja ymmärtää se, mitä Kela edellyttää;
samoin lapset pitää ilmoittaa kouluun ja päiväkotiin. Asiakkaan pitää myös
oppia koti-kouluyhteistyön ja kodin ja päiväkodin välisen yhteistyön
periaatteet. Tässä alkuvaiheen työskentelyssä
asiakkaiden tukena toimivat sosiaalitoimen alaiset kunnan maahanmuuttajapalvelut
ja niihin palkatut ohjaajat. Kunnan sosiaalitoimen alaiset maahanmuuttajapalvelut huolehtivat
käytännössä myös siitä, että työvoimaan kuuluvat henkilöt ilmoittautuvat
työttömiksi työnhakijoiksi, jotta työvoimapoliittinen koulutus pääsisi edes
teoreettisesti alkamaan. Tällainen tiiviin työotteen mukainen ohjaus ja
neuvonta on useimmiten sosiaalipalveluiden alaista toimintaa. Mikäli sosiaalitoimi siirtyy maakuntaan, myös maahanmuuttajapalvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle. </p><div style="text-align: justify;">En kannata joskus esiin tuotua mallia, jossa kunnan maahanmuuttajapalveluilla olleita tehtäviä siirrettäisiin työvoimahallinnolle. Työ- ja elinkeinotoimistot ovat tälläkin hetkellä täysin aliresursoituja eivätkä käytännössä kykene tarjoamaan yksilöllistä palvelua ja ohjausta muissa kuin työllisyyden edistämisen asioissa, jos niissäkään. Niitä tulee kehittää ja TE-toimistojen tulee jatkossakin keskittyä ainoastaan työllisyyden edistämiseen. </div><div><br /></div><div><div style="text-align: justify;">Joissain kunnissa taas on tälläkin hetkellä käytössä sellainen malli, että sosiaalipalvelut ovat kuntayhtymässä ja kuntaan on perustettu erikseen maahanmuuttajatoimisto. <span style="text-align: justify;">Usein on niin, että tällä tavoin järjestetyssä palvelussa
ruohonjuuritason ohjaajat kunnassa eivät pääse asiallisen ohjaamisen kannalta
välttämättömiin asiakastietoihin ollenkaan (etupäässä Kelan etuustietopalvelu
KELMU), vaan yksinkertaisimmissakin helposti tarkistettavissa taloudellista tilannetta ja etuustietoja
koskevissa asioissa asiakas ohjataan kuntayhtymän sosiaalityöntekijälle, jolla saattaa olla toistasataa
asiakasta. Tämä kuormittaa sosiaalityöntekijää täysin turhaan ja estää häntä tekemästä suunnitelmallista sosiaalityötä niiden kanssa, jotka tarvitsevat intensiivistä sosiaalityötä. </span>Jos taas kunnan ohjaaja lähtee
selvittämään asiakkaan etuustietoja, se pitää tällaisessa kunnassa tehdä joko käymällä asiakkaan
kanssa konttorissa tai hoitaa asiaa puhelimitse valtakirjalla, mikä on hidasta ja kaikkia kuormittavaa. Saman asian saisi selville minuutissa kirjautumalla Kelan
etuustietopalvelu Kelmuun ja jos asia ei siellä selviä, soittamalla Kelan viranomaislinjalle ja tämän jälkeen selittämällä asia asiakkaalle, vaikkapa tulkin välityksellä. Sekaannuksen, päällekkäisen työn ja ristiriitaisten neuvojen antamisen riski on suuri silloin kun kunnan oma maahanmuuttajayksikkö ei näe ollenkaan kuntayhtymän sosiaalityöntekijän tekemiä asiakaskertomuksia ja kirjauksia, eikä kuntayhtymän sosiaalityöntekijä pysty mistään tietämään, mitä kunnassa on asiakkaalle sanottu. En mielellään näe edellä mainitun kaltaiselle kaikkia kuormittavalle ja resurseja hukkaan heittävälle mallille jatkoa missään.</div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>Paikalliset palvelut tulee turvata jatkossakin vaikka järjestämisvastuu olisi maakunnassa</b></div><div><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p></o:p></p>
<div style="text-align: justify;">Jos siis tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle, pitää kotouttamislain 2 luvun mukaisten kotoutumista edistävien paikallistason palveluidenkin olla maakunnan järjestämisvastuulla. Maakunnan tulee tällöin huolehtia siitä, että kunnassa on sosiaalitoimen palvelupiste jonka alaisuudessa myös maakunnan maahanmuuttajapalvelut toimivat ja jonne asiakkaat voivat varata ajan sosiaalityöntekijälle tai ohjaajalle ja jossa voidaan palvella tiettyinä ajankohtina päivystysluontoisesti myös ilman ajanvarausta. On selvää, että vaikka sosiaalipalvelut ovat maakunnan järjestämisvastuulla, työntekijöiden pitää tuntea kunnan palvelut ja toiminnot erittäin hyvin ja toimipiste on välttämätöntä olla, jotta asiakkaat voidaan ylipäänsä tavoittaa.</div><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Jos kuntaan tulee esimerkiksi syyrialainen
pakolaisperhe osana Suomen pakolaiskiintiötä ja perheessä on sekä työikäiset
aikuiset että varhaiskasvatus- ja kouluikäiset lapset, joista osalla
mahdollisesti myös vammaispalveluiden ja erikoissairaanhoidon tarvetta, pitää
kokonaisvastuun perheen kotoutumisen edistämisestä olla sosiaalitoimen
alaisilla maahanmuuttajapalveluilla kuten nytkin. Ainoastaan järjestäjätaho vaihtuu kunnasta maakuntaan. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kunnassa voi vallan hyvin olla infopiste maahan muuttaneille ja mahdollisesti <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/yritykset/tyollisyys/maahanmuuttajille/international-house-helsinki/">International House Helsingin kaltaista toimintaa</a>, mutta nämä palvelupisteet eivät millään tapaa korvaa sitä työtä mitä sosiaalitoimen alaiset toimijat tekevät. Lisäksi neuvontapisteitä perustettaessa täytyy huomioida ne seikat, joita havaittiin <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162218">matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteitä koskevassa selvityksessä</a>.</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Jatkossakin työikäiset aikuiset ohjataan
TE-toimistoon, jossa heille tehdään <a href="https://kotouttaminen.fi/kenelle-kotoutumissuunnitelma-tehdaan-">kotoutumissuunnitelmat</a> ja
työvoimapoliittisille kursseille ohjaaminen. Työvoiman ulkopuolella oleville aikuisille
(kotiäidit, työkyvyttömiksi todetut, vammaiset aikuiset, eläkeikäiset)
maakunnan alaiset maahanmuuttajapalvelut tekevät sosiaalihuollon
ammattihenkilön johdolla <a href="https://kotouttaminen.fi/kenelle-kotoutumissuunnitelma-tehdaan-">kotoutumissuunnitelman</a> (tällä hetkellä työvoiman
ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman tekee kunta). Maakunnan
alaiset maahanmuuttajapalvelut ohjaavat, neuvovat ja tukevat kaikkia maahanmuuttajia
(niin työvoimaan kuuluvia kuin muitakin) kaikissa tarpeellisissa asioissa jotka
ovat välttämättömiä kotoutumisen kannalta (pankkiasiat, oleskelulupien
uusimiseen liittyvät asiat, sosiaaliturvaan liittyvä ohjaus ja neuvonta,
liikenneyhteydet, asuminen, terveyspalveluiden toiminta, muu yleisneuvonta) ja
tarvittaessa työntekijä osallistuu esimerkiksi yhteistyöpalavereihin joita
toteutetaan esimerkiksi vammaispalveluiden, koulun, perhetyön, lastensuojelun
tai päiväkodin kanssa. <o:p></o:p></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><b>Pätevä ja saavutettava henkilökunta tulee turvata kuten myös kaikki tarpeelliset työvälineet</b></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tärkeintä lieneekin se, että
sotevalmistelussa oikeasti tiedetään, mitä kaikkea kunnan sosiaalitoimen alaiset
maahanmuuttajapalvelut ovat tehneet, jotta uusi järjestäjätaho (maakunta) osaa
mitoittaa henkilöstön oikein ja sellaisella henkilöstöllä, jolla on riittävä
koulutus, pätevyys ja ammattitaito työtehtävien hoitamiseen. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Tärkeää on myös se, että henkilöstöllä on pääsy ohjauksen, neuvonnan ja tuen kannalta välttämättömiin tietoihin. Jos maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöllä ei ole pääsyä ulkomaalaisrekisteriin (UMA), Kelan etuustietojärjestelmään (KELMU) ja väestötietojärjestelmään (VTJ), se ei myöskään pysty tekemään työtään. Ohjaus- ja neuvontapalvelua, jonka työntekijällä ei ole pääsyä näihin järjestelmiin, ei voi sanoa ohjaus- ja neuvontapalveluksi.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Osa kotoutumista tukevista
päätöksistä vaatii sen, että tiimissä on nimenomaan pätevyyden omaava sosiaalityöntekijä.
Esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten kotoutumissuunnitelmat sekä
täysi-ikäistyneiden nuorten jälkihuoltoa koskevat toimenpiteet (kuten
ammatillinen tukihenkilö) vaativat sosiaalityöntekijätasoisen henkilön
päätöksen. Kaikkien maahanmuuttajapalvelutiimin työntekijöiden ei tarvitse olla
sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, mutta sellaisia henkilöitä on pakko olla
kuitenkin tiimissä, jotta maahanmuuttaja-asiakkaille voi tehdä sosiaalitoimessa
kaikkia samoja sosiaalihuoltolakiin pohjautuvia päätöksiä kuin kaikille muillekin. <o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kaikessa
kotouttamistoimenpiteisiin liittyvässä suunnittelussa pitää ottaa huomioon se,
että asiakaskunnasta suurin osa on henkilöitä, jotka ovat vasta tulleet Suomeen,
eivät osaa sanaakaan Suomea eivätkä omaa minkäänlaisia tukiverkostoja Suomessa.
He aloittavat täysin nollasta ja varsinkin erikoissairaanhoitoa vaativat
henkilöt ja heidän omaisensa saattavat joutua heti varsin vaikeasti avautuvaan
byrokratiarumbaan.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Perusterveydenhuolto
hoitaa yhtä asiaa, vammaispalvelut toista, kotihoito kolmatta, Kela neljättä,
HUS tai muu vastaava erikoissairaanhoitopiiri viidettä, koulu kuudetta ja
lisäksi on koko joukko muita toimijoita (vuokranantaja, sähköfirma, pankki,
TE-toimisto) joiden suuntaan on velvoitteita ja sitoumuksia jotka tulee
muistaa.<span style="mso-spacerun: yes;"> On tärkeää, että on yksi taho, maahanmuuttajapalvelut, jolla on kokonaiskuva asiakasperheen tilanteesta.</span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Talentia on jo useampi vuosi
sitten tehnyt varsin hyvät suositukset sosiaalihuollon henkilöstömitoitusta
koskien, ja kyseisissä suosituksissa on <a href="https://docplayer.fi/7570408-Talentian-linjaukset-sosiaalihuollon-henkiloston-mitoittamisesta.html">hyvin kirjoitettu osuus myös maahanmuuttajapalveluita koskien</a>. Kunnan työntekijänä koen kokemuksiini perustuen, että Talentian
henkilöstömitoituksia koskeva suositus on varsin hyvä ja mainittu mitoitus
ehdoton perälauta joka mahdollistaa kotoutumisprosessin etenemisen. Talentia
myös kuvaa hyvin suosituksissa työtä jota maahanmuuttajapalveluissa tehdään:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">" Maahanmuuttajatyö</b></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Linjaus:
sovelletaan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>aikuisten<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>osalta<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>aikuistyön<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>vaativaa,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tiiviin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>työotteen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mukaista<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mitoitusta<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>eli<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>korkeintaan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>35<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>asiakasta<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>sosiaalityöntekijää<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tai<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>-ohjaajaa kohti.<o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Lasten<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>lapsiperheiden<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>osalta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sovelletaan<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>lastensuojelun<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>asiakasmäärien<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mitoitusta<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>eli<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>korkeinaan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>30<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>perhettä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>työntekijää<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kohti,<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kun<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>perheessä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>on korkeintaan 2 lasta. <o:p></o:p></b></p>
<p class="MsoNormal"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Maahanmuuttajien
vastaanottavassa työssä pitää näkyä laaja verkostotyö eri toimijoiden kanssa,
asiakastyön intensiivisyys alkuaikoina asiakkaiden tultua maahan ja
kaksinkertainen työaika tulkin kanssa. Oleellinen osa työtä on ns.
itsestäänselvyyksien<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>selittäminen,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>koko<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>suomalaisen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>yhteiskunnan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>toimintaan<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>liittyvien<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>asioiden selittäminen,
perehdyttäminen sosiaaliturvaan yleisesti sekä erityisesti päätöksien ym.
selittäminen asiakkaan omalla kohdalla. <o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Lisäksi
lastensuojelutyön erityisyys ja erilaisten menetelmien miettiminen ja
räätälöiminen ja lastensuojeluun perehdyttäminen sisältyy työhön. Yhteistyö
maahanmuuttajayhteisöjen kanssa kuuluu myös sosiaalityöntekijän<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>työhön.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>On<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tärkeää,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>että<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>vastaanottava<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>työ<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>erotetaan<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>muusta maahanmuuttajasosiaalityöstä, koska vastaanottovaiheen työ ei ole
vain kulttuurisensitiivistä vaan monipuolisesti vastaanottavaa ja
perehdyttävää.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Asiakaskunnan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>erityispiirteet<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>vaikuttavat<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>mitoitukseen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>oleellisesti.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Maahanmuuttajatyön asiakaskunta on hyvin
heterogeeninen, joka vaatii työntekijältä laajaa paneutumista<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>eri<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kulttuurien<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tuntemukseen,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>yhtäläisyyksiin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>eroihin,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>jotta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>hän voi<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>selvittää<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>esim.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>suomalaisuutta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>asiakkaalle<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ymmärrettävällä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tavalla.<o:p></o:p></i></p>
<p class="MsoNormal"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Lisäksi
esimerkiksi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>hätätapauksina<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>maahan<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>tulevissa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>perheissä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>on<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>useimmiten<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>jollain
perheenjäsenellä jokin vakava sairaus tai muu erityisperuste, minkä takia he
tulevat hätätapauksena. Pakolaisilla on poikkeuksetta eriasteisia traumaattisia
kokemuksia, mikä näkyy täällä monin eri tavoin oireiluna. Jo yhdessäkin
perheessä voi olla paljon sosiaalityön tarvetta ja tilanteita, joihin vanhat,
perinteiset sosiaalityön työmallit eivät sovi ja joista ei ole entuudestaan
kokemusta. Lisäksi maahanmuuttajaperheet ovat usein suuria, mikä tulee ottaa
huomioon mitoituksessa.”</i></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Kotouttavassa työssä pätevät samat perusperiaatteet kuin kaikessa muussakin työssä. Työn onnistuminen riippuu täysin siitä, että sen tekemiseen on aikaa, työnjako on selkeää, vastuunjako viranomaisten välillä on selkeää, tieto kulkee ajallaan ja turha byrokratia, lain valuvirheet ja tietojärjestelmien ongelmat eivät turhaan estä ammattilaista tekemästä työtään. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Jos lainsäätäjä tai muu kotouttamispolitiikan puitteita säätävä taho haluaa tehdä asioita oikein, hänen tulee perehtyä hyvin siihen tietoon, jota kotouttamisesta tiedetään. </p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;">Suosittelen siksi tämän blogauksen lisäksi jokaista lukemaan myös seuraavat julkaisut:</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162005">Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019- tutkimusartikkeleita kotoutumisesta</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162006/TEM_oppaat_11_2019_Indikaattoritietoa_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019- indikaattoritietoa kotoutumisesta</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://kaks.fi/wp-content/uploads/2020/06/kuntien-maahanmuuttopalvelut_web-1.pdf">Kuntien maahanmuuttopalvelut: haasteita ja hyviä käytäntöjä</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://www.oaj.fi/ajankohtaista/julkaisut/2019/kotoutumiskompassi-2019/">OAJ:n Kotoutumiskompassi 2019</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75049/TEMjul_22_2016_netti.pdf?sequence=1">Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut: työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161285/OKM_1_2019_Maahanmuuttajien%20koulutuspolut.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR22cW3YPEJ1L4tURlnKMJQgHPzIEk6qbI-_ZCe8SzTq7ohwiiglluM94cA">Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi: kipupisteet ja toimenpide-esitykset III</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162218/TEM_2020_27.pdf?sequence=1">Maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut: Selvityksen loppuraportti</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/37678612/Mahdollisuuksia%2C%20toivoa+ja+luottamusta/079a09c9-5fae-43c8-b187-e50a3ea2e39e">Mahdollisuuksia, toivoa ja luottamusta: kustannuksia säästäviä ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseen</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/136193">Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja.</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162306">Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut kunnissa</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://www.julkari.fi/handle/10024/139210">Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa -raportti: FinMonik-tutkimus 2018-2019</a></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><br /></p></div></div>Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-15113661158686087392020-05-25T12:16:00.004+02:002023-07-26T17:15:37.212+03:00Maahan muuttanut saa heikompaa sosiaaliturvaa kuin Suomen kansalainen<div style="text-align: justify;">
Usein kuulee väitettävän, että maahan muuttaneet saisivat joko KELA:n etuuksia tai kunnan myöntämää täydentävää toimeentulotukea enemmän kuin valtaväestö. Väite ei pidä paikkaansa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Väitteen voi kumota tuomalla esiin KELA:n etuuksien ja kunnan täydentävän toimeentulotuen myöntämisperusteet. Esimerkiksi Espoolla on <a href="https://www.espoo.fi/toimeentulotuki">selkeä kaaviokuva</a> siitä, miten toimeentulotukea haetaan. Ensin haetaan KELA:sta muut tuet (<a href="https://www.kela.fi/tyomarkkinatuki">työttömyysturva</a>, eläkkeet, <a href="https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki">asumistuki</a>, riippuen henkilön elämäntilanteesta). Sitten, mikäli tarve on, haetaan KELA:sta <a href="https://www.kela.fi/toimeentulotuki">perustoimeentulotukea</a>. Kun KELA:sta on tullut päätös koskien perustoimeentulotukea, kunnasta voi tarpeen vaatiessa hakea <a href="https://stm.fi/toimeentulotuki">täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea</a>. </div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><b>EDIT 2023:</b> Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea käsittelevä organisaatio on 1.1.2023 lähtien ollut Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Kunnat eivät enää vastaa sosiaalitoimesta 1.1.2023 lähtien. Etuuksien myöntämisperusteet löytyvät edelleenkin täydentävän toimeentulotuen myöntämisohjeesta, mutta ohje on nykyisin LUVN:n kotisivuilla <a href="https://www.luvn.fi/fi/palvelut/toimeentulotuki">täällä.</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
KELA:lla on sekä <a href="https://www.kela.fi/">ensisijaisista etuuksista</a> (esimerkiksi <a href="https://www.kela.fi/tyottomat">työttömyysturva</a>) että <a href="https://www.kela.fi/documents/10192/3464829/Toimeentulotuki.pdf">perustoimeentulotuesta</a> selkeät lakiin perustuvat myöntämisohjeet. Samoin kunnilla on selkeä ohje koskien <a href="https://www.espoo.fi/download/noname/%7BEB6DC9F8-2FA9-4B8C-AD71-DF84D81AD680%7D/102496">täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea</a> (tässä esimerkkinä Espoon kaupunki). Näistä ohjeista selviää, että tukimäärät ja kriteerit tuen myöntämiselle ovat maassa vakituisesti asuvilla maahanmuuttajilla ja Suomen kansalaisilla samat. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Joissain tukilajeissa on itse asiassa niin, että maassa vakituisesti asuva maahanmuuttaja ei ole oikeutettu etuuteen, vaikka Suomen kansalainen on. Esimerkiksi kaikkien eläkkeiden saaminen edellyttää sitä, että henkilö on asunut Suomessa <a href="https://www.kela.fi/vanhuuselake">kolmen vuoden ajan</a>. Kolmen vuoden asumisaikavaatimus koskee myös <a href="https://www.kela.fi/tyokyvyttomyyselake-ja-kuntoutustuki-kuka-voi-saada">työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea</a> ja <a href="https://www.kela.fi/vammaistuki-aikuiselle-kuka-voi-saada">16 vuotta täyttäneen vammaistukea</a>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Jos siis ollaan tarkkoja, tuen myöntämisperusteet eivät ole täysin samat, vaan maahan muuttaneet saavat <u>vähemmän</u> tiettyjä KELA:n etuuksia</b>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Todelliseen, hieman räikeämpään maahanmuuttajia koskevaan erikoisuuteen ja eriarvoisuuteen tullaan kuitenkin tiettyjen <a href="https://migri.fi/oleskelulupa">oleskelulupatyyppien</a> kohdalla.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301">Ulkomaalaislaissa</a> säädetään oleskeluluvista, ja <a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L6">ulkomaalaislain 6 luku</a> sisältää kansainvälistä suojelua koskevat säädökset. Näiden säädösten joukossa on §89, "oleskeluluvan myöntäminen poissulkemislausekkeita sovellettaessa". Kun henkilölle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain §89 perusteella, kyseessä on tilapäinen oleskelulupa. Oleskelulupa §89 perusteella myönnetään esimerkiksi silloin, jos henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, mutta hän on tehnyt sotarikoksen tai muun vastaavan teon. Tällaista oleskelulupaa on myönnetty esimerkiksi tiettyjen Afrikan maiden kansalaisille, jotka ovat armeijan leivissä tehneet tai joutuneet tekemään ihmisoikeusloukkauksia, päättäneet ryhtyä myöhemmin niin sanotuiksi whistleblowereiksi ja raportoineet näistä ihmisoikeusloukkauksista ja sen vuoksi joutuneet henkilökohtaisen vainon kohteeksi kotimaassaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ulkomaalaislain §89:n perusteella saatu oleskelulupa ei sisällä työnteko-oikeutta. Vaikka henkilön olosuhteista ilmenevä maahantulotarkoitus ja tosiasialliset ja objektiivisesti todettavissa olevat edellytykset
maassaoloon jatkossa ovat tällaisella henkilöllä varsin samanlaiset kuin muillakin pakolaisilla, pääsy myös KELA:n etuuksien piiriin on hyvin rajoitettua. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
KELA on tulkinnut tällaisten asiakkaiden tilanteita niin, että ensijaisia etuuksia koskeviin hakemuksiin (esimerkiksi asumistuki) tulee kielteiset päätökset, mutta perustoimeentulotukea koskeva päätös on myönteinen. Tällainen henkilö on siis eräänlainen väliinputoaja: vaikka oleskelu on kaikki olosuhteet huomioiden vakituista, henkilölle ei haluta antaa samanlaisia oikeuksia kuin muille maassa vakituisesti asuville. Koska hänellä on Maahanmuuttoviraston myöntämä kansainväliseen suojeluun liittyvä oleskelulupa, häntä ei sentään pudoteta kiireellisen toimeentulotuen (akuuttien tilanteiden tuki joka estää nälkäkuoleman) piiriin, jonka piirissä ovat esimerkiksi maassa laittomasti oleskelevat henkilöt. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On mahdollista, että kun henkilöllä on kuitenkin kotikuntalain mukainen kotikunta, hän voi päästä tiettyjen KELA:n ensisijaisten etuuksien kuten asumistuen piiriin sitten, kun laillista oleskelua on jatkunut pidempään kuin vuoden. Oleskelun pidempi kesto todentuu sitten, jos henkilö saa vuoden mittaiseen oleskelulupaansa vuoden mittaisen jatko-oleskeluluvan. On kuitenkin todennäköistä, että työnteko-oikeutta ja mahdollisuutta TE-toimiston asiakkaaksi ryhtymiseen henkilö ei edelleenkään saa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Pidän ihan perusteltuna sitä, että ulkomaalaislain §89:n mukainen oleskelulupa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja koko ajan katsotaan, onko perusteet oleskelulle vielä olemassa. Sitä en ymmärrä, että tällainen henkilö ei saa tehdä ansiotyötä eikä hän saa KELA:n ensisijaisia etuuksia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mielestäni tilanne, jossa ei ole oikeutta ansiotyöhön eikä KELA:n ensisijaisiin etuuksiin, altistaa harmaalle taloudelle. Tällainen väliinputoaminen ei ole kenenkään etu. On nurinkurista, että henkilöllä on voinut olla työpaikka silloin kun hän on vielä ollut turvapaikanhakija, mutta työsuhde on pitänyt lopettaa sen jälkeen kun kansainvälisen suojelun tarve on todennettu ja oikeudesta jäädä maahan ei ole enää mitään epäselvyyttä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos jokin laissa oleva valuvirhe pitäisi korjata, niin tämän minä korjaisin. Jos ihmisellä on ulkomaalaislain §89 mukainen oleskelulupa, sen voi pitää vuoden mittaisena jatkossakin. Työnteko-oikeus kuitenkin pitäisi myöntää ja mahdollisuus saada KELA:n ensisijaisia etuuksia.</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-17418436307381627232019-07-12T07:04:00.000+02:002019-07-12T08:40:21.283+02:00Havaintoja hallitusohjelman maahanmuuttolinjauksista osa 2: työperäinen maahanmuuttoTämä on toinen osa Antti Rinteen hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisia linjauksia käsittelevässä blogisarjassa. Ensimmäinen osa joka käsittelee Suomen EU-puheenjohtajakautta, <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2019/07/havaintoja-hallitusohjelman.html">löytyy täältä</a>.<br />
<br />
Tässä kirjoituksessa keskitytään työperäiseen maahanmuuttoon hallitusohjelmassa.<br />
<br />
<b>Saatavuusharkintaan pitää suhtautua kriittisesti</b><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Suhtautumisessa työperäiseen maahanmuuttoon hallitusohjelmassa näkyy vasemmistopuolueiden kädenjälki. Tämä näkyy esimerkiksi saatavuusharkintaa koskevassa kirjauksessa: "EU- ja ETA -alueen ulkopuoliseen työvoimaan sovelletaan saatavuusharkintaa eurooppalaisen valtavirran mukaisesti". Itse näen, että saatavuusharkinta on tehoton keino työelämän väärinkäytösten kuten alipalkkauksen kitkemisessä, koska saatavuusharkinta ei koske muista EU-maista muuttavia, usein esimerkiksi rakennusalan työntekijöitä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Saatavuusharkinta myös altistaa harmaalle taloudelle ne henkilöt, jotka hakevat työperäistä oleskelulupaansa Suomesta käsin: tilanteessa jossa saatavuusharkinnan vuoksi jää oleskelulupa kokonaan saamatta, henkilö saattaa työskennellä silti pimeästi ja näin altistua hyväksikäytölle. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Saatavuusharkinta on myös turha byrokratialoukku alanvaihtotilanteissa. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/275352-80-tyopaikkaa-meni-suomelta-sivu-suun-outo-byrokratialukko-tuskastuttaa-ihmekunnassa">Uusi Suomi uutisoi taannoin närpiöläisen roska-autoja ja rekkaperävaunuja valmistavan, kovalla kasvu-uralla olevan NTM:n rekrytointivaikeuksista</a>. Osasyy rekrytointivaikeuksille johtui siitä että Närpiössä tomaatti-ja kurkkuviljelmille tulleiden työntekijöiden oleskelulupa oli sidottu juuri tiettyyn ammattialaan. Alanvaihto maatalousalalta metallialalle oli mahdollista vain odottamalla siihen asti kun asumisaikaedellytys pysyvän oleskeluluvan saamiselle täyttyy.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tässä kohtaa saatavuusharkinta oli yksinkertaisesti täysin turha byrokratialoukku joka oli täysin lainkuuliaisille työntekijöille sekä työnantajalle pelkkä riesa. Sipilän hallitus kylläkin helpotti alanvaihtajien tilannetta mahdollistamalla alanvaihdon jos ihminen on työskennellyt vuoden työntekijän oleskeluluvalla (aiemmin piti siis odottaa 4 vuotta). Tämä kyseinen pieni uudistus oli kuitenkin osa lakipakettia jonka muut osat olivat huonosti valmisteltuja ja haitallisia erityisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvan sekä työnteko-oikeuden kannalta (katso Amnesty <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2019-AK-240184.pdf">Internationalin hyvä valiokuntalausunto</a> lakikokonaisuutta koskien). </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Rinteen hallitus haluaa vähentää työvoiman hyväksikäyttöä ja vahvistaa harmaan talouden torjuntaa. Harmaan talouden torjunnasta on oma listansa hallitusohjelman sivulla 188, joista erityisesti veronumerojärjestelmän laajentaminen koskee myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön vähentämistä ja epäreilun kilpailun vähentämistä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Halituspuolue Vasemmistoliiton alkuvuonna esittämät <a href="https://vasemmisto.fi/reilut-tyoehdot-kuuluvat-kaikille-vasemmistolta-keinopaketti-palkkadumppauksen-torjumiseksi/">toimenpide-ehdotukset palkkadumppauksen ja ulkomaiseen työvoimaan kohdistuvien väärinkäytösten torjumiseksi </a> ovat kuitenkin ulkomaisen työvoiman aseman osalta huomattavasti selkeämpiä kuin hallitusohjelmasta löytyvät kirjaukset. Näissä toimenpide-ehdotuksissa työehtojen ennakkovalvonta ja jälkivalvonta, kanneoikeuden laajentaminen sekä tilaajavastuun laajentaminen ovat saatavuusharkintaa tehokkaampia keinoja väärinkäytösten torjunnassa. Lieneekin järkevää että saatavuusharkinnasta luovutaan asteittain sitä mukaa kun työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta sekä tilaajavastuu on saatu nostettua sellaiselle tasolle, että palkkadumppaus on huomattavasti nykyistä vaikeampaa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Ihmiskaupan torjunta vaatii sekä resurssilisäystä että muutosta oleskelulupakäytäntöihin</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Työperäiseen maahanmuuttoon, työvoiman hyväksikäytön ehkäisyyn ja harmaan talouden torjuntaan liittyy elimellisesti myös ihmiskaupan torjunta. Keväällä uutisoitiin näkyvästi <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006055537.html">ravintola-alalla tapahtuvasta ihmiskaupasta</a>, ja kesäkuussa uutisoitiin Euroopan Neuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan asiantuntijaryhmän (GRETA) raportista, jonka mukaan <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006131856.html">ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakkaiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2015</a>. Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakkaiden määrän nousu on myös hyvä asia, koska se kertoo osaltaan siitä että järjestelmä tunnetaan paremmin kuin aikaisemmin: <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006082541.html">Rikosuhripäivystyskin kertoi nepalilaisten yhteydenottojen lisääntyneen Helsingin Sanomien artikkelien ilmestymisen jälkeen</a>. Ihmiskauppaan liittyvissä tilanteissa kuka tahansa voi pyytää neuvoja ja ohjausta osoitteessa <a href="http://ihmiskauppa.fi/">ihmiskauppa.fi</a>. Sivustolla on yhteydenottolomakkeet monilla eri kielillä ja tarvittaessa pystytään käyttämään tulkkia, joten jokaisen kannattaa tehdä omalta osaltaan <a href="http://ihmiskauppa.fi-sivustoa/">ihmiskauppa.fi-sivustoa</a> numeroineen tunnetuksi myös niiden tuttavien keskuudessa, jotka eivät osaa suomea. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div>
Ihmiskaupparaportoija Venla Roth sekä poliisitarkastaja Måns Enqvist peräsivät Helsingin Sanomien haastattelussa yksinkertaisesti resursseja aluehallintovirastoille ja poliisille, jotta ihmiskauppaan voisi puuttua. Ihmiskaupparikollisuus on piilorikollisuutta joka ei tule ilmoituksilla viranomaisten tietoon vaan se tulee paljastavalla toiminnalla kaivaa esiin. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen resurssit ihmiskaupan torjunnassa ovat sangen vähäiset. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ihmiskaupparikollisuus on myös rikollisuutta, jossa uhrille on luotu kannuste olla ilmoittamatta hyväksikäytöstä: Työperäisessä hyväksikäytössä työnantaja yleensä pelottelee uhria sillä, että hän joutuu takaisin kotimaahansa. Helsingin Sanomien nepalilaisravintoloita koskevassa artikkelissa tuotiin myös esiin, että tietyn yhteisön työnantajat esimerkiksi sopivat keskenään, että viranomaisille puhuvalle työntekijälle ei tarjota töitä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Suomessa tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia ihmiskaupan uhrin tyhjän päälle joutumisen ennaltaehkäisemiseksi. Hallitusohjelman tasolle on nostettu varsin oikeasuuntainen tavoite:" <i>Ihmiskaupan uhrin asemaa parannetaan
itse ihmiskaupparikosprosessin etenemisestä riippumatta</i>". Tällä hetkellä <a href="http://www.ihmiskauppa.fi/tietoa_auttajille/ihmiskaupan_uhrien_auttamisjarjestelma/asiakkuuden_alkaminen_ja_paattyminen">viranomaisten uhrille tarjoama apu on sidottu rikostutkinnan etenemiseen</a>. Jos esimerkiksi poliisi joutuu päättämään ihmiskaupparikoksen esitutkinnan näytön puuttuessa, ihminen saattaa pudota pois ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä, vaikka olisi edelleen selkeästi avun tarpeessa. Kuten Helsingin Sanomien artikkelissa todetaan: Se, että r<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006055537.html">ikoksen tutkinta ei eri syistä onnistu, ei tarkoita että uhri ei tarvitsisi apua</a>. Venla Roth toteaa myös kyseisessä artikkelissa, että käytäntö ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan myöntämisessä vaatii tarkastelua. Maahanmuuttovirasto ei tällä hetkellä myönnä ihmiskaupan uhrin oleskelulupaa ennen syyttäjän päätöstä, vaikka laki mahdollistaisi sen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Työperäisen oleskeluluvan sitominen tiettyyn ammattialaan voi myös aiheuttaa sen, että työnantajakartellin "merkkaama" henkilö ei saa töitä ja saattaa joutua maasta pois. Hallituksen onkin syytä jatkaa viime hallituskaudella aloitettua työtä sen eteen, että työnantajan vaihtaminen ei jäisi ainakaan siitä kiinni, että oma oleskelulupa on myönnetty alun perin vain tietylle ammattialalle. Kuten Helsingin Sanomien artikkelissa todetaan, <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006055537.html">jos henkilö voisi tehdä töitä muullakin kuin tietyllä alalla, todennäköisyys uuden työn löytymiselle ja hyväksikäytön loppumiselle olisi suurempi</a>. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Työperäisten oleskelululupien nopea ja sujuva käsittely edellyttää selvää resurssilisäystä TE-toimistoille</b></div>
</div>
<div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Hallitus on asettanut tavoitteekseen myös työperustaisten oleskelulupien nopean ja sujuvan käsittelyn tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Tavoite on kunnianhimoinen: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287179">YLE uutisoi kesäkuussa 2018 monipuolisesti </a>työperäisen oleskeluluvan saamiseen liittyvästä byrokratiasta ja käsittelyajoista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Työperäisten oleskelulupien kohdalla käsittelyprosessi on kaksivaiheinen: ensin TE-toimisto tekee osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. Käsittelyaikojen pitkä kesto johtuu TE-toimistojen osaratkaisuun kuluvasta ajasta, joka esimerkiksi Uudenmaan TE-toimistossa oli keskimäärin 8 kuukautta kesäkuussa 2018. Noin pitkä aika johtuu siitä, että hakemusten määrä on kasvanut mutta käsittelijöiden ei. YLE:n mukaan Uudenmaan TE-toimistossa yli kahta tuhatta jonossa olevaa hakemusta käsittelee vain 13 työntekijää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos kuukauden käsittelyaika työperäisissä oleskelululuvissa halutaan saavuttaa, pitää TE-toimistojen henkilöresursseja lisätä merkittävästi nykyisestä, erityisesti Uudellamaalla. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287179">Kuten YLE:n jutusta ilmenee</a>, yli puoli vuotta kestävät työperäisten oleskelulupien käsittelyajat vaikeuttavat yritysten toimintaa ja aiheuttavat sen, että korkeatasoista osaamista omaavat hakeutuvat muualle kuin Suomeen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b>Luonnonmarjapoimijoiden aseman parantamisen osalta hallitus on oikeilla jäljillä</b><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Merkittävä uudistus työperäisen maahanmuuton osalta on tavoite parantaa kausityöntekijöiden ja erityisesti marjanpoimijoiden asemaa:"Varmistetaan, että Suomeen töihin tulevat saapuvat maahan työntekoon tarkoitetulla luvalla (muun muassa turistiviisumien käytön kitkeminen). Ulkomaisten ei-työsuhteisten kausityöntekijöiden asema turvataan lainsäädännön keinoin (esimerkiksi marjanpoimijat)."</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Luonnonmarjapoimijoiden asemasta on keskusteltu varsin pitkään ja erityisesti sen jälkeen kun eräs <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10031436">marjayrittäjä sai ihmiskauppatuomio</a>n. Tällä hetkellä Suomessa luonnomarjanpoimijat tulevat työhön kesäkaudeksi viisumeilla, eivätkä he ole työsuhteessa marjayrityksiin. Tilanne on yksinkertaisesti kestämätön ja absurdi: ihmiset tekevät työtä, mutta heillä ei ole minkäänlaista työsuhdeturvaa. Kuten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10031436">Venla Roth toteaa YLE:n jutussa</a>:"Työsuhdeturvan puuttuminen ja luonnonmarjanpoiminnan puutteellinen valvonta johtavat siihen, että poimijat ovat turvattomassa asemassa ja alttiita jopa ihmiskaupan kaltaiselle hyväksikäytölle". Maaliskuussa annettu korkeimman oikeuden tuomio, jossa toiset marjanpoimijat eivät saaneet valituslupaa korvauksia koskevassa kiistassa, havainnollistaa hyvin rakenteellisen ongelman, joka pitää ratkaista lainsäädäntöä muuttamalla. Luonnonmarjanpoimijat pitää saada työvoimaa koskevan lainsäädännön alaisiksi työntekijöiksi, jotka tulevat Suomeen työsuhteeseen, työperäisellä oleskelululuvalla. Selvää on, että tällainen muutos lisäisi TE-toimistojen työtä ja resurssientarvetta, mutta se myös poistaisi nykyisen kestämättömän tilanteen, jossa luonnonmarjanpoimijan oikeusturva ja työsuhdeturva on täysin olematon.</div>
<br />
<b>Maahanmuuttajaväestön työllisyyden edistämisen ja työperäisen maahanmuuton edistämisen tavoitteet kaipaavat selkeyttämistä ja ovat osittain ristiriitaisia</b><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Muilta osin työperäisen maahanmuuton edistämiseen liittyvät uudistukset ovat pieniä, ihan hyviä ja maltillisia. Ne tuskin muuttavat Suomea tai ulkomaalaisten työntekijöiden tai sellaisiksi kaavailevien asemaa kovinkaan olennaisesti. Työperäisen maahanmuuton hallinnon siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriöön on varsin järkevää. </div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Tutkinnon suorittaneen opiskelijan oleskelulupa työnhakua tai yritystoimintaa varten on tarkoitus pidentää vuodesta kahteen vuoteen, mikä on varmasti hyvä asia. Se ei kuitenkaan tule olennaisella tavalla parantamaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllisyystilannetta ja sitä ongelmaa, että esimerkiksi <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006080430.html?fbclid=IwAR1LITZjGPIC5mnfkaIYIArP3BpRS_Oy4hdibM4OUT5VM4PIiwGet81ECZw">tohtorin tutkinnon suorittaneista suuri osa muuttaa Suomesta pois</a> koska työtä ei löydy. Koulutus toki lisää työllistymismahdollisuuksia, mutta kuten Uudenmaan Liiton teettämästä tutkimuksesta selviää, <a href="https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23604/Muuttajat_ja_Uudenmaan_aluetalous.pdf">korkeasti koulutetut maahan muuttaneet ovat Suomessa suoritetusta korkeakoulutututkinnosta huolimatta ovat silti suomalaisia jäljessä työllisyydessä</a> eikä heidän osaamistaan aina tunnisteta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tulen käsittelemään kotouttamispolitiikkaa sekä Suomessa jo olevien työttömien maahan muuttaneiden sijoittumista työmarkkinoille omassa kirjoituksessaan tässä blogisarjassa. Kyseistä kirjoitusta odotellessa kannattaa lukea edellinen kotouttamispolitiikkaa käsittelevä kirjoitukseni "<a href="http://hemakerk.blogspot.com/2019/02/kymmenen-keinoa-kotouttamispolitiikan.html">kymmenen keinoa kotouttamispolitiikan kehittämiseen</a>". </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Haluan kuitenkin jo nyt, työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä kirjoituksessa nostaa esiin ongelman johon työ-ja elinkeinoministeriö toivottavasti pureutuu kun sekä maahanmuuttajien kotouttaminen että työperäisen maahanmuuton hallinto tulevat saman katon alle: työnantajat, maahan muuttaneet, työvoimahallinto sekä oppilaitokset ovat edelleenkin liian etäällä toisistaan. Tämä näkyy siinä, että on olemassa työvoimapula-aloja joihin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10870924?fbclid=IwAR2lAZ0Edoc9KkKlr0dq6bmUp0U133s9qvrNK-ub0t1iNquxMGEIpqPf9BY">työnantajat hakevat työntekijöitä Uzbekistanista asti</a>, vaikka samaan aikaan monet kotoutumiskoulutuksissa olevat, kansainvälisen suojelun kautta Suomeen tulleet ihmiset ovat vallan hyvin koulutettavissa täysin samoihin tehtäviin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ominakin asiakkainani on ihmisiä joilla on pitkää työkokemusta esimerkiksi puusepän tai maalarin töistä, mutta kielitaito, todistukset ja tutkinto puuttuvat. Kotoutumiskoulutusten perustavoitteena on kielitaito joka mahdollistaa hakemisen ammatillisiin opintoihin. Monilla tällaisen kielitaidon hankkiminen kestää vuosia. YLE:n jutun perusteella näyttäisi siltä, että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10870924?fbclid=IwAR2lAZ0Edoc9KkKlr0dq6bmUp0U133s9qvrNK-ub0t1iNquxMGEIpqPf9BY">työnantajat eivät ole vaatineet edellä mainitun kaltaista (yleensä B1) kielitaitoa uzbekistanilaisilta</a> (koulutodistuksissakin on ollut väärennöksiä), vaan he ovat saaneet työperäiset oleskeluluvat vaadittuihin tehtäviin. Pitäisin työttömyysasteen parantamisen kannalta tärkeänä, että työttöminä työnhakijoina oleville ihmisille avautuisi entistä suorempia ja räätälöidympiä väyliä työelämään esimerkiksi rekrytointikoulutusta hyödyntämällä ja laajentamalla. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden moninaistamisessa on mahdollista ottaa Ruotsista mallia. Aiheesta on hiljattain tehty kaksi raporttia: toinen on tehty <a href="https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/selvitys-tyoperusteiseen-maahanmuuttoon-ja-kotouttamiseen-liittyvasta-politiikasta-ruotsissa-tanskassa-ja-kanadassa">Suomessa</a>, toinen taas s<a href="http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?fbclid=IwAR2F4FVVu6JNVlbgaoIE2CEn7KZd_zq0snrkmgAq4r7osL6ftDQA9dXgwOY&pid=diva2%3A1306724&dswid=2905">kandinaavisena yhteistyönä</a>. Erityisesti työuraa omaavilla ja uravalintansa tehneillä tulisi olla mahdollisuus kielen ja työelämätaitojen oppimiseen mahdollisimman konkreettisissa todellisen työelämän tehtävissä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Business Finland-puheeseen tarvitaan lisää konkretiaaa</b></div>
<div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hallitusohjelmassa puhutaan myös Business Finlandin toiminnasta. "Business Finlandin Talent-toiminta, jolla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen" tarkoittaa ilmeisesti jo edellisen hallituksen aikana käynnistettyä Talent Explorer- ja Talent Boost-toimintaa, joista Talent Explorer on yksinkertaisesti yrityksen kansainvälistymistä tukeva rahoituspalvelu. Talent Boostin ytimessä taas näyttäisi olevan työvoiman houkuttelu Suomeen rekrytointitapahtumien sekä <a href="https://migri.fi/en/article/-/asset_publisher/ensimmainen-vuosi-takana-uusi-startup-lupa-kiinnosti-erityisesti-teknologiaosaajia?_101_INSTANCE_CeJmsrEfarBz_languageId=fi_FI">Startup-oleskeluluvan</a> muodossa. Maahanmuuttoviraston mukaan ensimmäisen vuoden aikana Business Finland sai yli sata lausuntohakemusta, joista 34 on saanut myönteisen lausunnon. Maahanmuuttovirasto on myöntänyt 23 startup-yrittäjän oleskelulupaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Rahoituspalvelu ja startup-yrittäjän oleskelulupa ovat konkreettisia käytäntöjä joita voi varmasti kehittää. Selvää on, että niiden toimivuutta pitää arvioida säännöllisin väliajoin. Onko 23 startup-yrittäjän oleskelulupaa paljon vai vähän? Ovatko 23 startup-yrittäjää juurtuneet "oikeiksi" yrittäjiksi? Tässä vaiheessa kysymyksiin ei liene selvää vastausta, mutta viimeistään vuoden 2020 alussa toivottavasti jokin arviointi on tehty. Työperäisen maahanmuuton kehittämisessä tarvitaan aina enemmän konkreettisia, selkeitä ja helposti ymmärrettäviä käytäntöjä ja mahdollisimman vähän epämääräistä maabrändijollotusta, jota <a href="https://pasisaukkonen.wordpress.com/2018/01/07/kriittisia-kommentteja-hallituksen-maahanmuuttopoliittiseen-ohjelmaan/">Pasi Saukkonen osuvasti kritisoi alkuvuodesta 2018</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos hallitus aikoo tehdä työperäisen maahanmuuton ohjelman, täytyy huolehtia siitä että ohjelma on huolellisesti suunniteltu, selkeä ja mahdollisimman konkreettinen. Hurskaita toiveita ja tyhjänkökön kliseistä kansainvälistymispöhinää revontulineen ja joulupukkeineen ei kukaan jaksa.</div>
</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-12199375969888153262019-07-03T12:33:00.000+02:002019-07-03T23:18:52.572+02:00Havaintoja hallitusohjelman maahanmuuttolinjauksista osa 1: Euroopan unionin puheenjohtajakausi ja maahanmuuttopolitiikka<div style="text-align: justify;">
Suomella on uusi hallitus joka julkisti <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662">hallitusohjelmansa 3.6.2019</a>. Hallitusohjelma sisältää linjauksia myös siitä, miten maahantuloa tulisi kontrolloida, maahan muuttanutta väestöä kotouttaa ja yhdenvertaisuutta väestöryhmien välillä edistää.<br />
<br />
Selkeyden vuoksi politiikkatoimet maahanmuuttoon liittyen pitäisi aina jakaa kolmeen lohkoon:<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
1. Maahanmuuttopolitiikkaan eli siihen, millä perusteilla ihmisten liikkuvuutta säädellään ja millä kriteereillä ihmisille annetaan lupa muuttaa Suomeen. Tämä politiikka jakautuu yleensä työperäiseen, opiskeluperäiseen, perhesiteen perusteella tapahtuvaan sekä kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella tapahtuvaan muuttoon. Tässä politiikassa keskeisin toimintaa ohjaava laki on <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301">ulkomaalaislaki</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
2. Maahanmuuttajapolitiikkaan eli niihin kotouttamistoimenpiteisiin joilla uusien tulijoiden edellytyksiä pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistetaan. Tämä politiikka pitää sisällään sekä terveyden edistämiseen, koulutuspolkuihin, työllisyyteen, asumiseen että yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä toimenpiteitä. Tässä politiikassa keskeisin toimintaa ohjaava laki on <a href="http://kotouttamislaki./">kotouttamislaki.</a> </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<span style="text-align: justify;">3. Yhdenvertaisuuspolitiikkaan eli niihin toimenpiteisiin joilla edistetään väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta, ehkäistään syrjintää sekä tehostetaan syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Tässä politiikassa keskeisin toimintaa ohjaava laki on </span><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325" style="text-align: justify;">yhdenvertaisuuslaki</a><span style="text-align: justify;">. </span><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
Katson seuraavaksi useammassa kirjoituksessa, millaisia hallituksen linjaukset ovat luonteeltaan ja mitä huomionarvoista niihin mahdollisesti liittyy. Kirjoitussarja jakaantuu seuraavanlaisesti:<br />
<br />
1. Suomen EU-puheenjohtajuus ja turvapaikkapolitiikka EU-tasolla<br />
2. Hallitusohjelma ja työperäinen maahanmuutto<br />
3. Hallitusohjelma ja turvapaikkapolitiikka kansallisella tasolla<br />
4. Hallitusohjelma ja maahanmuuttajapolitiikka (kotouttaminen)<br />
5. Hallitusohjelma ja yhdenvertaisuuspolitiikka.<br />
<br />
<span style="text-align: justify;">Antti Rinteen hallitusohjelman tekstin henki on varsin erilainen kuin <a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf">Juha Sipilän</a> hallitusohjelman. </span><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Tämä näkyy sivumäärissäkin. Sipilän hallitusohjelma liitteineen on 74 sivun mittainen Rinteen ohjelman ollessa liitteineen 214 sivun mittainen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Rinteen ohjelma on ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusasioissa kerta kaikkiaan runsassanaisempi kuin Sipilän ohjelma. Yhdenvertaisuuteen viitataan Rinteen ohjelman tekstissä 52 kertaa, kun Sipilän hallitusohjelmassa siihen viitataan 2 kertaa (toinen näistä kerroista liittyi työnantajiin paikallista sopimista koskevissa tilanteissa eikä väestöryhmien väliseen yhdenvertaisuuteen). Tasa-arvo mainitaan Rinteen hallituksen ohjelmassa 75 kertaa, Sipilän ohjelmassa 6 kertaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Väkivallan vähentäminen mainitaan Rinteen hallitusohjelmassa 18 kertaa, Sipilän ohjelmassa kerran (tällöin viitaten väkivaltarikosrangaistustasoihin; varsinaista väkivallan vähentämistyötä joko ennaltaehkäisynä tai osana rikosseuraamuksia ei Sipilän ohjelmassa mainita). </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sana "syrjintä" mainitaan Rinteen ohjelmassa 7 kertaa, Sipilän ohjelmassa 0 kertaa. Ihmisoikeudet mainitaan Rinteen ohjelmassa 38 kertaa, Sipilän ohjelmassa 6 kertaa. Oikeusturva mainitaan Rinteen ohjelmassa 13 kertaa, Sipilän ohjelmassa 2 kertaa (toinen liittyen verovelvollisten oikeusturvaan). Kotoutuminen mainitaan Rinteen ohjelmassa 15 kertaa, Sipilän ohjelmassa 4 kertaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ohjelman painotuksissa näkyy yksinkertaisesti se, että hallitusohjelman laadinnassa ovat olleet aktiivisimpina puolueet joiden kannattajakunta näkee heikommassa asemassa olevista ihmisryhmistä välittämisen keskeisenä arvonaan. Eri puolueiden kannattajien suhtautumista eri elämäntilanteissa oleviin ihmisiin tutkivat taannoin myös <a href="https://journal.fi/politiikka/article/view/77335">Juho Saari ja Sakari Kainulainen empatiakuiluja koskevassa tutkimuksessaan</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Lsv0PXMh5U2T_ZlalPwvNsBG5-B-ssOZYlAzva1V9GC4PC2cVLH90bUDbTc7ib4_w3M5KAIxHM7TXbt335bgf-suEgn-ojS0Hhh3hidkjk1tojNixCEFYI-l-t7Jq-2tbvyX/s1600/empatia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="475" data-original-width="792" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5Lsv0PXMh5U2T_ZlalPwvNsBG5-B-ssOZYlAzva1V9GC4PC2cVLH90bUDbTc7ib4_w3M5KAIxHM7TXbt335bgf-suEgn-ojS0Hhh3hidkjk1tojNixCEFYI-l-t7Jq-2tbvyX/s640/empatia.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"> Eri väestöryhmistä välittäminen (melko paljon tai erittäin paljon) poliittisen suuntautumisen mukaan (%). Taulukko artikkelista Sakari Kainulainen ja Juho Saari: "Samassa veneessä: empatiakuilujen poliittinen ulottuvuus Suomessa." Politiikka 60:4, s. 310–323, 2018.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<b>Suomen EU-puheenjohtajuus ja EU-tason turvapaikkapolitiikka</b></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Turvapaikkapolitiikan osalta Rinteen hallitus tekee selväksi sen, miltä pohjalta lainsäädäntötyötä on jatkossa tarkoitus tehdä. Hallitusohjelmassa korostetaan ihmisoikeusperustaisuutta, oikeusturvan parantamista, sitoutumista kansainväliseen sopimusjärjestelmään sekä yhteistyötä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Koska Suomi on EU-puheenjohtajamaa 1.7.2019 - 31.12.2019, ohjelmassa on viittauksia myös EU:n turvapaikkapolitiikkaan. <a href="https://eu2019.fi/en/priorities/comprehensive-security/external-action">EU-puheenjohtajuuskautta koskien on tehty oma ohjelmansa</a>, joka on toki täysin synkroninen hallitusohjelman kanssa. EU:n ulkosuhdepolitiikan johtotähtenä on kansainvälisten sopimusten noudattaminen ja niiden ihmisoikeuslähtöinen kehittäminen, yhteistyö YK:n kanssa sekä oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen. Jos Suomi aikoo tehdä yhteistyötä UNHCR:n kanssa, sen lienee hyvä toimia myös niiden suositusten mukaisesti, jotka <a href="https://www.refworld.org/docid/5ce656077.htmlGB62Y%3D&reserved=0">UNHCR on Suomelle EU-puheenjohtajuutta koskien antanut</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Suomi tuskin pystyy puolen vuoden EU-puheenjohtajakautenaan tekemään ihmeitä unionitasolla. Hallitusohjelman ja EU-puheenjohtajuuskauden ihmisoikeuslähtöiset kirjaukset ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä silloin kun muutamat EU-maat ovat olleet menossa suuntaan jossa turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ei välitetä tuon taivaallista. Esimerkisi <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-48336590">Unkari on estänyt maahan saapuviltä turvapaikanhakijoilta jopa ruoan saannin</a> ja muutoinkin syyllistynyt <a href="https://www.hrw.org/world-report/2019/country-chapters/hungary">vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin</a>. Suomi on hallitusohjelmakirjaustensa ja puheenjohtajuuskauden ohjelmansa myötä velvollinen pistämään Unkarin ja Puolan kaltaiset maat kuriin yhdessä niiden EU-maiden kanssa jotka oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuslähtöisyyttä kannattavat.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Yksi tärkeimmistä EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa koskevista kysymyksistä liittyy siihen, mitä pitää tehdä niille ihmisille, jotka lähtevät Pohjois-Afrikasta kohti Eurooppaa ja joutuvat merihätään Välimerellä. Kysymyksen ratkaisu edellyttää sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisia, kehityspoliittisia, rajavalvontaan liittyviä että varsinaiseen turvapaikkapolitiikkaan liittyviä toimia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kansainväliset sopimukset kuten <a href="http://www.imo.org/en/OurWork/Facilitation/personsrescued/Pages/Default.aspx">SOLAS ja SAR</a> velvoittavat auttamaan merihätään joutuvia. <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2018/09/kuolemat-valimerella-lisaantyvat-kun.html">Kuten aikaisemmin kirjoitin useampaan tutkimukseen perustuen, meripelastusoperaatiot eivät itsessään lisää liikennettä tai hukkumiskuolemia Välimerellä</a>, vaan keskeisin asiaan vaikuttava tekijä liittyy lähtövaltioiden olosuhteisiin ja kriisien eskaloitumiseen. Liikenne lisääntyy siinä vaiheessa kun valtiot hajoavat. Myös uudemmat tutkimukset vahvistavat asian: STT:n uutisessa kerrotaan Italian kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10823472">ISPI:n tutkimuksest</a>a, jonka mukaan </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<i>"sisäministeriön tilastot osoittavat, että tammi-huhtikuun aikana joka kahdeksas kuoli Libyan ja Italian välisellä merireitillä. Tutkimuslaitoksen luvut eivät vahvista väitteitä pelastusoperaatioiden toimimisesta vetotekijänä.<br /><br />ISPI:n mukaan tänä vuonna noin 85 ihmistä päivässä on pyrkinyt Välimeren yli Eurooppaan sinä aikana kun kansalaisjärjestöjen pelastusaluksia ei ole ollut liikkeellä. Kun pelastusalukset ovat olleet työssään, vastaava luku on noin 76."</i><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tällä hetkellä Italia on uhkaillut ja pidättänyt meripelastusta toteuttavia tahoja ja estänyt <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006053227.html">EU:n Sofia-operaation jatkamise</a>n. Italian toiminta ei ole kestävää ja se onkin saanut paljon <a href="https://www.dw.com/en/un-warns-italy-against-criminalizing-sea-rescue/a-49437003?maca=en-Facebook-sharing&fbclid=IwAR0gHlJyfg4Oc0HB5NhNcce5upWmCA702kycOJbM2dQ80mF3flVhkQWI_GQ">kritiikkiä esimerkiksi YK:lta</a>. Italian toiminnan taustalla on pelko siitä, että se joutuisi yksin ottamaan vastaan kaikki mereltä pelastetut ja käsittelemään heidän turvapaikkahakemuksensa. Tähän täysin aiheelliseen huoleen voidaan esittää ratkaisuksi<a href="https://www.ecre.org/relying-on-relocation-ecre-proposal-for-a-predictable-and-fair-relocation-following-disembarkation/?fbclid=IwAR1bBzmIOfvG6vo-imGl-DafFspirhkAwKKTfjdhgJR9xyfg1gbFm6miLVc"> ECRE:n ehdottamaa relokaatiomallia</a> jota Suomi voisi puheenjohtajamaana edistää, mutta se ei riitä yksinään. Seuraavat seikat pitää tehdä:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
1. EU:n ei pidä perustaa mitään omia turvapaikanhakijoiden "järjestelykeskuksia" Pohjois-Afrikkaan tai Lähi-Idän maihin (<a href="https://www.ceps.eu/ceps-publications/offshore-processing-asylum-applications-out-sight-out-mind/">kts. artikkeli aiheesta</a>). UNHCR:llä on jo pakolaisleirit Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, joten järjestelykeskukset olisivat UNHCR:n kanssa päällekkäistä toimintaa ja resurssien tuhlausta. EU:n pitää tukea UNHCR:n toimintaa, vahvistaa jäsenmaidensa pakolaiskiintiöitä sekä tukea UNHCR:n hätäevakuointimekanismia Pohjois-Afrikassa. Jokaisen kannattaa perehtyä <a href="https://www.unhcr.org/news/press/2019/5/5ceff1144/unhcr-evacuates-hundreds-vulnerable-refugees-libya-safety.html">UNHCR:n evakuointimekanismin</a> toimintaan esimerkiksi Libyassa. Libyasta on aikavälillä marraskuu 2017- helmikuu 2019 evakuoitu yhteensä <a href="https://reliefweb.int/report/niger/niger-country-operation-update-february-2019">2491 UNHCR:n rekisteröimää pakolaista Nigerin kautta Eurooppaan</a>. Pakolaiskiintiöt ja UNHCR:n toiminnan tukeminen vähentävät painetta turvautua ihmissalakuljettajiin ja lähteä merille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
2. EU:n pitää tehdä yhteistyötä Pohjois-Afrikan maiden kanssa oikeusvaltion ja ihmisoikeustilanteen vahvistamisen, ammattimaisen rajavalvonnan ja ihmissalakuljetukseen puuttumisen saroilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä koulutusyhteistyötä, poliisiyhteistyötä hädänalaisia ihmisiä hyväksikäyttävän rikollisuuden vähentämisessä sekä rajavartioston välineistön tukemista. Tavoitteena on se, että Pohjois-Afrikan maat pystyisivät tulevaisuudessa YK:n ihmisoikeussopimuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavalla tavalla hallinnoimaan muuttoliikkeitä rajoillaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
3. EU:n pitää tehdä yhteistyötä IOM:n, UNHCR:n ja Välimeren rannikkovaltioiden kanssa siinä, että esimerkiksi Libyassa oleskelevia ihmisiä voi palata vapaaehtoisesti kotimaihinsa. Tämän IOM-johtoisen vapaaehtoisen paluun pitää olla aidosti vapaaehtoista. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on EU:n tuella vuonna 2018 auttanut ainakin <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-3743_fi.htm">6 185:tä ihmistä palaamaan vapaaehtoisesti Libyasta kotiinsa</a>. Tämäkin käytäntö vähentää painetta turvautua ihmissalakuljettajiin ja Välimeren ylittämiseen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
4. Jos näistä toimenpiteistä huolimatta vene tai laiva pääsee lähtemään Pohjois-Afrikasta ja se joutuu merihätään, aluksessa olevat ihmiset pitää aina pelastaa. Avustamisvelvollisuudesta säädetään <a href="https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1996/19960050/19960050_2">kansainvälisessä oikeudessa</a> varsin <a href="https://www.icrc.org/en/international-review/article/duty-rescue-sea-peacetime-and-war-general-overview">selkeästi</a>. Jos merihätään joutuminen tapahtuu Libyan aluevesillä, pelastaminen ja aluksen rantauttaminen on Libyan vastuulla, Libyan rannikolle. Libyan aluevesille ei ole muilla mitään asiaa ilman Libyan suostumusta tai nimenomaista pyyntöä. Jos henkilö haluaa Libyan sisällä hakea kansainvälistä suojelua, hän asioi <a href="https://www.unhcr.org/libya.html">UNHCR:n kanssa</a>. On selvää että UNHCR:n työmaa Libyassa on tällä hetkellä mahdoton, joten EU:n pitää ehdottomasti tukea UNHCR:ää.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
5. Jos käy niin että merihätään joutunut alus on kansainvälisillä vesillä, <a href="http://www.imo.org/en/OurWork/Facilitation/personsrescued/Pages/Default.aspx">lähimpänä olevilla aluksilla on velvollisuus auttaa</a>. Jos ihmiset haluavat hakea kansainvälistä suojelua, heillä pitää olla mahdollisuus jättää turvapaikkahakemus EU-maassa. Ainoastaan silloin on mahdollista ylipäänsä selvittää, tarvitseeko ihminen kansainvälistä suojelua vai ei.<br />
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Kansainvälisiltä vesiltä ei pidä lähteä ketään viemään Libyaan koska UNHCR:n hätäevakuointimekanismi on jo tällä hetkellä vaikeassa ylikapasiteettitilanteessa ja koska Libyan ihmisoikeustilanne on täysin kestämätön: <a href="https://www.amnesty.org/en/latest/news/2019/03/europes-shameful-failure-to-end-the-torture-and-abuse-of-refugees-and-migrants-in-libya/">viranomaiset ovat syyllistyneet esimerkiksi siirtolaisten systemaattiseen kidutukseen</a> ja heinäkuun alussa 2019 <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006161470.html?share=e0d2879e8e0ec109b7b40bee85832c0c&fbclid=IwAR3ca_QaMd8EyVRgg8GmleVHwpBMRMMIk7mJFT_a-f8OzDzLgxELqhjBHBk">44 siirtolaista kuoli pidätyskeskukseen tehdyssä ilmaiskussa</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut jo vuonna 2012 Italialle langettavan tuomion (<a href="https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22itemid%22:[%22001-109231%22]}">Hirsi Jamaa ym. vs. Italia</a>) tapauksessa, jossa Italia jätti kokonaan tutkimatta 11 somalialaisen ja 13 eritrealaisen perusteet kansainväliselle suojelulle ja sen sijaan käännytti heidät suoraan Libyaan. EIT katsoi Italian rikkoneen kidutuksen kieltoa koskevaa artiklaa (artikla 3), oikeussuojakeinojen piiriin pääsyä koskevaa artiklaa (artikla 13) sekä joukkokarkotuksia koskevaa artiklaa (4. lisäpöytäkirja, 4.artikla). </div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
6. European Council of Refugees and Exiles (ECRE) on tehnyt laadukkaan ja käytännöllisen toimintamallin tilanteisiin, joissa pitää sopia vastuukysymyksistä Välimereltä pelastettujen ihmisen turvapaikkahakemusten käsittelyssä. "<a href="https://www.ecre.org/relying-on-relocation-ecre-proposal-for-a-predictable-and-fair-relocation-following-disembarkation/?fbclid=IwAR1bBzmIOfvG6vo-imGl-DafFspirhkAwKKTfjdhgJR9xyfg1gbFm6miLVc">Relying on Relocation: ECRE Proposal for a Predictable and Fair Relocation following Disembarkation</a>" perustuu pitkälti siihen, että Euroopan Unionin jäsenmaat sopivat yhdessä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja rantautumisvaltioiden kanssa tätä kautta vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden määrästä. Pakolaiskiintiön lisäksi voidaan siis luoda turvapaikanhakijoita koskeva relokaatiokiintiö, joka turvaa a) sen, että rantautumisvaltiot eivät joudu hoitamaan Välimereltä pelastettujen asioita yksin b) sen, että turvapaikanhakijoiden määrä jäsenvaltiossa on paremmin ennakoitavissa, mikä helpottaa vastaanottokeskusjärjestelyjä ja oikeastaan kaikkea turvapaikkaprosessiin liittyvää c) sen, että ihmisiä ei lähetetä Libyan kaltaisiin maihin käytännössä kidutettavaksi. Jokaisen kannattaa perehtyä <a href="https://www.ecre.org/relying-on-relocation-ecre-proposal-for-a-predictable-and-fair-relocation-following-disembarkation/?fbclid=IwAR1bBzmIOfvG6vo-imGl-DafFspirhkAwKKTfjdhgJR9xyfg1gbFm6miLVc">ECRE:n relokaatiomalliin</a>. Uusi hallitus on kiitettävällä tavalla lähtenyt tämän mallin suuntaan ottamalla vastaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10853340?fbclid=IwAR0i1saD6g-gCwdiThfyfjuXlxhzfgeoulaYNCXwdUH5v_FxLlRdLwFRU0c">Seawatch 3:n pelastamia henkilöitä</a>.</div>
</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
7. Kohdan 6 mukaisesti EU-maassa käsiteltävät turvapaikkahakemukset pitää käsitellä laadukkaasti ja asianmukaisesti huomioiden kaikki <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/eun-turvapaikkasaadokset/">EU:n turvapaikkasäädökset</a> ja niiden henki. Selvää on, että kielteisiä päätöksiä tulee vaikka oikeusturva olisi huipputasolla ja vaikka henkilö saisi kuinka asianmukaisen oikeusavun: kaikki eivät yksinkertaisesti ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Tässäkin kohtaa pitää huolehtia vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta sekä niin sanottujen pakkopalautusten kohdalla myös seurantajärjestelmän kehittämisestä. On tärkeää saada luotettavaa seurantatietoa siitä, millä tavoin kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten elämä on palauttamisen jälkeen jatkunut. Tärkeää on tiedostaa, että tahdonvastaisia palautuksia tulee aina olemaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
***<br />
<br />
Yleisestikin ottaen Euroopan yhteisen turvapaikkapolitiikan kehittämisessä on varsin tärkeää toimia niiden periaatteiden mukaisesti, joita ECRE on tuonut esiin. Lisälukemistoksi jokaisen kannattaisikin ehkä lukea kaikki ECRE:n Policy Notet ja Policy Paperit läpi ja myös tilata itselleen <a href="https://www.ecre.org/media/ecre-weekly-bulletin/">ECRE:n uutiskirje</a>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Policy Paper 1: <a href="https://www.ecre.org/wp-content/uploads/2017/04/Policy-Papers-01.pdf?fbclid=IwAR01iPXv7HGmQGHdIS415Sn36eC3gWz2AbGD8Hx5kwzszNMMCyS1xAovPJI">Protection in Europe: Safe and legal access channels</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Policy Paper 2: <a href="https://www.ecre.org/wp-content/uploads/2017/04/Policy-Papers-02.pdf">Principles for fair and sustainable refugee protection in Europe</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Policy Paper 3: <a href="https://www.ecre.org/wp-content/uploads/2017/04/Policy-Papers-03.pdf">EU external cooperation and global responsibility sharing: towards an EU agenda for refugee protection</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Policy Paper 4: <a href="https://www.ecre.org/wp-content/uploads/2018/08/Policy-Papers-04.pdf">Asylum at the European Council 2018: outsourcing or reform?</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Policy Paper 5: <a href="https://www.ecre.org/wp-content/uploads/2018/12/Policy-Papers-05.pdf">Bilateral agreements: implementing or bypassing the Dublin regulation?</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Policy Paper 6: Relying on relocation:<a href="https://www.ecre.org/relying-on-relocation-ecre-proposal-for-a-predictable-and-fair-relocation-following-disembarkation/?fbclid=IwAR1bBzmIOfvG6vo-imGl-DafFspirhkAwKKTfjdhgJR9xyfg1gbFm6miLVc"> ECRE Proposal for a Predictable and Fair Relocation following Disembarkation</a></div>
</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-92125586769753850942019-05-31T15:20:00.001+02:002019-06-25T11:06:41.613+02:00Näin kunniaväkivaltaa vähennetään<div>
<div style="text-align: justify;">
Viime aikoina on esiin tullut tärkeä kysymys: miten kunniaväkivaltaa vähennetään ja miten se tunnistetaan?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aihe on tärkeä myös siksi, että Suomen allekirjoittama ja ratifioima ns. Istanbulin sopimus (<a href="https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150053">Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta</a>) velvoittaa sopimusvaltioita aktiivisiin toimiin "kunnian" nimissä tehtyjen rikosten ehkäisemiseksi. Istanbulin sopimuksen toimeenpanovastuu Suomessa on erityisesti sosiaali-ja terveysministeriöllä, jonka toimeenpanosuunnitelmaan 2018-2021 sopimusta koskien voi<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160401/16_2017_Istanbulin%20sopimuksen%20tps%202018-21_suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y"> tutustua tässä</a>. Jokaisen kannattaa tutustua siihen, mitä toimeenpanosuunnitelma sanoo ennaltaehkäisyyn, uhrien suojeluun sekä tekijöiden vastuuseen saattamiseen liittyen. </div>
</div>
<div>
<br />
Ensin täytyy kuitenkin määritellä selkeästi se, mitä kunniaväkivalta on. Se ei ole lähisuhdeväkivaltaa jossa uhrina tai tekijänä on kulttuurisen vähemmistön edustaja.<br />
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Hyvät lähtökohdat kunniaväkivallan määrittelemiselle, tunnistamiselle ja vähentämiselle antaa Ihmisoikeusliiton aiheesta tekemä selvitys "<a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/Kunniak%C3%A4sitykset-ja-v%C3%A4kivalta_B5_netti-002.pdf">Kunniakäsitykset ja väkivalta</a>".<br />
<br />
Ihmisoikeusliiton mukaan<br />
<br />
<i>"Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan sellaista väkivaltaa, jolla pyritään
suojaamaan tai palauttamaan perheen, suvun tai yhteisön kunniaa tai mainetta.
Tekojen taustalla on epäily siitä, että henkilö ei noudata tai ei aio noudattaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä käyttäytymissääntöjä. Tekijöitä voi olla monta
ja he voivat oleskella useassa maassa. Yhteisössä saatetaan ajatella, että näissä tilanteissa väkivalta on oikeutettua."</i><br />
<br />
<a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus/erityiskysymyksia/-kunniaan-liittyva-vakivalta">Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla</a> on hyödyllistä tietoa ja hyvin tiivistettynä se, mitä kunniaväkivalta on:</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<i><i>"</i></i>'Kunniaan' liittyvän väkivallan tai sillä uhkaamisen taustalla voi olla esimerkiksi seurustelu, jota suku tai perhe ei hyväksy, avioero tai avioliitosta kieltäytyminen, siveetön pukeutuminen tai pelkät huhut siveettömyydestä. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi tiukkana liikkumisen ja ystäväpiirin rajoittamisena, uhkailuna, painostamisena tai jopa ihmisen surmaamisena. <br />
<br />
Vaikka 'kunniaan' liittyvä väkivalta kietoutuu voimakkaasti naisten ja tyttöjen ajateltuun siveellisyyteen, voi sitä kuitenkin kohdistua myös poikiin ja miehiin. Erityisesti homoseksuaalit miehet voivat olla tälle alttiita.<br />
<br />
'Kunniaan' liittyvällä väkivallalla on usein myös yhteisön tuki. Tällöin vakivallan teot sallitaan ja yhteisön jäsenet voivat voimakkaastikin painostaa perheen miehiä siveellisyyttä suojeleviin tekoihin. Myös naiset voivat osallistua yhteisöjen naisia kontrolloivan järjestyksen ylläpitämiseen."<br />
<br />
Rebwar Karimi tiivisti jo 2009 muutamia keskeisiä seikkoja kunniaväkivallan erityispiirteistä (<a href="http://www.youtube.com/watch?v=F7-MgS9gzr0">katso luento kokonaanYoutubesta</a>). </div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Toisin kuin perheväkivallassa, kunniaväkivalta on aina kytköksissä sukupuolimoraaliin </div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Toisin kuin perheväkivallassa, kunniaväkivallan tekijä voi olla perheen ulkopuolinen </div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Kunniaväkivallalla pyritään välittämään viesti perheen ulkopuolisille tahoille uhrin häpeällisen käyttäytymisen torjumisesta</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Kunniaan liittyvässä väkivallassa ympäröivällä yhteisöllä on merkittävä rooli, perheväkivallassa yksilö toimii tavallisesti yksin</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Kunniaväkivaltaa esiintyy vain tietyissä kulttuureissa, perheväkivaltaa kaikkialla</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kunniaväkivallan vähentäminen voidaan jaotella <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160401/16_2017_Istanbulin%20sopimuksen%20tps%202018-21_suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman </a>mukaisesti kolmeen osakokonaisuuteen: ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, uhrien suojeluun liittyviin toimenpiteisiin sekä toimenpiteisiin, jotka liittyvät tekijöiden saattamiseksi vastuuseen. </div>
<br />
<b><u>Ennaltaehkäisevät toimenpiteet</u></b><br />
<br />
Kunniaväkivaltaa ehkäisevää työtä pitää tehdä sekä kunnallisissa peruspalveluissa että yhteisöissä.<br />
<br />
<b>Yhteisöissä tehtävä työ</b><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Yhteisöissä tehtävää ennaltaehkäisytyötä on Suomessa toteutettu vuosien varrella useissa järjestöissä joko omana perustoimintana tai hankerahoituksella. Jossain määrin yleinen ennakkoluulo liittyy siihen, että ihminen ei voisi muuttaa asenteitaan suhteessa siveyskäsityksiin ja niiden kontrolliin. Asenteet kyllä muuttuvat, mutta onnistuminen on kiinni siitä, millä tavalla muutostarve esitetään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Onnistuminen on todennäköisintä silloin, jos ihmiselle tulee kokemus siitä että hänen arvokkuutensa, kulttuurinsa, uskontonsa ja moraalinsa säilyy, vaikka hän antaisikin jälkeläiselleen omaa päätäntävaltaa enemmän kuin mitä hän itse nuoruudessaan sai.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kunniaväkivaltakeskustelussa on kiinnitetty yllättävänkin vähän huomiota miesten kokemuksiin ja miesten kanssa tehtävään työhön. Miehen kokemus kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta omana itsenä on kuitenkin avainasemassa sen suhteen, tapahtuuko asenteissa ja toiminnassa kestävää muutosta. Rebwar Karimi on kirjoittanut "<a href="https://uudenmaanpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/c3ebc62d252a5671b3d3b0e3c1c91b2d/1557735730/application/pdf/127883/osa2_03_web.pdf">Kunnia Konfliktina"-kirjan ennaltaehkäisevää työtä koskevaan osioon</a> hyviä perusasioita miesten kanssa tehtävästä työstä käytännönläheisesti, ja samassa osiossa on myös osuudet Kurdistanissa, Jordaniassa ja Turkissa tehdystä työstä ja sekä yhteisöissä tehtävästä tiedottamistyöstä yleisemminkin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä yhteisötyötä tekevistä tahoista on Loisto Setlementti ry:n toiminnan alainen <a href="https://soputila.fi/">SOPU-työ</a> sekä Tampereella toimiva <a href="https://www.didar.fi/toiminta/">DIDAR</a>. Toimintaa tehdään sekä yksilötyönä että ryhmämuotoisesti. Kuten Karimin miesryhmätoimintaa koskevasta kirjoituksesta näkee, yhteisöissä tehtävä työ on vaativaa ja edellyttää työntekijältä hyvää perehtyneisyyttä paitsi aihepiiriin, myös siihen kuinka ryhmän kanssa työskennellään. Käytännössä edellytetään kunnon kokemusta kriisi- ja väkivaltatyöstä: </div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>"Ohjaajan
tulee riittävän usein muistuttaa osallistujia heidän mielipiteidensä arvokkuudesta
ja keskusteluun osallistumisen merkityksestä. Näin erityisesti, kun keskusteluissa
esiintyvät aiheet ovat sisällöllisesti negatiivissävytteisiä ja aihealueeltaan raskaita.
Keskustelut sujuivat usein parhaiten silloin,
kun ohjaaja osallistui niihin vain ”ulkopuolisena” jäsentäjänä, ei niinkään sisältöön
puuttuen. Ohjaajan oli purettava ”suljettu
kehä” – keskustelun jumittuminen yksityiskohtiin/tiettyihin teemoihin. Väkivaltateemoja käsiteltäessä on erittäin tärkeää, että
ohjaajalla olisi valmiuksia tuoda esiin vaihtoehtoja ulospääsyyn väkivaltakierteestä."</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Järjestöjen toteuttama yhteistyö on mahdollistanut sen, että sensitiivisen aiheen käsittelyyn pystytään varaamaan riittävä aika. Siveyskäsityksiä koskevat käsitykset eivät muutu yhden infotilaisuuden, vanhempainillan tai tapaamisen myötä, vaan sekä yksilö- että ryhmätapaamisia pitää järjestää useita ja asiakkuuksien kestää pitkään. Järjestöjen työ mahdollistaa tämän.<br />
<br />
Kuten väkivaltatyössä yleensäkin, keskeistä on löytää väkivaltaa käyttäneelle korvaava ja toisen integriteettiä kunnioittava toimintamalli niihin tilanteisiin, joissa aikaisemmin väkivallan käyttämistä on pidetty yhtenä ratkaisutapana. Miehen Linjan <a href="http://94.199.60.11/c/document_library/get_file?uuid=d25ee662-0242-4819-ab7b-f21f8eed591c&groupId=10157">DUSTI-kirjassa</a> on tästä käytännön työstä enemmän.<br />
<br />
<b><u>Ennaltaehkäisy viranomaistyössä</u></b><br />
<br />
Kuten <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/Kunniak%C3%A4sitykset-ja-v%C3%A4kivalta_B5_netti-002.pdf">kunniakäsitykset ja väkivalta</a>-selvityksestä käy ilmi, yhteisöissä toteutettavaa väkivaltaa ennaltaehkäisevä työtä järjestöjen toteuttamana ei ole saatavilla kaikkialla, vaan useimmiten vain isoimmissa kaupungeissa ja niissäkin jonot ovat pitkiä. Jokaisella kunnalla ja viranomaistoimijalla on kuitenkin velvollisuus kehittää omia palvelujaan siten, että kaikki erilaiset väkivallan muodot tulevat oikealla tavalla tunnistetuiksi ja että niihin pystytään puuttumaan pitkäjänteisesti. Tässä kohtaa on tarpeellista kerrata tärkeä perusasia: kaikki maahanmuuttajien kohtaama lähisuhdeväkivalta ja perheväkivalta ei ole kunniaväkivaltaa. Kunniaväkivalta on oma väkivallan erityismuotonsa, ja ammattilaisen pitää pystyä tunnistamaan kyseinen väkivallan muoto siinä kuin kaikki muutkin väkivaltamuodot.<br />
<br />
<b>Ennaltaehkäisy </b><b style="text-align: start;">kouluissa ja aikuisoppilaitoksissa</b></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet">Koulujen</a> ja <a href="https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/maahanmuuttajien_koulutus">kotoutumiskoulutusta</a> järjestävien tahojen pitää jo opetussuunnitelman nojalla käydä monipuolisesti läpi ihmisen oikeudet ja velvollisuudet, ruumiillisen koskemattomuuden kunnioittaminen sekä esimerkiksi se, mikä on väkivaltaa. Kouluissa ja kotoutumiskoulutuksessa pitää myös käydä monipuolisesti läpi se, mihin pitää olla yhteydessä jos on kokenut väkivaltaa, käyttänyt väkivaltaa tai pelkää käyttävänsä väkivaltaa. Aiheesta on olemassa sekä <a href="https://www.youtube.com/user/Maahanmuuttovirasto/playlists">videomateriaalia </a> että <a href="https://www.dropbox.com/s/bktzz6w2wk7nnb6/Monikieliset%20materiaalit.pdf?dl=0">opasmateriaalia useilla eri kielillä</a>, mikä voi helpottaa opettajaa työssään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Koulut ovat paikkoja, joissa nuoret ovat päivittäin tekemisissä kasvatusalan ammattilaisten kanssa joihin on mahdollista rakentaa hyvä luottamussuhde. Koulun henkilökunnalla on <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus">lastensuojelulakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus</a> tilanteissa, joissa on syytä epäillä väkivaltaa, myös kotona, oli kyse sitten kunniaväkivallasta tai ei. Lakisääteiset velvollisuudet on aina hyvä kerrata, mutta tärkeämpää on tunnistaa toisen ihmisen lähtökohdat ja esimerkiksi se, että virheelliset käsitykset lastensuojelua koskien voivat nostaa monen ihmisen kynnystä ottaa asioita puheeksi. Usein sekä maahanmuuttajat että kantasuomalaiset luulevat, että lastensuojelu tekee pelkkää huostaanottoa, mikä on <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/avohuolto">yksiselitteisesti virheellinen käsitys</a>.<br />
<br />
Puheeksiottaja saattaa pelätä lähipiirin vastatoimia ja maahan muuttaneiden kohdalla usein myös viranomaisten väärinymmärryksiä ja ylireagointia. Tämän vuoksi hyvän luottamuksellisen suhteen rakentamiseen nuoren kanssa on hyvä varata kunnolla aikaa. Jokaisessa koulussa pitää <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287">jo lakisääteisesti</a> olla opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori, jonka kanssa jokaisen opiskelijan pitää pystyä puhumaan luottamuksellisesti kaikista sensitiivisistä asioista ja myös siitä, mitä tukitoimia on mahdollisesti tarjolla erilaisissa kriisitilanteissa. Jos lastensuojeluilmoitus pitää tehdä, nuorta tukeva henkilö -esimerkiksi koulukuraattori tai opettaja- voi olla avainasemassa siinä että lastensuojelu pystyy arvioimaan tuentarpeet oikein ja tarjoamaan sellaisen tuen joka auttaa.<br />
<br />
Usein voi hyvinkin olla niin, että kunniaväkivalta ei ilmene fyysisenä väkivaltana ja voi myös hyvin olla, että oppilaan oma perhe ei ole siihen millään tavoin osallisena. Joskus voi olla niin, että väkivalta ilmenee ikätovereiden harrastamana koulukiusaamisena ja painostamisena. Tässä kohtaa on hyvä muistaa se mikä yleensäkin: väkivalta on väkivaltaa, vaikka se tapahtuisi koulussa, ja henkinenkin väkivalta on väkivaltaa. Kunniaväkivaltaan ei pidä suhtautua myöskään liian mystisenä asiana: se on yksi väkivallan muoto joka koulukiusaamisen muotoja saadessaan on asia, jonka poistamiseen koululla on lakisääteinen velvollisuus. Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistyötä poliisin, sosiaalitoimen ja nuorisotyön kanssa.<br />
<br />
Oppilashuolto pitää olla asianmukaisesti järjestetty myös aikuisoppilaitoksissa ja kaikissa kotoutumiskoulutusta tarjoavissa paikoissa. Ei ole mitenkään mahdoton ajatus, että kotoutumiskoulutuksen opettajalla voi herätä huoli aikuisen opiskelijan -miehen tai naisen- tilanteesta. Tällaisen henkilön kanssa pitää pystyä käymään tarvittaessa myös luottamuksellisia keskusteluja, tarvittaessa tulkin välityksellä yhteistyössä kunnan maahanmuuttajapalveluiden työntekijöiden ja myös poliisin kanssa. Vaikka aikuisesta ei voi tehdä lastensuojeluilmoitusta, toimivia välineitä <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/vakivaltaan-puuttuminen/keskeiset-tyokalut">väkivallan ehkäisyyn on paljon</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b>Ennaltaehkäisy sosiaalipalveluissa ja yhteistyö palveluiden välillä</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Sosiaalitoimen alaiset palvelut kuten kunnan maahanmuuttajapalvelut ovat avainasemassa kaiken väkivallan, myös kunniaan liittyvän väkivallan, tunnistamisessa, ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa.<br />
<br />
Kunnan maahanmuuttajapalvelut ovat etenkin maahantulon alkuvaiheessa omien asiakasperheidensä arjessa hyvin intensiivisesti mukana, koska asumaan asettumisen lisäksi lakisääteiset perusasiakkuudet koulussa, varhaiskasvatuksessa, TE-toimistossa ja terveydenhuollossa pitää saada käyntiin ihmisten kielitaidosta huolimatta. Työskentelen itse Lohjan kaupungin maahanmuuttajapalveluissa, joten sosiaalitoimen toimintaperiaatteet ovat itselleni kaikkein tutuimpia. Pitkässä ja intensiivisessä yhteisessä työskentelyssä rakentuu luottamussuhde, joka mahdollistaa myös sensitiivisempien asioiden läpikäymisen jos sellaisia ilmenee. </div>
<b><br /></b>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Maahanmuuttajapalveluilla on jo lakisääteinen velvollisuus kartoittaa jokaisen asiakkaan ja asiakasperheen elämäntilanne ja myös seurata sitä systemaattisesti. Kotoutumisen systemaattinen seuraaminen <a href="https://sosmeta.thl.fi/sosmeta-publish-ui/document-definitions?documentServiceTaskId=&documentSocialServiceId=c7111a34-7b9a-40f8-b6dc-613db46be388&documentTypeId=&documentStatus=review">alkukartoituksen, henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman sekä tarvittaessa perheen kotoutumissuunnitelman</a> avulla tuo rakennetta ja selkeyttä kotoutumista koskeviin tavoitteisiin paitsi työntekijöiden, myös asiakkaiden itsensä kannalta. Tärkeää on se, että tarvittaessa perheenjäseniä voi tavata myös erikseen ja että tähän on riittävästi aikaa.<br />
<br />
<b>Luottamuksen saaminen ja asiakkaan ohjaaminen oikeaan paikkaan</b></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Olen työurallani kohdannut (tapaus ei ollut Lohjalla enkä itse tehnyt työtä ko. perheen kanssa vaan olin ainoastaan harjoittelija) yhden selkeän kunniaväkivaltatapauksen, jossa perheen täysi-ikäinen tytär oli kieltäytynyt avioliitosta, josta oli ilman hänen suostumustaan päätetty jo kun hän oli ollut murrosikäinen. Tämä kieltäytyminen oli ollut isälle ja äidille pettymys, mutta saattanut myös isän hankalaan välikäteen: häntä pidettiin ihmisenä joka oli rikkonut tärkeän sopimuksen ja joka myös salli tyttäreltään käytöstä joka ei ollut sovinnaista. Yhteisöllinen painostaminen ei siis kohdistunut ainoastaan tyttäreen vaan myös hänen isäänsä. Tyttären lisäksi myös hänen isänsä oli henkisen yhteisöllisen väkivallan kohde.<br />
<br />
Tilanteen purkamisen ja eskaloitumisen ehkäisyn kannalta olennaista oli se, että tyttären lisäksi isän kanssa tehtiin aktiivista ja systemaattista neuvottelutyöskentelyä. Itse en tätä työskentelyä tietenkään harjoittelijan ominaisuudessa tehnyt, vaan sitä varten oli oma koulutettu ammattilaisensa jonka työnkuvaan kuuluu pitkäjänteinen työskentely väkivallan tekijöiden kanssa. </div>
<div style="font-weight: bold;">
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
Kunniaväkivalta on maahan muuttaneillakin paljon harvinaisempaa kuin suomalaisillakin kohdattavat lähisuhdeväkivallan muodot, jotka voivat kummuta mustasukkaisuudesta, oman heikon taloudellisen tilanteen (ja rahankäyttöerimielisyyksien) aiheuttamasta pitkittyneestä unettomuudesta ja stressistä, piilevistä ja diagnosoimattomista mielenterveysongelmista, päihteidenkäytöstä (yleinen myytti on että maahan muuttaneet eivät käyttäisi päihteitä) ja esimerkiksi uuden lapsen syntymisestä seuranneesta elämäntilanteen muutoksesta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Itse olen kunniaväkivaltaa kohdannut siis yhden kerran, mutta edellä mainittuja suomalaisille tuttuja lähisuhdeväkivallan tai lähinnä sen uhkan muotoja useammin (niitäkin kuitenkin erittäin harvoin). Varhainen puuttuminen on estänyt isommat ongelmat. Tarvitseville on löytynyt asianmukaisia tukitoimia: <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/perhetyo">ehkäisevää perhetyötä</a>, <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/tukihenkilot-ja-perheet/tukihenkilot">tukihenkilötyöskentelyä</a>, <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/kasvatus_ja_perheneuvonta">kasvatus- ja perheneuvontaa</a> ja tarvittaessa myös järjestöjen tarjoamaa tukea. Paljon työtä on pitänyt tehdä sen eteen, että edellä mainitut palvelut ja niiden tarkoitus tulevat asiakkaalle oikeasti tutuksi ja jotta ihminen pääsisi eroon sellaisesta ajatuksesta, että avun vastaanottaminen olisi heikkoutta. Itse koen, että oman todellisen tilanteen tunnistaminen ja tunnustaminen on vahvuutta ja onnellisuusmuurin ulkoinen ylläpitäminen ennemminkin sitä heikkoutta joka ei pidemmän päälle kanna.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On luonnollista, että ihminen puhuu ensin luottamukselliset asiansa entuudestaan tutulle työntekijälle ja haluaisi että tämä toimisi tukena kaikissa tilanteissa. Usein tämä tuttu työntekijä on <a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-mielenterveys/turvapaikanhakijoiden-ja-pakolaisten-mielenterveys/kotoutuminen">alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan (maahanmuuttajapalvelut)</a> työntekijä. Päällekkäisyyksien välttäminen, työmäärän ja toimenkuvan pitäminen selkeänä sekä myös asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää kuitenkin sitä, että esimerkiksi perhetyötä tarvitseva ohjataan <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/perhetyo">perhetyöhön</a>, sellaiselle ammattilaiselle jonka perustyöhön kuuluu pitkäjänteinen työskentely juuri tietyn kysymyksen kanssa. En itse voi ruveta tekemään työtä johon minulla ei ole oikein pätevyyttäkään, ja on kotoutumisenkin kannalta tärkeää että ihminen oppii yhdenvertaisesti käyttämään samoja palveluita kuin muutkin kuntalaiset.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että tuttu henkilö on tukena ja mukana kun asiakas saatetaan uuden palvelun piiriin. Tämä voi ehkäistä turhaa työtä, väärinymmärryksiä ja samojen asioiden tekemistä uudestaan. Se mahdollistaa hyvän tutustuttamisen uuteen asiakkaaseen myös uudelle työntekijälle. Kliseinen sanonta "saattaen vaihtaen" on varsin hyvä periaate.<br />
<br />
<b>Lastensuojelun erityinen rooli </b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jokaisella kunnalla on <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/lahisuhdevakivalta/kunnilla">velvollisuus tehdä ehkäisevää väkivaltatyötä</a> ja jos osaamista kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyen ei ole, henkilöstöä pitää <a href="https://thl.fi/documents/605877/1663634/Viranomaiskoulutus+kunniaan+liittyv%C3%A4n+v%C3%A4kivallan+tunnistamiseksi%2C+kouluttajan+materiaali%2C+diat/09d2baf1-3fca-4a9c-a42e-6db0081d22b1">kouluttaa</a>. Voi hyvinkin olla että huoli ja epäily väkivallasta ei synnykään maahanmuuttajapalveluissa vaan ihan toisessa paikassa, esimerkiksi päiväkodissa, koulussa tai neuvolassa. Jokaisella kunnan työntekijällä pitää olla selkeä ohjeistus siitä, mitä pitää tehdä jos huoli väkivallasta herää.<br />
<br />
Kunniaväkivaltaan tulee suhtautua yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona. Vaikka se sisältää omat erityispiirteensä jotka liittyvät erityisesti yhteisölliseen painostamiseen jota voi tulla Suomen ulkopuoleltakin, se ei ole mikään mystinen ilmiö johon ei voisi ollenkaan olemassaolevilla lähisuhdeväkivallan vähentämismekanismeilla puuttua. Olennaista on että näitä mekanismeja kuten l<a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo">astensuojelulain </a>antamia velvollisuuksia, päästään toteuttamaan käytännössä. <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja">Lastensuojelun käsikirja</a> on erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen muillekin kuin lastensuojelun työntekijöille ja samalta sivustolta löytyy myös tietoa esimerkiksi <a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/lapsiavioliitto">lapsiavioliittojen ennaltaehkäisyä</a> koskien. Velvollisuus tehdä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus on varsin monilla eri toimialoilla, joten lastensuojelun periaatteita on hyviä tuntea niidenkin jotka eivät ole lastensuojelussa töissä.<br />
<br />
Sosiaalipalveluista <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/monikulttuurisuus/maahanmuuttajat-lastensuojelun-asiakkaina">lastensuojelu on erityisen kriittinen toimija</a>, koska lapsia koskevissa tilanteissa lastensuojelulla on velvollisuus selvittää kunkin lapsen ja perheen tosiasiallinen tilanne ja löytää sopivat välineet ongelmien ratkaisemiseen. Sillä on myös välineitä puuttua vakavimpiin ja kärjistyneimpiin tilanteisiin tarvittaessa poliisin virka-apua käyttäen. Lastensuojeluviranomainen voi päättää esimerkiksi <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/kiireellinen-sijoitus">kiireellisestä sijoituksesta</a>.<br />
<br />
Lastensuojelu on myös varsin epäkiitollisessa roolissa: resurssit ja suunnitelmalliselle työskentelylle suotu työaika on vähäistä, ja julkisuudessa lastensuojeluun kohdistuu paljon kärjekkäitä stereotypisoivia mielipiteitä. Lastensuojelu on joko rasisti joka vie lapset asiakasta kuulematta tai sitten "rasistiksi leimautumisen pelossa" antaa kaiken pahan tapahtua. Todellisuus on useimmiten jotain muuta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Sen kuitenkin voi todeta, että riski ylireagointiin tai alireagointiin on suoraan verrannollista asiakasmäärään per työntekijä. Kuten kaikessa sosiaalihuollossa, peruslähtökohtana myös lastensuojelussa pitää olla <a href="https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2017/06/Mitoituksen_linjaus.pdf">asianmukainen henkilöstömitoitus sellaisena kuin Talentia</a> on sen kirjannut. Mistään väkivaltakoulutuksista ei ole hyötyä, jos sosiaalihuollon ammattilainen ei käytännössä pääse työmääränsä vuoksi tutustumaan asiakkaaseen ja tekemään suunnitelmallisesti sitä työtä, jota varten hänet on palkattu.<br />
<br />
On hyvin todennäköistä, että monien maahan muuttaneiden mielikuva lastensuojelusta on vielä mustavalkoisempi kuin valtaväestöllä keskimäärin. Siksi kynnys avun hakemiseen voi myös olla paljon korkeampi. Avun hakemista voi hankaloittaa myös puutteellinen kielitaito sekä erilaiset huhut. Siksi on perusteltua madaltaa kynnystä antamalla lastensuojelusta selkeää tietoa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksissa tai järjestöjen organisoimassa toiminnassa. Tässä auttaa esimerkiksi Lastensuojelun keskusliiton <a href="http://lastensuojelu.info-sivusto/">lastensuojelu.info-sivusto</a>, joka antaa tietoa lastensuojelusta monilla eri kielillä.<br />
<br />
Kuten <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/Kunniak%C3%A4sitykset-ja-v%C3%A4kivalta_B5_netti-002.pdf">kunniakäsitykset ja väkivalta</a>- selvityksestä käy ilmi, lastensuojelulla on toimivaltaa myös tilanteissa joissa lapsi on viety ulkomaille tai häntä aiotaan viedä ulkomaille. Tilanteista joissa voi epäillä lapsen viemistä taistelualueelle on myös <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lastensuojelu-ja-lapsen-vieminen-sota-alueelle">selkeä ohjeistus</a>.<br />
<br />
Peruslähtökohta kunniaväkivallan vähentämiselle lastensuojelun kontekstissa on kuitenkin se, että työntekijäresurssi turvataan ja työntekijät koulutetaan kohtaamaan ja tekemään työtä kaikenlaisten asiakkaiden kanssa, koska asiakasryhmät voivat poiketa toisistaan siinä, miten pitkään luottamuksen rakentuminen kestää, kuinka helpoksi avun hakeminen koetaan ja kuinka hyvin edes tiedetään, mitä <a href="https://www.lastensuojelu.info/">lastensuojelu tekee</a>.<br />
<br />
<b>Ennaltaehkäisy terveydenhuollossa</b></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/Kunniak%C3%A4sitykset-ja-v%C3%A4kivalta_B5_netti-002.pdf">Kunniakäsitykset ja väkivalta</a>- raportissa tuodaan esiin myös terveyspalveluiden avainrooli kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisessa. Esimerkiksi kouluterveydenhuollosta kirjoitetaan näin:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
"<i>Useammat naispuoliset haastateltavat, joiden elämä on ollut nuorena hyvin rajattua ja
valvottua, kertovat kouluterveydenhuollon ammattilaisten olleen erityisessä asemassa
kuuntelijoina ja eteenpäin ohjaajina. Heidän luokseen on voinut mennä kouluaikana keskustelemaan luottamuksella ilman lähipiirissä herääviä epäilyjä ja valvontaa.</i>"</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Maahantulotarkastuksessa pitää kysyä omista kokemuksista ja osassa terveyspalveluista (esimerkiksi perheneuvoloissa ja <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/lapsen-kaltoinkohtelu/laajat-terveystarkastukset">laajoissa terveystarkastuksissa</a>) lähisuhdeväkivallan <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/vakivaltaan-puuttuminen">kokemuksia tulee seuloa systemaattisesti</a>. THL on tehnyt hyvän <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/vakivaltaan-puuttuminen">perussabluunan lähisuhdeväkivallan kartoittamisesta</a> ja siihen puuttumisesta, ja periaatteessa <a href="https://thl.fi/documents/605877/1663634/L%C3%A4hisuhdev%C3%A4kivallan+suodatin+ja+kartoituslomake/2d0499c9-e616-4ec4-bdd0-723d1f1a3ca6">lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake</a> pitää sisällään myös kaikki ne väkivallan muodot, joita kunniaväkivallassakin voi olla.<br />
<br />
Jokaisen terveyspalveluita tarjoavan paikan pitää kouluttaa henkilöstönsä lähisuhdeväkivallan kohtaamiseen ja puheeksiottoon ja tässä yhteydessä myös kulttuurisen kompetenssin vahvistamiseen. Kulttuurinen kompetenssi ei tarkoita sitä että pitäisi tietää kaikki "niiden kulttuurista", vaan esimerkiksi sitä että tunnistetaan asiakkaiden erilaiset odotukset sekä kynnykset hakeutua palveluiden piiriin ja osataan tukea ihmistä näiden kynnysten ylittämisessä.<br />
<br />
Kulttuurinen kompetenssi kaipaa vahvistamista esimerkiksi silloin, jos kokenutkin työntekijä uskoo jo etukäteen ennen asiakkaan tapaamista, ettei osaa työskennellä maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa. Se kaipaa vahvistamista myös silloin, jos "me toimimme kaikkien kanssa samalla tavalla"-asenteen johdosta ei edes yritetä ymmärtää niitä lähtökohtia ja pelkoja, joita toisella voi olla jonka seurauksena ihminen jää palvelukatveeseen.<br />
<br />
Kulttuurisesta kompetenssista on olemassa monia malleja ja nimiä, mutta itse olen kokenut <a href="http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1302-8/">Kirsti Sainola-Rodriguezin väitöskirjassa</a> olevan taulukon transnationaalisen osaamisen osa-alueista selkeimmäksi esitykseksi siitä, mistä on kyse. Se toimii myös jokaiselle kätevänä muistilistana ja itsearvioinnin välineenä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjfzPb_f8scoaDQijJZnWZmPWJHtluLx0TKjM3Frr7UGQLZGPMdheARUagloefIk2253B4LDeqdDGLHune1mUb9dpxMl5_9wDVTs7CKlPEm9VJs7Nn0LUVNzBETIAYbTdytcdu/s1600/trans.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="637" data-original-width="631" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjfzPb_f8scoaDQijJZnWZmPWJHtluLx0TKjM3Frr7UGQLZGPMdheARUagloefIk2253B4LDeqdDGLHune1mUb9dpxMl5_9wDVTs7CKlPEm9VJs7Nn0LUVNzBETIAYbTdytcdu/s640/trans.jpg" width="632" /></a></div>
<br />
Kulttuurisen kompetenssin vahvistamisen tärkeys ei tietenkään rajoitu ainoastaan terveydenhuoltoon, vaan sen pitää läpileikata kaikki asiakastyö, oli kyse sitten opetusalasta, poliisin työstä, sosiaalialan tehtävistä tai mistä tahansa tehtävistä, joissa ollaan tekemisissä eritaustaisten ihmisten kanssa.<br />
<br />
Terveydenhuollon kohtaamisissa kyse on kuitenkin erityisen kriittisestä perustaidosta, koska ilman kyseistä taitoa on vaara, että haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kynnys hakea apua ja puhua todenmukaisesti kokemuksistaan nousee liian korkeaksi. Väkivallan <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lomakkeet/lomakkeet_vakivallan_puheeksi_ottamiseen">suodatin-ja kartoituslomakkeen oikeanlainen, systemaattinen ja ammattitaitoinen käyttö</a> mahdollistaa väkivallan vaarassa olevan ihmisen tunnistamisen ja sen, että systemaattinen väkivallan vähentämistyö niin uhrin kuin tekijöidenkin kanssa voidaan aloittaa joko <a href="https://rikoksentorjunta.fi/marak">MARAK:n</a> muodossa tai aiemmin kuvatun <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10778333">SOPU</a>-työskentelyn ja muun yhteisötyön muodossa.<br />
<br /></div>
<b><u>Uhrien suojeluun liittyvät toimenpiteet</u></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
Osa edellä mainituista toimenpiteistä luetaan Istanbulin sopimuksen <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160401/16_2017_Istanbulin%20sopimuksen%20tps%202018-21_suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y">täytäntöönpano-ohjelmassa</a> myös uhrien suojeluun liittyviksi toimenpiteiksi. Ennen kaikkea sosiaali-ja terveyspalveluiden asianmukainen saatavuus sekä se, että kaikki saavat tietoa olemassaolevista tukipalveluista, on äärimmäisen tärkeä perusasia jonka edistämisessä pitää edelleenkin tehdä paljon töitä sekä vastaanottokeskuksissa että oleskeluluvan saaneiden kansssa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Joskus väkivaltatilanteet kärjistyvät ja silloin yksi tärkeimmistä uhrien suojeluun liittyvistä konkreettisista toimenpiteistä on turvakotiin ohjaaminen. Turvakotien resurssien vahvistamista tarvitaan kiireellisesti, koska esimerkiksi vuoden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10249140">2018 kesällä turvakodit ruuhkautuivat pahasti ja vuonna 2017 jouduttiin tilanpuutteen vuoksi ohjaamaan muualle 1723 asiakasta (kasvua edellisvuodesta 43,8%)</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On varsin todennäköistä, että kunniaväkivallan uhrien hakeutuminen ja ohjaaminen turvakoteihin on vielä vaikeampaa kuin kantaväestön, koska tiedonpuutteet, kielihaasteet ja viranomaisia kohtaan koettu epäluulo voivat olla yleisempiä kuin valtaväestössä. Sosiaali-ja terveysministeriön tavoitteena on ollut "<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160401/16_2017_Istanbulin%20sopimuksen%20tps%202018-21_suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y">osana turvakotipalvelujen kehittämistyötä lisätä turvakotihenkilöstön osaamista</a> liittyen lähisuhdeväkivaltaan ilmiönä, kriisi- ja traumatyöhön turvakodeissa sekä lasten, vammaisten ja ikääntyneiden kanssa
työskentelyyn turvakodeissa". On selvää, että myös kulttuuriset vähemmistöt ovat yksi keskeisin kohderyhmä jonka kanssa työskentelyä pitää vahvistaa mikäli kunniaväkivaltaa on aikomus vähentää. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Toinen keskeinen uhrien suojeluun liittyvä toimenpide on turvasuunnitelma joka kuuluu <a href="https://rikoksentorjunta.fi/marak">MARAK:iin</a>. MARAK:n vaikuttavuudesta lähisuhdeväkivallan vähenemiseen on myös robustia näyttöä ja vaikuttavuutta lisäävä mekanismi liittyi ennen kaikkea tiedonkulkuun eri viranomaisten (terveydenhuolto, poliisi, sosiaalitoimi) välillä. </div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Kolmas äärimmäisen tärkeä kehittämiskohde on sen turvaaminen, että tapaamis- tai huoltajuusoikeuksien käyttäminen ei vaaranna uhrin tai lasten oikeuksia ja turvallisuutta. Niin sanotussa Haagan puukotustapauksessa (jossa mieshenkilö puukotti lastaan ja vaimoaan valvotun tapaamisen jälkeen) lastensuojelun vastuuhenkilöitä epäillään rikoksesta, nimikkeinä virkavelvollisuuden rikkominen ja vaaran aiheuttaminen törkeällä huolimattomuudella. Poliisin mukaan valvotun tapaamisen järjestelyt eivät vastaa sitä ennakkotietoa, mitä uhri oli yrittänyt viranomaisille kertoa tilanteestaan. Yksittäisestä tapauksesta on vaikea mitään sanoa, mutta selvää on että tiedonkulku uhrilta lastensuojelulle ja yksityiselle palveluntarjoajalle jolta lastensuojelu on tapaamispalvelun ostanut, ei ole ollut tässä tapauksessa riittävää. Pakosti käy mielessä, aiheuttaako pääkaupunkiseudun lastensuojelun liian alhaiset resurssit sen riskin, että tieto ei kulje ajoissa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Neljäs keskeinen uhrien suojeluun liittyvä toimenpide on se, että <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/6-syyta-miksi-pakkoavioliitto-on-kriminalisoitava-suomessa/">pakkoavioliitot kriminalisoidaan</a>, josta Ihmisoikeusliitto on kampanjoinut monipuolisesti.</div>
<b><br /></b>
<b><u>Toimenpiteet tekijöiden vastuuseen saattamiseksi</u></b><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Tilanteissa joissa henkilö on syyllistynyt väkivaltaan, pitää määrätä rikoslaissa määrätyt rikosseuraamukset. Kunniaväkivallalle tyypillinen sanallinen painostaminen ja uhkailukin ovat rikoslain kieltämää väkivaltaa (laiton uhkaus) josta voi määrätä enimmillään kaksi vuotta vankeutta. Samoin kunniaväkivallalle tyypillinen kehottaminen, yllyttäminen ja taivuttaminen tahalliseen rikokseen tai rikoksen rangaistavaan yritykseen ovat tuomittavia tekoja. Rikoslain mukaan yllytys on rangaistavaa, ja yllyttäjä tuomitaan kuten rikoksen tekijä. Rangaistavuus edellyttää sitä, että tekijä syyllistyy rangaistavaan tekoon tai vähintään sen rangaistavaan yritykseen. Uskallan väittää, että moni maahan muuttanut ei tiedä sitä että yllyttäjä tuomitaan kuten rikoksen tekijä. Tieto asiasta saattaisi nostaa kynnystä lähteä tekoihin. Vaikeampaa mutta ei mahdotonta on puuttua tilanteisiin joissa painostaminen ja yllyttäminen tapahtuu ulkomailta käsin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ulkomaalaislain perusteella on mahdollista karkottaa henkilö, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Näin ollen laittomaan uhkaukseen syyllistyminen ja yllyttäminen rikokseen voivat muodostaa karkottamisperusteen. Selvää on että väkivaltarikokset ja niihin yllyttämiset joista määrätään kovempia rangaistuksia, ovat vielä vakavampia perusteita Maahanmuuttovirastolle tehdä karkotuspäätös.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ulkomaalaislain palautuskieltopykälä 147§ estää palauttamisen alueelle, jolla ihminen voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, sekä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle. Palautuskiellon idea lähtee siitä, että kidutuksen lainsäädännössään kieltävä valtio ei voi ottaa epäsuorasti käyttöön kidutusta tai kuolemanrangaistusta lähettämällä ihmisiä tietoisesti paikkaan jossa toinen valtio heitä kiduttaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kidutus on tunnetusti paitsi ihmisoikeusloukkaus itsessään, myös seuraamuksena ja kuulustelumenetelmänä tehoton ja virheellisiin tunnustuksiin kannustava.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kidutuksen ja kuolemanrangaistuksen estämistavoitteen vuoksi siis Suomessakin on vankeusrangaistuksia suorittavia henkilöitä joiden kohdalla tulee seuraamusten tulee tähdätä ennen kaikkea uusintarikollisuutta vähentäviin toimiin eikä niinkään maasta poistamiseen. Väkivaltarikollisuuden vähentämisen osalta toimivia väkivallan vähentämismalleja on olemassa erityisesti parisuhdeväkivallan osalta, joista osaa <a href="https://www.lyomatonlinja.fi/fi/toiminta/yhteistyoessae-vaekivaltaa-vastaan/rikoksentorjunta">Lyömätön Linja Espoossa</a> (jolla on maahanmuuttajamiesosaamista <a href="https://www.lyomatonlinja.fi/fi/miehen-linja">Miehen Linjalla</a>) on toteuttanut yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Myös niin sanotusta <a href="https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-risenjulkaisusarja/WgOPg0vbL/RISE_2_2014_arviointitutkimus_MOVE_200115_web.pdf">Move!-ohjelman</a> toimivuudesta on näyttöä, mutta sitä koskevassa arviointitutkimuksessa ei ole ollut mukana tiettävästi maahan muuttaneita tai juuri kunniaväkivallan muodossa esiintyvään väkivaltaan syyllistyneitä. <a href="https://www.nice.org.uk/guidance/ph50/resources/review-of-interventions-to-identify-prevent-reduce-and-respond-to-domestic-violence2">Kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan</a> erityisesti kognitiivis-behavioristisen toimintatavan erilaisilla muunnelmilla on ollut väkivaltaa vähentävää vaikutusta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kunniaväkivaltaan syyllistyneiden kanssa työskentelyssä tärkeää on muistaa se, että varsinaisen tekijän lisäksi häneen voi olla kytköksissä joukko painostajia ja yllyttäjiä, joita ei välttämättä ole saatu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Näin ollen tekijän kanssa työskentelyssä täytyy ottaa erityisellä tavalla puheeksi mahdolliset painostus-ja yllytystilanteet ja niihin reagointi jatkossa. Usein kunniaan liittyvässä väkivallassa tekijä ymmärretään mieheksi, mutta etenkin vanhempien ja lasten välisissä tilanteissa tekijä voi vallan hyvin olla myös nainen. Samoin rikokseen yllyttäjissä on varsin usein sekä miehiä että naisia. Tärkeää siis on, että alussa mainittua yhteisötyöskentelyä SOPU-mallin, DIDAR-toiminnan ja muun matalan kynnyksen toiminnan muodossa tehdään jatkuvasti, myös yllyttäjät tavoittaen. Toivottavaa on, että tilanteessa jossa rikos on jo tapahtunut, Move!-tyylistä työskentelyä tehdään yhdessä ja rinnakkain edellä mainitun yhteisötyön kanssa. </div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<b>Yhteenveto</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos kunniaväkivaltaa halutaan vähentää, niin täytyy tehdä seuraavanlaisia toimenpiteitä:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Turvataan yhteisöissä tehtävän työn jatkuvuus ja laajentaa sitä paikkakunnille joilla toimintaa ei ole vielä ollut tarjolla</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Istanbulin sopimus pannaan toimeen täysimääräisesti (kts. <a href="https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3970-7">toimeenpanosuunnitelma</a> sekä järjestöjen <a href="https://ensijaturvakotienliitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/Finland-NGO-Parallel-Report-of-the-Istanbul-Convention-for-GREVIO.pdf?x52679">varjoraportti toimeenpanosta</a>)</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-weight: 700;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<b style="font-weight: bold;">- </b>Turvataan jokaisessa kunnassa <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/vakivaltaan-puuttuminen">väkivallan koordinaatiotyö</a> THL:n mallin mukaisesti ja henkilöstön koulutus paitsi väkivallan puheeksioton, myös <a href="http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1302-8/urn_isbn_978-951-27-1302-8.pdf">kulttuurisen kompetenssin vahvistamisen</a> osalta</div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-weight: 700;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<b style="font-weight: bold;">- </b>Turvataan kaikissa kunnissa <a href="https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2017/06/Mitoituksen_linjaus.pdf">sosiaalihuollon henkilöstömitoitus</a> Talentian ohjeistuksen mukaisesti</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Turvataan se, että jokaiselle maahan muuttaneelle on tarjolla yleisimmillä kielillä omakielistä tietoa väkivallasta, sen vähentämisestä, puheeksiotosta sekä väkivaltaa vähentävistä palveluista, kuten lastensuojelusta </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Kriminalisoidaan pakkoavioliitot</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Parannetaan turvakotiresursseja</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Vahvistetaan Rikosseuraamuslaitoksen resursseja sekä vahvistetaan Move!-ohjelmaa, Unbeatables-ohjelmaa ja muita väkivallasta irti pääsemisen ohjelmia kunniaväkivaltatilanteisiin ja kaikille väestöryhmille soveltuviksi</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<b>Lisälukemistoa:</b><br />
<b><br /></b><a href="https://thl.fi/documents/605877/1663634/Viranomaiskoulutus+kunniaan+liittyv%C3%A4n+v%C3%A4kivallan+tunnistamiseksi%2C+kouluttajan+materiaali%2C+diat/09d2baf1-3fca-4a9c-a42e-6db0081d22b1">Koulutusmateriaali: kunniaan liittyvän väkivallan ehkäiseminen</a> (THL)<br />
<br />
Satu Lidman: <a href="https://uudenmaanpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/dd3a4e792c5566401788e96f4d76c63f/1559307571/application/pdf/127892/Satu_Lidman.pdf">Kunnia ja siveys. Yhteisöllisten konfliktien ja häpeän pelon historiallisuudesta</a><br />
<br />
<a href="https://didar-fi-bin.directo.fi/@Bin/d5d94e29dbe3b7f1b63d28796184061f/1559307769/application/pdf/200141/DIDAR_kirja_pdf_versio.pdf">Kohtaaminen ja dialogi kunniakulttuuri- ja kunniaväkivaltatyössä</a> (DIDAR-hankkeen julkaisu)<br />
<br />
<a href="https://uudenmaanpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/1161acc82581ce0d4727134fcaff2664/1559308222/application/pdf/127883/osa2_03_web.pdf">Kunnia Konfliktina-kirjan osa 2: välineitä ennaltaehkäisyyn</a><br />
<br />
<a href="http://94.199.60.11/c/document_library/get_file?uuid=d25ee662-0242-4819-ab7b-f21f8eed591c&groupId=10157">Leo Nyqvist & Salla Hyvärinen: DUSTI-Luottamusta miehen linjalla. Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö</a><br />
<br />
<a href="https://www.turunnaiskeskus.com/uploads/3/7/4/8/37487909/ko_kunniav-kotisvut.pdf">Raija Ala-Lipasti: Kunniaväkivalta</a><br />
<b><br /></b>
<a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2016/06/Kunniak%C3%A4sitykset-ja-v%C3%A4kivalta_B5_netti-002.pdf">Ihmisoikeusliitto: Kunniakäsitykset ja väkivalta. Selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. </a><br />
<br />
<a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/paloma-koulutus">PALOMA-koulutus: koulutuskokonaisuus, joka antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. </a></div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-48507082596216735272019-05-05T10:40:00.004+02:002020-12-20T18:22:34.465+02:00Valtiolla on velvoitteita suhteessa kansalaisiinsa vaikka nämä olisivat terroristeja<div style="text-align: justify;">
Suomessa on keskusteltu siitä, mitä tulisi tehdä niille oman maan kansalaisille, jotka ovat joko olleet ISIS:n riveissä toimivia vierastaistelijoita tai heidän perheenjäseniään. Perheenjäsenissä on sekä aikuisia että lapsia. Moni on tällä hetkellä pidätettynä eri Lähi-idän maissa.</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ihmistä <a href="https://intermin.fi/usein-kysytyt-kysymykset-kansalaisuuden-menettamisesta">ei voi tehdä kokonaan kansalaisuudettomaksi</a>. Euroopassa radikalisoituneen vierastaistelijan tai hänen perheenjäsenensä hoitamisvastuuta ei muutenkaan pidä ulkoistaa köyhemmille maille, vaan valtion pitää itse huolehtia omista kansalaisistaan. Valtion vastuu huolehtia kansalaisistaan ei katoa minkään rikoksen tekemisen myötä. Jos henkilöä epäillään rikoksesta, häntä koskien pitää toimittaa asianmukainen rikostutkinta ja oikeusprosessi. Tämän jälkeen toteutetaan tuomioistuimen päätöksen mukaiset rikosseuraamukset.<br />
<br />
On esitetty, että esimerkiksi "ISIS-vaimoja" ei saisi päästää Suomeen. Tällaisissa heitoissa unohtuu kokonaan se seikka, että julkisen vallan käyttö perustuu aina lakiin, eikä mitään päätöksiä voi tehdä pelkkien mielikuvien perusteella. On päivänselvää, että Suomen kansalaiset pitää päästää maahan ja heillä pitää olla oikeus <a href="https://um.fi/ulkomailla">tavallisiin suurlähetystön palveluihin kuin kenellä tahansa muulla pulaan joutuneella suomalaisella</a>. Ulkoministeriö ei ole mikään tuomioistuin.<br />
<br />
On toki niin, että Suomen viranomaisilla ei ole velvollisuutta hakea aikuista ihmistä pois kriisialueelta, jos tämä on vapaaehtoisesti sinne mennyt eikä pääse sieltä liikkumaan Suomen suurlähetystöön. "Konsulikyyti" on urbaanilegenda muutoinkin.<br />
<br />
Alaikäistä lasta koskevissa asioissa Suomen viranomaisia kuitenkin sitoo lastensuojelulaki sekä lapsen oikeuksien sopimus. Jos kriisialueella on alaikäinen Suomen kansalainen ja vieläpä "avioliitossa" kuten joidenkin uutislähteiden mukaan on kerrottu (sana lainausmerkeissä sen vuoksi, että tällainen avioliitto ei ole millään tavalla juridisesti pätevä), kiireellisen sijoituksen kriteerit täyttyvät kirkkaasti. Tällaisissa tilanteissa suomalaisilla lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus toimeenpanna kiireellinen sijoitus vaikka lapsi olisi ulkomailla. Hänet pitää yksinkertaisesti hakea pois ulkoministeriön virka-apua käyttäen. Aiheesta lisää tämän linkin <a href="https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/lastensuojelu-ja-lapsen-vieminen-sota-alueelle?fbclid=IwAR1OABf2euSiTKVv7nVq3Cr1jANBVmNtuOJ_czVGv6FOblEMn4o-bNIN-QU">takaa</a>.</div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
***</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Entä mitä pitää tehdä vierastaistelijoille? Viisainta olisi perustaa asiaa käsittelemään kansainvälinen rikostuomioistuin, mutta myös kansallinen tuomioistuin riittää vallan hyvin. Olennaista on se että henkilö pitää pidättää jos hän EU-alueelle onnistuu pääsemään. Tämän jälkeen pitää aloittaa rikosprosessi. Vaikka näytön kerääminen voi olla vaikeaa ja esitutkintakysymyksissä pitää kehittää kansainvälistä yhteistyötä, terrorismirikoksen valmistelusta on jo nyt tuomittu ihmisiä <a href="https://www.thelocal.se/20190308/man-sentenced-for-planning-terrorist-act-in-sweden?fbclid=IwAR2pzn37qqBJyZDGnR0-iOJCoxNhz1EI_wNBqeb6T06XUjlg5toV4UyoEHs">Pohjoismaissakin ehdottomaan vankeuteen</a>. Mitään pohjoismaisen oikeusvaltion oikeusturvaa koskevia perusperiaatteita ei tarvitse muuttaa terroristien takia. Toisin kuin usein väitetään, syytteet <a href="https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2018/02/19/martin-scheinin-terrorismisyytteet-kaatuivat-eivatka-suinkaan-nayttokysymyksiin/">eivät aina kaadu näyttökysymyksiin</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tärkeää on myös ohjata jokaisesta kriisialueella toimineesta henkilöstä asianmukainen uhka-arvio, oli syytteitä sitten nostettu tai ei. Kriisialueelta palannut henkilö ei ole läheskään aina turvallisuusuhka, kuten Leena Malkki käy hyvin läpi <a href="https://politiikasta.fi/ovatko-syyriasta-palaavat-turvallisuusuhka/">Politiikasta-verkkolehden artikkelissaan.</a> </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jokainen kriisialueella toiminut tulee ohjata exit-tyyppiseen toimintaan, jota koskien on myös runsaasti <a href="https://www.radicalisationresearch.org/">tutkimusta</a> ja <a href="http://www.unicri.it/report-children-and-counter-terrorism">hyviä</a> käytäntöjä. Rikoksesta tuomitut voidaan sellaiseen myös velvoittaa. Asianmukaiset rikosseuraamustoimenpiteet vähentävät uusintarikollisuutta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Terrorismi vähenee ja turvallisuus lisääntyy parhaiten jos rikosseuraamusasioissa toimitaan näyttöön perustuvan tutkimuksen pohjalta. Pelkkien mielikuvien ja ensikäden fiilisten pohjalta toimiminen voi pahentaa turvallisuustilannetta.</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-88307602473217552512019-02-11T09:19:00.000+02:002019-02-11T10:21:09.541+02:00Kymmenen keinoa kotouttamispolitiikan kehittämiseen<div style="text-align: justify;">
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on <a href="https://pasisaukkonen.wordpress.com/2019/01/25/eduskunta-kotouttamisen-kimpussa/">hiljattain julkaissut mietinnön</a> kotouttamisen toimivuudesta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kysymys kuuluu: antaako tarkastusvaliokunnan mietintö oikeanlaiset lähtökohdat kotouttamispolitiikan kehittämiselle Suomessa? Vastaus on valitettavasti yksiselitteinen: ei anna. Tarkastusvaliokunta on tehnyt paikoin varsin oikeita havaintoja esimerkiksi työllisyysasteen kehityksestä (koska <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75403/RAP%202016_53.pdf">asianmukaiset tahot</a> <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10480850">ovat tätä tilastotietoa aikaisemmin tuottaneet</a>), mutta tehdyt johtopäätökset ovat ainoastaan haitallisia tehokkaan kotoutumisen kehittämisen kannalta. Kerron seuraavaksi miksi, ja lisäksi ehdotan toimenpiteitä joilla suomalaista kotouttamispolitiikkaa saadaan paremmaksi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Suomalaista kotouttamispolitiikkaa tulee kehittää systemaattisesti ja huomioiden ne vaihtelevat taustat, elämäntilanteet ja ikävaiheet, joita kotouttamistoimenpiteitä tarvitsevilla maahanmuuttajilla on.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On myös selvää, että kotouttamispolitiikan onnistuminen edellyttää laadukasta seurantajärjestelmää, joka on vertailukelpoinen suhteessa muihin EU-maihin. Kotouttamispolitiikan seurannan kokonaisvastuu Suomessa on työ-ja elinkeinoministeriöllä, jonka alainen <a href="https://kotouttaminen.fi/tilastot-ja-seuranta">Kotouttamisen Osaamiskeskus ylläpitää seurantajärjestelmää EU:n ja OECD:n yhteisen viitekehyksen mukaisena</a>. Seurattavia alueita ovat</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- <a href="https://www.slideshare.net/TEM_esitykset/faktatietoa-maahanmuutosta-ja-kotouttamisesta">työllisyys</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161285">koulutus</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- <a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus">terveys ja hyvinvointi</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- <a href="https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Maahanmuuttajien_asumisen_materiaalipankki">asuminen</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- <a href="https://yhdenvertaisuus.fi/etusivu">osallistuminen</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- <a href="https://yhdenvertaisuus.fi/hyvien-vaestosuhteiden-edistaminen">kaksisuuntainen kotoutuminen (hyvät väestösuhteet)</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lyhyesti sanoen: kotouttamispolitiikka toimii silloin, kun kohderyhmälle suunnitellut toimenpiteet vahvistavat maahanmuuttajien työllisyyttä, koulutustasoa, terveyttä ja hyvinvointia, asumisoloja, yhteiskunnallista osallistumista sekä ryhmienvälisiä suhteita. Aina voi lisätä muitakin seurantaindikaattoreita, mutta kotouttamispolitiikan tavoite on selvä: se, että maahanmuuttajien sosioekonominen asema on sama kuin valtaväestölläkin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Kotouttamisen valtakunnallisen kehittämisvastuun siirtäminen kunnille tekisi järjestelmästä sekavamman, ei selkeyttäisi sitä</b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunta esittää kotouttamisen kokonaisvastuun siirtämistä kunnille. Kuten <a href="https://pasisaukkonen.wordpress.com/2019/01/25/eduskunta-kotouttamisen-kimpussa/">Pasi Saukkonen totesi</a>, tämän ajatuksen taustalla on sinänsä oikea havainto siitä että kotoutuminen on paikallisesti tapahtuva prosessi, jonka vuoksi kunnilla pitää olla kunnon mahdollisuudet kotouttamistoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mietinnössä mainitut suomalaisen kotouttamispolitiikan haasteet eivät johdu ollenkaan siitä, että kotouttamisen kokonaisvastuu ja kehittäminen on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Vertaus: jos terveydenhoito tapahtuu lähtökohtaisesti paikallisissa terveydenhuollon yksiköissä, pitäisikö sosiaali- ja terveysministeriön kaikki tehtävät siirtää kunnille? Ei tietenkään. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Yksi tärkeimmistä ja tarkastusvaliokunnankin esiin nostamista kotoutumisen osa-alueista on työllisyyden edistäminen, jonka vuoksi työvoimahallinnosta vastaava ministeriö on kotouttamispolitiikan valtakunnallisen kehittämisen kannalta kaikkein luontevin paikka. Se, että poistetaan vastuuministeriö ja laitetaan kaikki 311 kuntaa puuhaamaan omiaan, on paras tapa sekoittaa järjestelmä totaalisesti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ajatus kokonaisvastuun siirtämisestä kuntiin on myös pahasti ristiriidassa hallituksen omien lakihankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Käynnissä olevan <a href="https://tem.fi/kasvupalvelu-uudistus">kasvupalvelu-uudistuksen</a> ja <a href="https://alueuudistus.fi/etusivu">alueuudistuksen</a> tavoitteena on nimenomaan vahvistaa yritysten, työnhakijoiden ja työnantajien alueellista yhteistyötä ja tätä kautta luoda alueelle yksittäisiä kuntia leveämmät hartiat myös maahan muuttaneiden työllisyyttä tukevien palveluiden järjestämiseen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Olen itse kunnan työntekijä ja pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että kaikissa kotoutumisen edistämistä koskevissa kysymyksissä on olemassa taho, joka tuntee kuntaa laajemmin alueen ja myös valtakunnallisen tilanteen. On hyvä, että on olemassa alueellinen ja valtakunnallinenkin taho, jolta voi kysyä, miten kunnan tulee toimia erilaisissa kysymyksissä, joita aikaisemmin kunnalla ei ole tullut vastaan. TEM:n ylläpitämä <a href="https://kotouttaminen.fi/etusivu">kotouttaminen.fi</a>-sivusto on ollut monelle suureksi avuksi, ja <a href="https://kotouttaminen.fi/tilastot-ja-seuranta">Kotouttamisen Osaamiskeskus</a> varsin tärkeä taho, joka pystyy valtakunnallista seurantajärjestelmää kehittämällä luomaan kokonaiskuvaa siitä, miten kotouttamispolitiikka Suomessa toimii. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ajatus kotouttamisen kokonaisvastuun siirtämisestä kunnille pitää hylätä. Sen sijaan<a href="https://kotouttaminen.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyo-ja-elinkeinoministerio-on-koonnut-ajankohtaisen-tietopaketin-kotouttamisesta-ja-maahanmuutosta"> käynnissä jo olevat suunnitelmat</a> valtakunnallisesta, alueellisesta ja kunnallisesta työnjaosta luovat hyvät peruslähtökohdat kotouttamispolitiikan kehittämiselle. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ongelma kotouttamispolitiikassa ei ole tähän mennessä ollut siis alkuunkaan se, että kunnalla on omat tehtävänsä ja työvoimahallinnolla omansa. Ainakin omassa kunnassani yhteistyö ja viestintä kunnan ja TE-toimiston välillä toimii hyvin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ongelma on ennemminkin työvoimahallinnon puutteelliset resurssit, joiden vuoksi sen enempää syntysuomalaisille kuin maahan muuttaneillekaan pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistyville ei ole löytynyt työmuotoa, joka nostaisi heidät työelämään kotoutumiskoulutusten ja mahdollisten tutkintojenkin jälkeen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mallia asian korjaamiseen voisi tässä kohtaa ottaa vallan hyvin Ruotsista. Sonja Hämäläinen kirjoittaa <a href="https://tem.fi/blogi/-/blogs/ruotsissa-eu-n-korkein-tyollisyysaste-mita-voimme-oppia-">TEMatiikkaa-blogissa</a> seuraavaa:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>“Koulutuksen ohella palkkatuetulla työllä on Ruotsissa suuri rooli, ja siihen käytetään resursseja huomattavasti Suomea enemmän. Kaikkiaan työllisyyden edistämisen kustannukset olivat Ruotsissa vuonna 2017 noin 71.200 miljoonaa kruunua, eli reilut 7 miljardia euroa. Tästä summasta yhteensä reilut 40 % käytettiin aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, jotka jakautuvat työmarkkinoille valmistaviin toimiin ja erityyppisiin palkkatukiin tai sen kaltaisiin kustannuksiin. Työttömyysetuuksien osuus oli alle puolet ja työhallinnon kustannusten osuus reilut 10 %.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Panostuksesta kertoo jotain myös se, että osatyökykyisten työllisyyttä ja osallisuutta tukeva, valtionomisteinen Samhall Ab on henkilöstömäärältään Ruotsin suurin yritys. Tällä hetkellä Samhallin kautta työllistyy noin 25 000 osatyökykyistä, joiden kohdalla muut työllisyyspalvelut eivät ole toimineet. Yritys toimii useilla toimialoilla, joista siivousala on merkittävin.”</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Suomessakin on tutkittu palkkatuen vaikuttavuutta. Erityisesti <a href="https://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/yrityksiin-kohdistuva-palkkatuki-parantaa-tuella-tyollistettyjen-myohempaa-tyomarkkina-asemaa">yrityksiin kohdistuva palkkatuki tukee työmarkkinoille sijoittumista</a>. Sen käyttöönottoa voisi Suomessakin vallan hyvin vahvistaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Kotoutumisajan lyhentäminen vuoteen pahentaisi haavoittuvimmassa asemassa olevien asemaa kohtuuttomasti —huomio tulee ennemminkin kiinnittää kotoutumiskoulutusten laatuun</b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotouttavaa työtä ohjaa tällä hetkellä Suomessa <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386">laki kotoutumisen edistämisestä eli kotouttamislaki</a>. Yksilölle, joka tarvitsee kotoutumista edistäviä palveluita, tehdään lain mukaan kotoutumissuunnitelma. Työttömille työnhakijoille kotoutumissuunnitelman tekee TE-toimisto ja työvoiman ulkopuolisille (pienten lasten vanhemmat, pitkäaikaissairaat, eläkeikäiset, vammaiset) kunta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan niistä toimenpiteistä, jotka edistävät ihmisen kotoutumista. Yleisimmin kyse on työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävistä kotoutumiskoulutuksista, joista on tarkoitus jatkaa ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Työvoiman ulkopuolella olevien (eli niiden, jotka eivät voi olla edes työnhakijoina) kohdalla kyse on enemmän räätälöidystä toiminnasta, koska ihmisten kunto vaikuttaa siihen, mitä on mahdollista tehdä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos maahanmuuttaja kieltäytyy ilman pätevää syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta, sen tarkistamisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuun toimenpiteeseen, hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen voidaan rajoittaa siten kuin työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään tai toimeentulotukea alentaa siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa säädetään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotoutumissuunnitelman enimmäisaika on kotouttamislain mukaan kolme vuotta. Aikaa voidaan pidentää kahdella vuodella, jos tähän on erityinen syy: yleinen syy pidentämiselle on esimerkiksi se, että ihminen on testattu luku- ja kirjoitustaidottomaksi kotoutumissuunnitelmaan kuuluvassa alkukartoituksessa. Tällöin tie työelämään ja sujuvaan kielitaitoon on pidempi. Myös vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi kotoutumisaikaa voi pidentää, koska kotoutumissuunnitelmaa ei ole voitu toteuttaa. Tässä ryhmässä on esimerkiksi niitä henkilöitä, jotka ovat kyllä työttömiä työnhakijoita, mutta joilla on ollut esimerkiksi kidutuksesta johtuvia vammoja ja siihen liittyviä kuntoutustarpeita. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunta vaatii että kotouttamisaika pitää lyhentää yhteen vuoteen. Tämä on yksiselitteisesti täysin järjetön ajatus, jonka taustalla on totaalinen tietämättömyys kotoutumissuunnitelmaan oikeutettujen ihmisten elämäntilanteista. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mekaaninen kotouttamisajan lyhentäminen ei paranna kenenkään kielitaitoa tai työelämävalmiuksia, vaan ainoastaan jättää tyhjän päälle ne ihmiset, jotka eivät maahantulonsa alkuvaiheessa ole voineet esimerkiksi sairautensa, juuri alkaneen äitiytensä tai vammansa vuoksi kursseille osallistua ja saavuttaa mahdollisesti alunperinkin liian korkealle asetettuja tavoitteita. Se, että noin 25-30 % kotoutumiskoulutukseen osallistuvista saavuttaa kielitaitotason B1.1 ei ole kotoutumiskoulutuksen epäonnistumista.<span style="font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11pt;"> </span>Kyse on asiantuntijoiden mukaan <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005974111.html">ennemminkin siitä, että tavoite on epärealistinen</a>.<br />
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Ehdotus kotoutumisajan lyhentämisestä ei vastaa millään tavoin havaittuihin ongelmiin esimerkiksi pakolaistaustaisten maahanmuuttajanaisten työllistymisessä ja kielenoppimistahdissa. Juuri tämän ryhmän kohdalla on tärkeää, että kotoutumista tukevaan koulutukseen on mahdollista osallistua kaikissa elämänvaiheissa eikä ainoastaan ihan maahantulon alussa. Ihmistä ei voi jättää kurssien ulkopuolelle siksi, että hänellä on ollut maahantulon alkuvaiheessa esimerkiksi hoidettavanaan pieni vauva. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kenenkään kielitaito ja yhteiskuntavalmiudet eivät parane, jos kotouttamistoimenpiteiden laatua ei varmisteta. Kotoutumiskoulutusten absurdista kilpailuttamisesta, laadun heikkenemisestä ja suoranaisista väärinkäytöksistä on kirjoitettu vuosia ja myös kehitysehdotuksia on esitetty opetusalan ammattilaisten toimesta alla olevissa jutuissa:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
YLE 5.5.2015: “<a href="https://yle.fi/uutiset/3-7973426">Maahanmuuttajien koulujen tulevaisuus huolettaa Uudellamaalla</a>”</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Seura 13.1.2018:<a href="https://seura.fi/asiat/tutkitut/nollasopimuksia-ja-pelolla-johtamista-maahanmuuttajakoulutuksessa-tehoja-revitaan-opettajien-selkanahasta/">“Nollatuntisopimuksia ja pelolla johtamista: maahanmuuttajakoulutuksessa tehoja revitään opettajien selkänahasta”</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Seura 12.11.2017:”<a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/maahanmuuttajien-koulutus-toimii-paperilla-loistavasti-kaytanto-taynna-sudenkuoppia/">Maahanmuuttajien koulutus toimii paperilla loistavasti, käytäntö on täynnä sudenkuoppia</a>”</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
YLE MOT 21.1.2019:”<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/21/opetusta-keilahallissa-ja-lapi-tyhjalla-koepaperilla-yksityiset-yritykset">Opetusta keilahallissa ja läpi tyhjällä koepaperilla – yksityiset yritykset tienaavat kymmeniä miljoonia kotoutumiskoulutuksella</a>”</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ajatus kotoutumisajan lyhentämisestä vuoteen pitää hylätä heti, ja sen sijaan toimenpiteitä täytyy kohdistaa siihen, että kotoutumiskoulutukset toimivat tarkoituksenmukaisesti ja että koko kotoutumispolku on asianmukainen, luoden hyviä kontakteja työelämän, oppilaitoksen ja palveluiden välillä. Tässä voidaan ottaa mallia esimerkiksi Stadin Osaamiskeskuksessa kehitetyistä <a href="https://www.hel.fi/ammatillinen/fi/koulutukset/">hyvistä käytännöistä</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunta on oikeassa siinä, että koulutusten velvoittavuutta voi lisätä. Tämä tapahtuu oikeudenmukaisimmin sanktioimalla luvattomista ja selittämättömistä poissaoloista. Jos työmarkkinatuki maksettaisiin läsnäolojen mukaan ja työttömyysturva menetettäisiin kokonaan niiltä päiviltä, joilta opiskelijalla ei ole esittää pätevää syytä poissaololle, loisi tämä suoran taloudellisen kannusteen osallistua kursseille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Samaan aikaan myös julkinen valta tulee velvoittaa järjestämään koulutuksia, jotka tosiasiallisesti vahvistavat kielitaitoa, työelämätaitoja ja itsenäisen yhteiskunnassa pärjäämisen taitoja sekä mielekkäät jatkopolut työelämään koulutusten jälkeen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Tarkastusvaliokunnan mietinnössä on ristiriitaisuuksia sekä virheellisiä tietoja kotoutumiskoulutuksista</b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunnan mietinnössä on myös suoranaisia ristiriitaisuuksia, virheitä ja asenteellisuuksia, kuten tämä: ”pitkäkestoinen kotoutumiskoulutus ja sen ajalta saatava kulukorvaus kannustavat vähävaraisia maahanmuuttajia sosiaaliturvan varassa pysymiseen työn vastaanottamisen sijasta”. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotoutumiskoulutus on työvoimapoliittista koulutusta, jota työvoimahallinto velvoittaa työttömän työnhakijan käymään työttömyysturvan menettämisen uhalla. Se ei ole mitään “sosiaaliturvan varaan jäämistä” vaan tavoitteellista koulutusta, jossa opetellaan suomen kieltä, työelämätaitoja ja välttämättömiä yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja jossa menestymistä mitataan testein. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Työtön työnhakija käy kotoutumiskoulutuksessa, koska hänellä ei ole ollut riittäviä työelämävalmiuksia todelliseen pärjäämiseen avoimilla työmarkkinoilla. Kotoutumiskoulutuksen koko perusidea on se, että ihminen pystyy realistisesti hakemaan ja vastaanottamaan työtä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotoutumiskoulutukseen osallistuminen ei todellakaan ole se asia, joka pitää ihmisiä työelämän ulkopuolella. Ongelma on ollut se, että moni maahan muuttanut on <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maahanmuuttajanaiset-useammin-tyoelaman-ulkopuolella-kuin-miehet">kokonaan työvoiman ulkopuolella</a>. Tällaiset henkilöt ole myöskään työvoimahallinnon asiakkaana eivätkä he ohjaudu työvoimapoliittisiin kotoutumiskoulutuksiinkaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunnan mietinnössä oli sinänsä oikea havainto perheellisten maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukemisen tärkeydestä. Kyseessä ei ole uusi huomio. <a href="https://pasisaukkonen.wordpress.com/2019/01/25/eduskunta-kotouttamisen-kimpussa/">Pasi Saukkonen muistuttaa</a>, että tämän ryhmän tukeminen on ollut painopisteenä jo kotouttamislakia uudistettaessa 2010 sekä erilaisissa hankehauissa, joissa tähdätään erityisen haavoittuvassa asemassa olevien vahvistamiseen. Näin on mahdollistettu hyviä käytäntöjä kuten “<a href="https://www.opettaja.fi/tyossa/maahanmuuttajaaidit-tulivat-mukaan-lasten-oppitunneille-kielitaidon-kehitys-ollut-huimaa/">Äidit mukana</a>” -toiminta kouluissa ja 2018 alkanut vapaan sivistystyön uusi maahanmuuttajakoulutus (<a href="https://www.oph.fi/download/188654_Vapaan_sivistystyon_lukutaitokoulutuksen_opetussuunnitelmasuositus_2017.pdf">UMAKO</a>), joka mahdollistaa työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien paremman osallistumisen kielitaitoa ja yhteiskuntataitoja parantaville kursseille. Tätä työtä ja painopisteytystä täytyy ehdottomasti jatkaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunta viittaa oikein myös <a href="http://www.oecd.org/finland/working-together-skills-and-labour-market-integration-of-immigrants-and-their-children-in-finland-9789264305250-en.htm">OECD:n raporttiin</a>, jossa todetaan että kotihoidontuki käytäntönä on haitallinen vähän kouluttautuneiden naisten työmarkkinoille hakeutumisen kannalta. Tässä suhteessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen voisikin olla järkevä varhaiskasvatukseen osallistumista ja työmarkkinoille hakeutumista lisäävä toimi. Myös kotihoidontukeen itseensä voi varmasti vaikuttaa, kunhan muistetaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_55+2016.aspx">perustuslaillinen yhdenvertaisuusperiaate</a>: jos kotihoidontukea leikataan, sitä leikataan kaikilta eikä vain niiltä toisilta heidän taustansa perusteella. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Tarkastusvaliokunnan mietinnössä on harhaanjohtavaa tietoa tulkkauspalveluista</b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Valiokunta kirjoittaa: “Valiokunnan mielestä ei ole perusteltua, että maassa pitkään oleskelleille maahanmuuttajille järjestetään julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut asianomaisille henkilöille tarjolla”.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Pitkään maassa asuneille ei ole olemassa tälläkään hetkellä mitään “ylimääräisiä tulkkauspalveluita”. Terveysasemaan, sairaalaan, oikeustaloon tai sosiaalitoimeen tilataan tulkki tarkoin määritellyissä tilanteissa potilasturvallisuuden ja oikeusturvan takaamiseksi. Ei voi ajatella niin, että ihmisen potilasturvallisuutta tai oikeusturvaa lähdetään vaarantamaan kielitaidottomuuden vuoksi. Lääkärin, sosiaalityöntekijän, oikeuslaitoksen jäsenten ja muiden ammattihenkilöiden pitää pystyä tekemään työnsä ja potilaan/asiakkaan elämään vaikuttavat päätöksensä ammattimaisesti ja kommunikaatio-ongelmien asiaa estämättä. Jo <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434">hallintolaki</a> sekä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785">potilaslaki</a> edellyttävät tätä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Omakielinen yhteiskuntaorientaatio tulee ottaa osaksi kotoutumiskoulutusta, ja sen toteuttamisessa voidaan tehdä yhteistyötä</b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunta otti kiitettävästi esiin omakielisen alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan sekä yhteiskuntaorientaation merkityksen. Omakielistä tietoa keskeisimmistäkin yhteiskunnan toiminnoista on edelleenkin saatavilla vain satunnaisesti ja pinnallisesti, ja vaihtelut kaupunkien välillä ovat suuria. Nykytekniikka kuitenkin mahdollistaa pitkienkin omakielisten opintokokonaisuuksien kehittämisen ja tarjoamisen verkkovälitteisesti vaikka maanlaajuisina.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Omakielinen yhteiskuntaorientaatio on tarpeen ottaa kotoutumiskoulutuksen alkuvaiheen osaksi. Siihen osallistumisen lisäämiseksi kunta ja oppilaitokset voivat tehdä yhteistyötä siten, että omakielisiin orientaatioihin pääsevät sekä TE-toimiston asiakkaat että työvoiman ulkopuolella olevat. Sen kehittämiseen onkin jo kehitelty <a href="https://pakolaisapu.fi/omakielinen-yhteiskuntaorientaatio-kurssi/">malleja</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Asiallinen sosiaalihuollon henkilöstömitoitus on avainasemassa kotoutumisen onnistumisen kannalta </b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotouttava työ on etenkin maassaolon ensimmäisinä vuosina varsin vahvasti sosiaali- ja terveysalan työtä, jossa kuntien maahanmuuttajapalvelut ohjaavat maahantulijoita tärkeimmissä arkeen liittyvissä asioissa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kun ihmisellä ei ole alussa kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta, hän tarvitsee ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi terveyspalveluiden, neuvolan, päivähoitoon ja kouluun liittyvien käytäntöjen, asumisen, pankkipalveluiden, arjen asioinnin, perusturvan käytäntöjen ja erilaisten esiin tulevien ongelmatilanteiden kanssa. Hyvin resursoitu sosiaaliohjaus on välttämätöntä kotoutumisen alkuvaiheessa ja se mahdollistaa sen että esimerkiksi opettaja voi keskittyä opettamiseen ja terveydenhuollon ammattihenkilö terveyden edistämiseen. Ohjaukseen ja neuvontaan panostaminen mahdollistaa myös sen, että järjestötoimijat löytävät ne maahan muuttaneet, jotka voisivat järjestöjen toimintoihin osallistua.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunta tuo esiin varsin hyvin, että osa maahan muuttaneista tarvitsee intensiivistä ohjausta, osa taas paljon kevyempää otetta. Avainasemassa on se, että sosiaalihuollon ammattihenkilöillä on mahdollisuudet kartoittaa palveluntarve ja ohjata asiakasta todellisten tarpeiden mukaan. Asiallinen <a href="https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2017/06/Mitoituksen_linjaus.pdf">sosiaalihuollon henkilöstömitoitus</a> on tällöin avainasemassa niin maahan muuttaneiden kuin muidenkin asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa. <a href="https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2017/06/Mitoituksen_linjaus.pdf">Talentian suositus</a> henkilöstömitoitukseksi maahanmuuttajatyössä on varsin hyvä ja perusteltu:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
“<b>Linjaus: sovelletaan aikuisten osalta aikuistyön vaativaa, tiiviin työotteen mukaista mitoitusta eli korkeintaan 35 asiakasta sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa kohti. Lasten ja lapsiperheiden osalta sovelletaan lastensuojelun asiakasmäärien mitoitusta eli korkeinaan 30 perhettä työntekijää kohti, kun perheessä on korkeintaan 2 lasta.</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Maahanmuuttajien vastaanottavassa työssä pitää näkyä laaja verkostotyö eri toimijoiden kanssa, asiakastyön intensiivisyys alkuaikoina asiakkaiden tultua maahan ja kaksinkertainen työaika tulkin kanssa. Oleellinen osa työtä on ns. itsestäänselvyyksien selittäminen, koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaan liittyvien asioiden selittäminen, perehdyttäminen sosiaaliturvaan yleisesti sekä erityisesti päätöksien ym. selittäminen asiakkaan omalla kohdalla. Lisäksi lastensuojelutyön erityisyys ja erilaisten menetelmien miettiminen ja räätälöiminen ja lastensuojeluun perehdyttäminen sisältyy työhön….</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...Asiakaskunnan erityispiirteet vaikuttavat mitoitukseen oleellisesti. Maahanmuuttajatyön asiakaskunta on hyvin heterogeeninen, joka vaatii työntekijältä laajaa paneutumista eri kulttuurien tuntemukseen, yhtäläisyyksiin ja eroihin, jotta hän voi selvittää esim. suomalaisuutta asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Lisäksi esimerkiksi hätätapauksina maahan tulevissa perheissä on useimmiten jollain perheenjäsenellä jokin vakava sairaus tai muu erityisperuste, minkä takia he tulevat hätätapauksena. Pakolaisilla on poikkeuksetta eriasteisia traumaattisia kokemuksia, mikä näkyy täällä monin eri tavoin oireiluna. Jo yhdessäkin perheessä voi olla paljon sosiaalityön tarvetta ja tilanteita, joihin vanhat, perinteiset sosiaalityön työmallit eivät sovi ja joista ei ole entuudestaan kokemusta. Lisäksi maahanmuuttajaperheet ovat usein suuria, mikä tulee ottaa huomioon mitoituksessa</i>.”</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2017/06/Mitoituksen_linjaus.pdf">Talentian suositukset sosiaalihuollon henkilöstön mitoittamisesta</a> antavat hyvät lähtökohdat myös lastensuojelun, perheneuvoloiden, kriminaalihuollon, vammaispalveluiden, vanhustyön ja muiden sosiaalialan palveluiden mitoittamiseen. Asiallinen henkilöstömitoitus turvaa sen, että sosiaalipalveluissa on mahdollisuus kohdata asiakas yhdenvertaisesti omana itsenään ja todellisine tarpeineen, vaikka hänellä olisikin erilainen tausta, maailmankatsomus ja äidinkieli kuin suurimmalla osalla asiakaskunnasta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Kotoutuminen on muutakin kuin työllisyyden edistämistä</b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunnan mietinnön painopisteenä on työllisyys, joka onkin yksi tärkeimmistä kotoutumisen osa-alueista. Valitettavasti muiden kotouttamispolitiikan osa-alueiden kohdalla valiokunnan mietintö jää erittäin suppeaksi ja jättää kokonaan huomiotta sen laadukkaan työn, jota kotouttamispolitiikan kehittämiseksi on jo tehty. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tarkastusvaliokunnan mietinnön sijaan opetusministeriön maahanmuuttoasioita koskevan työryhmän raportti “<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161285/OKM_1_2019_Maahanmuuttajien%20koulutuspolut.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR22cW3YPEJ1L4tURlnKMJQgHPzIEk6qbI-_ZCe8SzTq7ohwiiglluM94cA">Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III</a>” on varsin laadukas ja kattava kokonaisuus, jonka toimenpide-ehdotukset tulee ottaa sellaisenaan kotouttamispolitiikan kehittämiseen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Raportti sisältää sekä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, nuorisoalaan, ammatilliseen koulutukseen, liikuntatoimintaan, koulutus- ja työllisyyspolkujen nopeuttamiseen sekä opettajien kelpoisuuteen liittyviä kehitysehdotuksia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Raportti toimenpide-esityksineen paneutuu myös <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161285/OKM_1_2019_Maahanmuuttajien%20koulutuspolut.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR22cW3YPEJ1L4tURlnKMJQgHPzIEk6qbI-_ZCe8SzTq7ohwiiglluM94cA">työllisyyden edistämiseen</a> tarkastusvaliokunnan mietintöä kokonaisvaltaisemmin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Olennaisinta koko palveluiden järjestelmän kannalta on se, että kaikki oman alueen palvelut pystyvät vastaamaan todellisiin tarpeisiin ja vahvistamaan ihmisten sosiaalista liikkuvuutta. Tätä asiaa tuodaan esiin niin <a href="http://www.oecd.org/finland/working-together-skills-and-labour-market-integration-of-immigrants-and-their-children-in-finland-9789264305250-en.htm">OECD:n raportissa</a>, siitä tehdyssä <a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_08_27_Tyopapereita_5_Saukkonen.pdf">paikallistasoa koskevassa tiivistelmässä</a> kuten myös lukuisissa maahan muuttaneiden <a href="https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/tyon-tueksi">terveyden edistämistä koskevissa julkaisuissa</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Esimerkiksi Helsingin kaupunki kohdentaa erityistä rahoitusta alueen kouluihin huoltajien koulutustason, perheiden tulotason sekä oppilaaksiottoalueen oppilaiden maahanmuuttajataustaisuuden perusteella. <a href="https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/helsinkilaisnuoret-hyotyvat-positiivisen-diskriminaation-rahoituksesta">Tämä rahoitus lisää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen</a>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Samanlaista resurssien kohdentamista voi vallan hyvin kehittää myös muissa kuin koulutusta koskevissa palveluissa palveluissa ja myös valtakunnallisesti, esimerkiksi valtionosuusjärjestelmää kehittämällä. Näin voidaan myös ehkäistä <a href="https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsingin-alueellinen-eriytyminen-kaksi-lahestymistapaa-segregaation-seurantaan">asuinalueiden eriytymiskehitystä</a> ja lisätä eri asuinalueiden viihtyisyyttä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b></b><br />
<div style="text-align: justify;">
<b><b>Yhteenveto: kymmenen kohdan suositukset kotouttamispolitiikan kehittämiselle</b></b></div>
<b>
</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kotouttamispolitiikkaa tulee kehittää kokonaisvaltaisesti. Esitän seuraavassa kymmenen kohtaa kotouttamispolitiikan kehittämiseksi, jotka perustuvat jo tehtyihin selvityksiin tai tutkimuksiin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>1. Sosiaalihuollon maahanmuuttajatyötä koskien tulee tehdä laatusuositukset</b> (mallia voi ottaa <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf">muita palvelualueita koskevista suosituksista</a>), jotka sisältävät selkeästi sosiaalihuollon maahanmuuttajapalveluiden tehtävät. Laatusuositusten tulee sisältää myös kirjaus henkilöstömitoituksesta, joka on Talentia ry:n <a href="https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2017/06/Mitoituksen_linjaus.pdf">sosiaalihuollon henkilöstömitoituksia koskevan suosituksen</a> mukainen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>2. Kotoutumiskoulutusta kehitetään <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161285/OKM_1_2019_Maahanmuuttajien%20koulutuspolut.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR22cW3YPEJ1L4tURlnKMJQgHPzIEk6qbI-_ZCe8SzTq7ohwiiglluM94cA">Opetusministeriön työryhmän raportin</a> toimenpidesuositusten mukaisesti.</b> Erityistä huomiota kiinnitetään siihen että mahdollisuus päästä kotoutumiskoulutuksiin ei riipu oleskelulupatyypistä vaan kunkin ihmisen tarpeista. Omakielinen yhteiskuntaorientaatio otetaan osaksi kotoutumiskoulutuksia. Selvitetään mahdollisuudet siirtää kotoutumiskoulutukset kiinteäksi osaksi koulutusjärjestelmää, perustavoitteena laadun vahvistuminen. Tällä hetkellä jatkuvat kilpailutukset ja niiden puitteissa toistuvasti vaihtuvat koulutuksen järjestäjät eivät riittävästi huomioi elintärkeän kotoutumiskoulutuksen laatua ja jatkuvuutta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>3. Asuinalueiden eriytymiskehitystä vähennetään ja palveluiden paikallista saatavuutta kehitetään selvittämällä<a href="https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/helsinkilaisnuoret-hyotyvat-positiivisen-diskriminaation-rahoituksesta"> Helsingissä menestyksellisesti toteutetun PD-rahoituksen</a> laajentamista valtakunnallisiksi käytännöiksi muun muassa kehittämällä valtionosuusjärjestelmää.</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>4. Vahvistetaan maahan muuttaneiden osallisuutta varhaiskasvatuksessa palauttamalla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Panostetaan opetusministeriön työryhmän<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161285/OKM_1_2019_Maahanmuuttajien%20koulutuspolut.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR22cW3YPEJ1L4tURlnKMJQgHPzIEk6qbI-_ZCe8SzTq7ohwiiglluM94cA"> toimenpide-ehdotusten</a> mukaisesti alan henkilöstön kielitietoiseen osaamiseen. Laajennetaan vieraskielisten suomen/ruotsin kielen opetukseen ja muuhun oppimisen tukeen tarkoitettua valtionavustusta koskemaan myös varhaiskasvatusta.</b> Pyritään informaatio-ohjauksen keinoin edistämään sitä, että kunnissa järjestetään enemmän avointa varhaiskasvatustoimintaa ja että sitä järjestettäisiin myös vastaanottokeskuksissa. Lisäksi selvitetään, voisiko esimerkiksi valtionavustuksilla edistää avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämistä ja sen tarjonnan lisäämistä kunnissa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>5. Vahvistetaan maahan muuttaneiden osallisuutta perusopetuksessa ja toisella asteella opetusministeriön<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161285/OKM_1_2019_Maahanmuuttajien%20koulutuspolut.pdf?sequence=1&isAllowed=y&fbclid=IwAR22cW3YPEJ1L4tURlnKMJQgHPzIEk6qbI-_ZCe8SzTq7ohwiiglluM94cA"> työryhmän toimenpide-ehdotusten</a> mukaisesti. </b>Vahvistetaan opetusresursseja ja oppilas-ja opiskeluhuollon resursseja erityisesti <a href="https://www.netn.fi/artikkeli/koulutuspolitiikan-arvovalinnat-ja-suunta-satavuotiaassa-suomessa">ammatillisessa koulutuksessa, joihin suunnattujen leikkausten vuoksi</a> maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämisriski on suuri. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>6. Vahvistetaan matalasti koulutettujen maahanmuuttajien ja muiden vaikeasti työllistyvien ryhmien työelämäosallisuutta kehittämällä <a href="https://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/yrityksiin-kohdistuva-palkkatuki-parantaa-tuella-tyollistettyjen-myohempaa-tyomarkkina-asemaa">palkkatukea</a> <a href="https://tem.fi/blogi/-/blogs/ruotsissa-eu-n-korkein-tyollisyysaste-mita-voimme-oppia-">Ruotsin mallin</a> mukaisesti </b>sekä oppisopimuskoulutusta ja ammatillisen koulutuksen resursseja vahvistamalla.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>7. Vahvistetaan työnantajien, työmarkkinoiden käytettävissä olevien maahanmuuttajien sekä oppilaitosten yhteistyötä ja kontakteja vahvistamalla ulkomailla<a href="https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/103/0/opettajaksi_suomessa_ulkomaisen_koulutuksen_perusteella_-opas_julkaistu"> tutkinnon suorittaneiden muuntokoulutusta</a> sekä <a href="http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/womento/">työelämämentorointia</a>.</b> Lisäksi vakiinnutetaan ja valtakunnallistetaan <a href="https://www.ihhelsinki.fi/">International House Helsingissä</a> ja <a href="https://www.hel.fi/stadin-osaamiskeskus/fi/palvelut/">Stadin Osaamiskeskuksessa</a> kehitettyjä hyviä käytäntöjä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>8. Tehdään kokonaisvaltainen maahan muuttaneiden terveyden edistämisen ohjelma. Ohjelman päätavoitteena on terveyserojen ja terveyttä koskevia tietoja, taitoja ja asenteita koskevien erojen kurominen umpeen eri kieliryhmien välillä.</b> Ohjelmassa kiinnitetään erityinen huomio mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä seksuaalioikeus- ja seksuaaliterveystiedon vahvistamiseen sekä <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160401/16_2017_Istanbulin%20sopimuksen%20tps%202018-21_suomi.pdf">Istanbulin sopimuksen</a> velvoitteiden täysimääräiseen soveltamiseen. Tässä ohjelmassa otetaan huomioon myös <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161355">tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen (FGM) vastainen toimintaohjelma</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>9. <a href="https://kotouttaminen.fi/tilastot-ja-seuranta">Kotouttamisen seurantajärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti</a></b> turvaamalla Kotouttamisen osaamiskeskuksen toiminta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>10. Vahvistetaan osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyviä väestösuhteita <a href="https://yhdenvertaisuus.fi/hyvien-vaestosuhteiden-edistaminen">oikeusministeriössä kehitettyjen toimintamallien</a> mukaisesti</b>. Kiinnitetään erityinen huomio siihen, että kaikki Suomessa laillisesti asuvat ihmiset oleskelulupaperusteestaan riippumatta tulevat yhdenvertaisesti kohdelluksi palveluissa, sosiaaliturvajärjestelmässä, työelämässä ja asuinalueilla kuin yksityisessä liiketoiminnassakin. Tausta, vakaumus, sukupuoli tai muu yhdenvertaisuuslaissa mainittu henkilökohtainen ominaisuus ei oikeuta eriarvoista kohtelua.</div>
</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-11556232068509070582018-09-30T08:39:00.001+02:002018-09-30T10:10:18.146+02:00Kuolemat Välimerellä lisääntyvät kun pelastusoperaatiot lopetetaan -nyt on aika korjata tilanne<div style="text-align: justify;">
Kuolemat Välimerellä ovat lisääntyneet sen jälkeen kun meripelastusoperaatioita on lopetettu ja <a href="https://www.ecre.org/op-ed-criminalising-rescue/">pelastuslaivojen toiminta on estetty.</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
UNHCR:n mukaan kuolleiden tai kadonneiden suhdeluku on nyt <a href="http://www.unhcr.org/news/press/2018/9/5b8935964/mediterranean-crossings-deadlier-new-unhcr-report-shows.html">aikavälillä tammi-heinäkuu 1:18 kun se oli 1:42 samaan aikaan vuonna 2017</a>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Meripelastusoperaatiot eivät lisänneet hukkumiskuolemia. Ne eivät myöskään lisänneet liikennettä Välimerellä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aiheesta on tehty ainakin kaksi tutkimusraporttia: toinen Lontoon <a href="https://www.gold.ac.uk/news/blaming-the-rescuers/">Goldsmiths-tutkimuslaitoksessa</a> ja toinen <a href="https://www.law.ox.ac.uk/research-subject-groups/centre-criminology/centreborder-criminologies/blog/2017/03/border-deaths">Oxfordin yliopiston lakitieteellisessä tiedekunnassa</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mare Nostrum-operaation aikaan liikennettä ja kuolemia Välimerellä oli vähemmän kuin Triton I:n aikana, joka oli Mare Nostrumiin verrattuna selkeä toiminnan alasajo.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHGuoqPho7aotCSL1Tuv0PYTmtVYrUw6-9ilkNA7gwGxE6nXmZUyUusc_A8b-rEVwetICG7Lzbwv8b1HDydNjAv5-BjuEU4yQDZ8P971p2EZuqmlob2Fhbk5eOAoqGs8b4Lo_Z/s1600/figure_3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="515" data-original-width="1030" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHGuoqPho7aotCSL1Tuv0PYTmtVYrUw6-9ilkNA7gwGxE6nXmZUyUusc_A8b-rEVwetICG7Lzbwv8b1HDydNjAv5-BjuEU4yQDZ8P971p2EZuqmlob2Fhbk5eOAoqGs8b4Lo_Z/s640/figure_3.png" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuolemat Välimerellä vähenivät myös kansalaisjärjestöjen pelastusoperaatioiden aikana:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiY39pyTaHxiAIg16_hRwpvK4kwO-bP6OpOd27MckHVkX4bZ7H1WKDkUdcynXdJWQtYz6HTMGPsyKT1vrkVaMu0iYgsL-eelheVg0cYrY4NyXivoDfM4chwgrWQv_i7oRnGLQNF/s1600/nimet%25C3%25B6nitjeert.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="1081" height="451" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiY39pyTaHxiAIg16_hRwpvK4kwO-bP6OpOd27MckHVkX4bZ7H1WKDkUdcynXdJWQtYz6HTMGPsyKT1vrkVaMu0iYgsL-eelheVg0cYrY4NyXivoDfM4chwgrWQv_i7oRnGLQNF/s640/nimet%25C3%25B6nitjeert.jpg" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Liikkeellelähtöön Pohjois-Afrikan rannikolla vaikuttavat enemmän <a href="https://blamingtherescuers.org/report/#counter-1">tapahtumat Pohjoisen Afrikan maissa kuin se, mitä Välimerellä tehdään</a>. Tämän pitäisi olla päivänselvää: jos Libyan valtio on hajallaan ja siellä toimivat ryhmät toimivat miten sattuu, muodostaa tilanne merkittävän työntötekijän. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="https://blamingtherescuers.org/">Blaming the Rescuers</a>-raportti on kattava ja hyvä, ja jokaisen pitäisi se lukea mielellään kolmeen kertaan, oikeasti sisäistäen ennen kuin kommentoi aiheesta mitään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos halutaan vähentää kuolemia Välimerellä, pelastusoperaatioiden pitää antaa toimia. Niiden syyttäminen hukkumiskuolemista pitää lopettaa myös heti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos halutaan vähentää ihmissalakuljetusta, tarvitaan monia eri toimia, myös niitä jotka kuuluvat selvästi turvallisuuspolitiikan alaan. Toimia ovat muun muassa seuraavat:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Pohjois-Afrikan maiden rannikkovartioston vahvistaminen</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
- Oikeusvaltion ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen sekä EU:n omassa toiminnassa että yhteistyössä Pohjois-Afrikan maiden kanssa<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Poliisiyhteistyö EU:n ja Pohjois-Afrikan maiden kanssa ihmissalakuljetusrinkien kitkemiseksi</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- <a href="https://redcross.eu/projects/humanitarian-visas-in-practice">Humanitaarisen viisumin käyttöönotto</a> EU-maissa: tämä vähentää todellisen suojan tarpeessa olevien ihmisten tarvetta turvautua ihmissalakuljettajiin</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Pakolaiskiintiöiden vahvistaminen EU-maissa ja tiivis yhteistyö <a href="http://www.unhcr.org/protection/resettlement/5b28a7df4/projected-global-resettlement-needs-2019.html">UNHCR:n</a> kanssa pakolaisten uudelleensijoittamiseksi ja <a href="http://reporting.unhcr.org/sites/default/files/2018-03%2008%20-%20Central%20Mediterranean%20appeal_%20FINAL.pdf">UNHCR:n resursointi</a>. EU ei tarvitse Pohjois-Afrikassa omia ”käsittelykeskuksia” (jotka sisältävät monia käytännön ongelmia, katso oheinen <a href="https://www.ceps.eu/publications/offshore-processing-asylum-applications-out-sight-out-mind">Centre for European Policy Studies-laitoksen raportti</a>) vaan UNHCR voi hoitaa sen tutkimisen, onko ihminen oikeutettu pakolaisasemaan vai ei. EU-maat voi valita pakolaiskiintiöihinsä ne henkilöt, jotka <a href="http://www.unhcr.org/protection/resettlement/5b28a7df4/projected-global-resettlement-needs-2019.html">UNHCR</a> katsoo suojelua ja uudelleensijoitusta tarvitseviksi.</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-78695954585260228472017-06-15T18:35:00.000+02:002017-06-15T18:35:54.876+02:00Rasismi ei ole pelkkä poliisiasia<div style="text-align: justify;">
Long Play-lehti julkaisi hiljattain paljon keskustelua herättäneen <a href="https://longplay.fi/single/satunnaistarkastus">artikkelin</a>, jossa tuotiin esiin poliisin suljettu Facebook-ryhmä, jossa oli runsaasti <a href="https://longplay.fi/sidetone/rasismi-rehottaa-poliisien-salaisessa-facebook-ryhmassa">rasistista kommentointia</a>. Facebook-ryhmässä oli muun muassa ivaittu itsemurhaa yrittänyttä turvapaikanhakijaa. Artikkelissa myös haastateltiin poliiseja, jotka olivat harjoittaneet laissa kiellettyä <a href="http://www.profiling.fi/fi/mita-etninen-profilointi-on/">etnistä profilointia</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Kuten arvata saattaa, moni riensi puolustamaan poliiseja. Vaikka artikkelissa ja sitä seuranneissa kommentaareissa systemaattisesti kerrottiin, että koko poliisikuntaa ei olla syyllistämässä, moni koki silti, että koko ammattikunta syyllistettiin.<br />
<br />
Joissakin puolustuspuheenvuoroissa poliisien epäammattimaista toimintaa puolusteltiin sillä, että joidenkin etnisten vähemmistöjen jäsenet syyllistyvät rikoksiin valtaväestöä suhteellisesti enemmän. Poliisityön kohderyhmä ikään kuin aiheuttaisi itse poliisin käyttäytymisvelvoitteen vastaisen toiminnan. Tällainen puolustelu ei kestä vettä ja kertoo kommentoijan omista ennakkoluuloista. Rikollisten kohtaaminen on poliisin perustyötä. Perustyön tekeminen ei saa aiheuttaa täysin lainkuuliaisiin ihmisiin kohdistuvaa loanheittoa ihonvärin tai kansalaisuuden perusteella. Perusammattitaitoon kuuluu ymmärtää, että ihonväri, kansalaisuus tai uskonto ei tee lainkuuliaisesta kansalaisesta syyllistä eikä myöskään epäilyttävää henkilöä. Vaikka olen suomalainen, en ole vastuussa kenenkään humalassa tehdystä taposta, eikä suomalaisuus ole tällaisen tapahtumasarjan syy.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://www.psyli.fi/ajankohtaista/blogi/psykologiliiton_asiantuntijablogi/poliisitoimen_luotettavuus_tiedostamattomat_asenteet_ja_psykososiaalisen_kuormituksen_hallinta.2704.blog">Rakentavammissa jälkipuheenvuoroissa</a> kerrottiin, että poliisin työ sisältää paljon psykososiaalista kuormitusta. Vesa Talvitien mukaan poliisitoimeen on tärkeää luoda rakenteita, jotka vahvistavat vuorovaikutuskuormituksen hallintaa. Lisäksi hyötyä olisi siitä, että poliisiin pystyttäisiin poimimaan ne ihmiset, jotka keskimääräistä paremmin kestävät vaikeita asiakastilanteita ja niiden mukanaan tuomaa kuormitusta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Valitettavan usein rasistista ja poliisin käyttäytymisvelvoitteen vastaista toimintaa puolustellaan erityisesti kahdella tavalla: joko vetoamalla siihen, että toiminta ei ole ollut lainvastaista tai siten, että "pitäähän sitä voida päästellä paineita". </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Toiminta voi vallan hyvin olla väärin ja tuomittavaa riippumatta siitä, onko se lainvastaista. Jos haistattelen toiselle kadulla, kerron rasvaisia juttuja naisille tai möyhyän kuuntelematta toisia, toiminta on väärin riippumatta siitä, onko se laitonta.<br />
<br />
Valtakunnansyyttäjänvirasto selvittää alustavasti, onko poliisien Facebook-ryhmän kirjoittelusta syytä aloittaa esitutkinta. Esiselvityksen tulos selviää aikanaan, mutta siitä riippumatta poliisin tulee pohtia, onko sen sisälle syntynyt toimintamalleja, jotka voivat joissakin ryhmissä heikentää poliisia kohtaan tunnettua luottamusta ja vaikeuttaa poliisin työtä.<br />
<br />
Usein väitetään, että poliisissa on kaikki hyvin, koska väestö luottaa suurimmaksi osaksi poliisiin. Tällöin unohdetaan mainita, että suurin osa väestöstä ei joudu koskaan olemaan passinhakua kummemmissa asioissa poliisin kanssa tekemisissä. Luottamus poliisiin on selvästi alhaisempaa esimerkiksi heillä, jotka joutuvat usein <a href="https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/1132-EU-MIDIS-police_FI.pdf">poliisin pysäyttämäksi</a>.<br />
<br />
Koko väestölle tehdyt luottamusmittarit kertovat enemmän väestön arvoista, ikärakenteesta ja mielikuvista kuin poliisin kyvystä toimia haastavien asiakkaiden tai vaikkapa vahvasti sisäpiiriytyneen nuorisojengin kanssa.<br />
<br />
Jos kukaan ei näe mitään ongelmaa siinä, että meillä on väsyneitä romanivitsejä twiittaava henkilö poliisin johtavana julkisuuskasvona samaan aikaan kun <a href="https://longplay.fi/single/satunnaistarkastus">useat romanit kokevat laittoman etnisen profiloinnin olevan osa arkeaan</a>, meillä on ongelma.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOvh14MNQJC2tP_s0qM_gpIruSJh_EPxZFT89Adzt16OmOLOZfY1WGBQhYmOb2vqc10fHq5vu-TKN10KVgOUnHz1fyGH4XdhC_t24ScF-JmSVpyuUEcMV8_6MBcelX86-JUWL2/s1600/DBfaSIIXsAMRwvQ.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="327" data-original-width="737" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOvh14MNQJC2tP_s0qM_gpIruSJh_EPxZFT89Adzt16OmOLOZfY1WGBQhYmOb2vqc10fHq5vu-TKN10KVgOUnHz1fyGH4XdhC_t24ScF-JmSVpyuUEcMV8_6MBcelX86-JUWL2/s640/DBfaSIIXsAMRwvQ.jpg" width="640" /></a></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
Ei ole rasismia todeta, että Suomen romaniväestö on yliedustettuna vangeissa, väkivaltarikollisuudessa ja monissa yhteiskunnallista huono-osaisuutta kuvaavissa mittareissa. Rasismia on nostaa kädet pystyyn ja todeta, että asialle ei voi mitään ja että "sellaisia ne on".<br />
<br />
Jos poliisi kohtaa esimerkiksi jengiytyviä nuoria joiden sisäpiirin peruseetokseen kuuluu välinpitämättömyys toisia ihmisiä ja yhteisiä pelisääntöjä kohtaan, se ei voi tehdä pelkkää rutiininomaista partiointia ja pidätyksiä. Sen pitää tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8591343">lähipoliisityötä</a>, jolla vahvistetaan marginaaleihin joutuneiden tunnetta yhteenkuuluvuudesta. <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeuskoulutus-pakolliseksi-poliiseille/">Ihmisoikeusliitto</a> muistutti kohun yhteydessä varsin aiheellisesti siitä, että poliisin ihmisoikeuskoulutus on heikolla tolalla, ja poliisilla on lakisääteinen <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325#Pidp431431808">velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta</a>.<br />
<br />
"Paineiden päästelyä" ja vaikeiden asiakastilanteiden jälkikäsittelyä varten tarvitaan ammattimainen työnohjaus, jolla ehkäistään stressin purkaminen luottamusta heikentävällä tavalla. Mikä tahansa huulenheitto oman sisäpiirin kanssa ei palauta työkuntoa vaan saattaa vahvistaa haitallisella tavalla mielikuvia toisista ihmisistä ja ihmisryhmistä. Työntekijät eivät voi ainoastaan marinoida toisiaan negatiivisilla kokemuksilla. Hyvällä ohjauksella päästään omista kokemuksista eteenpäin.<br />
<br />
Facebook-kohu ei voi jäädä pelkästään sosiaalisen median perussääntöjen kertaamiseen. Tärkeämpää on tunnustaa puutteet marginaaleihin joutuneiden väestöryhmien kanssa työskentelyssä ja vahvistaa lähipoliisityötä etnisten ja kielellisten vähemmistöjen kanssa. Lähipoliisityö on laajuudeltaan ja tasoltaan tällä hetkellä paljon heikompaa kuin mitä sen poliisipäällystön juhlapuheissa uskotellaan olevan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-25820122616672760482017-05-18T10:21:00.000+02:002017-05-18T10:22:09.986+02:00Korkein hallinto-oikeus antoi linjauksia Afganistaniin palauttamisesta<div style="text-align: justify;">
Korkein hallinto-oikeus (KHO)on antanut <a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset.html">5.5.2017 neljä vuosikirjapäätöstä</a>, joissa on linjattu sitä, millä ehdoin ihmisiä voi palauttaa Afganistaniin. Näistä kaksi päätöstä vahvistivat Maahanmuuttoviraston ratkaisut, kahdessa puolestaan KHO kumosi Maahanmuuttoviraston päätökset. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Näiden päätösten perusteella voidaan todeta ainakin seuraavat asiat:<br />
<br />
- Sen enempää KHO kuin Euroopan Ihmisoikeustuomioistuinkaan eivät ole antaneet blankettimuotoista palautuskieltoa Afganistaniin tai Kabuliin<br />
- Kansainvälisen suojelun tarvetta arvioitaessa tulee tarkastella mahdollisuutta sisäiseen pakoon<br />
- Kun arvioidaan sisäisen paon mahdollisuutta, tulee arvioida sekä yleisiä olosuhteita (esimerkiksi turvallisuustilanne alueella, jonne palautetaan) että henkilökohtaisia olosuhteita (onko henkilö haavoittuvassa asemassa, millaiset siteet hänellä on alueelle, jonne hänet aiotaan palauttaa, onko hän sellainen henkilö, johon kohdistuisi erityistä vainoa alueella, jonne hänet palautettaisiin)<br />
- Afganistanin konfliktissa ilmenee laajaa alueellista ja ajallista vaihtelua, joka vaikeuttaa edellä mainittujen arviointien tekemistä<br />
- Kabulissa vallitsevien yleisten olosuhteiden ei katsottu yhdessäkään päätöksessä muodostavan estettä soveltaa sisäistä pakoa: avainasemaan nousivat hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet<br />
<br />
Korkein hallinto-oikeus on Suomen korkein muutoksenhakutuomioistuin oleskelulupa- ja turvapaikka-asioissa. Sen tekemät päätökset ovat tärkeitä viranomaisia velvoittavia ennakkoratkaisuja, jotka antavat oikeudelliset parametrit myös myöhemmälle päätöksenteolle. Jos viranomaisen laintulkinta ei ole linjassa KHO-päätöksen kanssa, viranomainen on tulkinnut lakia väärin.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kansainväliset oikeusistuimet ovat vielä asia erikseen. Kun kaikki kansalliset muutoksenhakukeinot on käytetty, ihminen voi myös valittaa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). V<a href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49304&culture=fi-FI&contentlan=1">alitus EIT:hen pitää tehdä kuuden kuukauden kuluessa</a> siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa. Lisäksi on mahdollista v<a href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49305&culture=fi-FI&contentlan=1">alittaa eri YK:n komiteoille</a>, joista esimerkiksi kidutuksen vastainen komitea on aiemmin määrännyt käännytyspäätöksiä koskevia täytäntöönpanokieltoja kidutettujen turvapaikanhakijoiden kohdalla. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Selostan seuraavaksi lyhyesti neljää KHO:n vuosikirjapäätöstä. Niistä kahdessa KHO katsoi, että ihmisen voi palauttaa Afganistaniin. Kahden päätöksen kohdalla KHO kumosi Maahanmuuttoviraston tekemän kielteisen oleskelulupapäätöksen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1493814440623.html">KHO 2017:71</a>: Alueen aseellisen selkkauksen intensiteetti yhdessä henkilökohtaisten olosuhteiden kanssa antoivat perusteet toissijaiseen suojeluun</b><br />
<b><br /></b>
<br />
Afganistanista kotoisin oleva hazarataustainen yksilapsinen perhe oli hakenut kansainvälistä suojelua perheen etnisen taustan, äidin opettajataustan sekä perheen kotialueen heikon turvallisuustilanteen vuoksi. Perheen isä myös väitti, että häntä on uhkailtu.<br />
<br />
Maahanmuuttovirasto ei pitänyt perheen tarinaa uskottavana ja antoi kielteisen oleskelulupapäätöksen. Perhe valitti hallinto-oikeuteen ja vaati, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja heille myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa muulla kansainväliseen suojeluun oikeuttavalla perusteella.<br />
<br />
Hallinto-oikeus hylkäsi perheen valituksen turvapaikkapäätöksen osalta. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että perhe tarvitsee toissijaista suojelua. Perhe on vaarassa kokea "mielivaltaisesta väkivallasta maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa" ulkomaalaislain §88 pykälän 1. momentin 3. kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hallinto-oikeus päätti palauttaa asian Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaislain 88 e §:n mukaisen sisäisen paon edellytysten selvittämiseksi. <br />
<br />
Maahanmuuttovirasto valitti hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaati, että sen tekemä päätös saatetaan voimaan tai asia palautetaan hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.<br />
<br />
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Maahanmuuttoviraston valituksen ja jätti voimaan hallinto-oikeuden päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ajantasainen maatieto sekä perheen henkilökohtaiset olosuhteet antavat merkittävät perusteet uskoa, että perhe on "ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin johdantokappaleessa tarkoitetussa todellisessa vaarassa kärsiä 3 kohdassa tarkoitettua vakavaa haittaa".<br />
<br />
Hakijat ovat kotoisin Uruzganin maakunnasta Khas Uruzganin piirikunnasta. KHO katsoi, että kyseisellä alueella paikallisten aseellisten selkkausten taso saavuttaa paikoin niin korkean asteen, että alueella asuvat tarvitsevat suojelua.<br />
<br />
"<i>EASO </i>(<a href="https://www.easo.europa.eu/">European Asylum Support Office)</a> <i>on tilastoinut maakunnassa 1.9.2015–31.5.2016 yhteensä 412 turvallisuusvälikohtausta, joista 36 oli yksittäisiin henkilöihin kohdistuneita väkivallantekoja, 302 aseellisia yhteenottoja ja ilmaiskuja sekä 55 räjähdyksiä. Turvallisuusvälikohtauksista 122 tilastoitiin maakunnan pääkaupungin käsittävässä Tirin Kotin piirikunnassa ja 57 Khas Uruzganin piirikunnassa, mutta esimerkiksi kahdessa muussa piirikunnassa tilastoitiin vain yksi välikohtaus kummassakin. Maakunnasta joutui vuonna 2016 siirtymään konfliktin takia maan sisäisesti 26.12.2016 mennessä 73 683 ihmistä, joista Tirin Kotista siirtyneitä oli 46 836 ja Khas Uruzganista 1 134. Maakuntien pääkaupungeista sisäisesti siirtyneiden määriä vertailtaessa Tirin Kotista siirtyneiden määrä oli Kunduzin ja Farahin maakuntien jälkeen suurin koko maassa.</i>"<br />
<br />
Lisäksi KHO piti asiassa merkittävänä myös perheen etnistä taustaa sekä henkilökohtaisia olosuhteita, mutta mainitsi samalla, että hazaratausta ei yksinään tarkoita sitä, että henkilö olisi talebanien mielenkiinnon kohteena.<br />
<br />
KHO piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen siitä, että sisäisen paon edellytykset tulee selvittää.<br />
<br />
Vaikka perheen todetaan tarvitsevan ulkomaalaislain §88:ssä mainittua toissijaista suojelua, koska he ovat vaarassa kokea "mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa", KHO ei määrännyt Maahanmuuttovirastoa myöntämään perheelle oleskelulupaa.<br />
<br />
Oleskeluluvan voi myöntää vasta kun sisäisen paon edellytykset on selvitetty.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="http://kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1493814647584.html">KHO 2017:72</a>: Ajantasaisen maatiedon mukaan henkilön kotialue on turvallinen ja sinne on mahdollista matkustaa Kabulista turvallisesti; matkareitin vaivalloisuus ei muodosta arviointikriteeriä</b><br />
<b><br /></b>
Vuonna 1992 syntynyt hazarataustainen shiiamuslimi Ghaznin läänin Jaghorin piirikunnasta oli hakenut turvapaikkaa Suomesta. Hakija pelkäsi joutuvansa oikeudenloukkausten uhriksi hazarataustansa vuoksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Maahanmuuttovirasto antoi hakijalle kielteisen oleskelulupapäätöksen <a href="https://www.easo.europa.eu/information-analysis/country-origin-information/country-reports">EASO:lta saadun maatiedon</a> nojalla: Jaghorin piirikunta on Ghaznin läänin rauhallisimpia alueita. Tämän vuoksi henkilöllä eivät täyttyneet kriteerit sen enempää turvapaikan kuin toissijaisen suojeluasemankaan saamiseen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hakija valitti hallinto-oikeuteen ja vaati, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja hänelle myönnetään kansainvälistä suojelua tai oleskelulupa muulla perusteella. Hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen turvapaikan osalta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, ettei valittaja voi palata turvallisesti Ghaznin maakunnassa sijaitsevalle kotipaikkakunnalleen, koska kulkuyhteyttä Jaghurin piirikuntaan Kabulin ja Kandaharin välistä maantietä pitkin ei voida pitää turvallisena eikä vaihtoehtoisia reittejä matkan pituuden ja vaivalloisuuden vuoksi toteuttamiskelpoisina. Mikäli paluu kotialueelle ei tosiasiallisesti olisi mahdollista turvattoman matkareitin vuoksi, hakijalle pitäisi myöntää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti kansainvälistä suojelua.<br />
<br />
Hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sekä hakija että Maahanmuuttovirasto pyysivät lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. KHO hylkäsi hakijan valituslupahakemuksen, koska asian viemiselle KHO:hon ei ilmennyt ulkomaalaislain §196:sta löytyvää perustetta. Käytännössä tämä peruste tarkoittaa sellaista uutta tietoa, jota ei olisi aiemmin esitetty. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Maahanmuuttoviraston valituksen KHO otti käsittelyyn. Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston välinen erimielisyys koski sitä, muodostaako Kabul-Kandahar-maantielle vaihtoehtoisen reitin pituus ja vaikeakulkuisuus hakijalle tilanteen, että turvalliselle kotialueelle matkustaminen voi aiheuttaa hakijalle ulkomaalaislain §88:n johdanto-osassa ja 3. kohdassa mainittua vakavaa haittaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
KHO päätti, että vaihtoehtoisen kotiinpaluureitin vaivalloisuus ei muodosta arviointikriteeriä silloin, kun päätetään kansainvälisestä suojelusta. Olennaista on, että hakijalla on mahdollisuus matkustaa Kabulista turvallisesti kotialueelleen. Kabulista voi matkustaa hakijan kotialueelle useita vaihtoehtoisia maareittejä sekä sisäistä lentomahdollisuutta hyödyntäen, vaikka tämä olisikin vaivalloista.</div>
<div style="text-align: justify;">
KHO päätti, että hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Maahanmuuttoviraston päätös on saatettava voimaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1493814765155.html">KHO 2017:73</a>: Iranissa oleskellut hazaraperhe ei voinut muuttaa alueelle, jolla se ei ole koskaan asunut, vaan heille piti myöntää oleskelulupa</b><br />
<b><br /></b></div>
Iranissa asunut hazarataustainen afgaaniperhe, johon kuului 2007, 2009 ja 2016 syntyneet lapset, haki turvapaikkaa Suomesta. Perheen äiti ja 2007 ja 2009 syntyneet lapset olivat asuneet koko ikänsä Iranissa; äidin vanhemmat ovat muuttaneet Iraniin Uruzganin maakunnasta Afganistanista.<br />
<br />
Perheen isä on muuttanut 12-vuotiaana Uruzganin maakunnasta, Afganistanista Pakistaniin ja Pakistanista Iraniin. Oleskelulupaa Iraniin hän ei ole saanut, vaan ainoastaan väliaikaisen kortin, joka kertoo hänen olevan väliaikaisesti kirjoilla Iranissa. Naimisiinmenon jälkeen myöskään vaimon oleskelulupakorttia Iranissa ei ole uusittu. Hakijat eivät siis voi muuttaa Iraniin, jossa heillä ei ole minkäänlaista oleskeluoikeutta.<br />
<br />
Maahanmuuttovirasto katsoi, että hakijoihin voi kohdistua mielivaltaisesta väkivallasta aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa, jos heidät palautettaisiin kotialueelleen, Uruzganin maakuntaan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Maahanmuuttovirasto kuitenkin jätti oleskeluluvan myöntämättä, koska katsoi perheellä olevan mahdollisuus ulkomaalaislain §88e mukaiseen sisäiseen pakoon Kabuliin. <br />
<br />
Hakijaperhe valitti Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Käytettävissä olevan <a href="http://www.refworld.org/docid/56a1f8904.html">EASO:n</a> maatiedon mukaan Kabulin yleiset olosuhteet eivät ole sellaiset, että perhe tarvitsisi kansainvälistä suojelua. Hallinto-oikeus katsoi myös hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet sellaisiksi, että Kabuliin asettuminen on mahdollista: vaikka hakijat eivät ole aiemmin asuneet Kabulissa, heidät katsottiin työkykyisiksi ja kykeneviksi asumaan kaupunkialueille ilman suvun ja yhteisön tukiverkostoa. </div>
<div>
<br />
Hakijaperhe valitto Maahanmuuttoviraston ja Hallinto-oikeuden päätöksistä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka myönsi valitusluvan. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
KHO päätti kumota Maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset toissijaisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan ja käännyttämisen osalta. Asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentissa tarkoitetun oleskeluluvan myöntämiseksi.<br />
<br />
KHO arvioi päätöksessään sisäisen paon kohtuullisuutta tarkastelemalla Kabulin yleisiä olosuhteita sekä perheen henkilökohtaisia olosuhteita. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
KHO yhtyi yleisten olosuhteiden osalta Maahanmuuttoviraston ja Helsingin hallinto-oikeuden näkemyksiin. KHO tuo päätöksessä esiin Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä Afganistania koskevaa ajantasaista maatietoa. Niiden pohjalta KHO toteaa, että Kabulissa ilmenevien väkivaltaisuuksien ja levottomuuksien luonne, maantieteellinen esiintyminen ja intensiteetti sekä ihmisoikeusloukkausten ja humanitaarisen oikeuden loukkausten laajuus eivät ole sellaisia, että Kabul itsessään olisi alue, jonne ei ihminen voisi paeta sisäisesti. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Henkilökohtaisten olosuhteiden osalta KHO päätyi erilaiseen lopputulokseen kuin Helsingin hallinto-oikeus. Tärkein syy tälle lopputulokselle oli se, että perheellä ei ole minkäänlaisia siteitä Afganistaniin, jossa he eivät ole isän lapsuusvuosia lukuunottamatta asuneet koskaan. Lisäksi KHO tulkitsi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n sisäisen paon ohjetta siten, että "lasten huoltoon ja turvaan liittyville erityistarpeille on annettava asianmukainen painoarvo" sisäisen paon kohtuullisuutta arvioitaessa. KHO katsoi, että pelkkä hazaroiden ja avustusjärjestöjen läsnäolo Kabulissa ei muodosta tällaiselle lapsiperheelle riittävää turvaverkkoa Kabulissa, jossa "haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden perustavanlaatuiset oikeudet eivät tule viranomaisten taholta kattavasti turvatuiksi". KHO mainitsi myös käännyttämistä koskevaa kokonaisharkintaa koskevan ulkomaalaislain pykälän §146, jossa mainittujen kriteerien nojalla käännyttämistä vastaan puhuvat seikat painoivat enemmän kuin käännyttämistä puoltavat.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Näin ollen KHO katsoi, että hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet eivät anna mahdollisuutta turvautua sisäiseen pakoon, vaan perheelle oli myönnettävä oleskelulupa Suomeen.<br />
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<b><a href="http://kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1493814896238.html">KHO 2017:74</a>: Lapsiperhe, joka oli suojelun tarpeessa, pystyi pakenemaan sisäisesti Kabuliin</b><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Yksilapsinen aviopari Laghmanin maakunnasta, Afganistanista oli hakenut Suomesta turvapaikkaa. Maahanmuuttovirasto oli hyväksynyt tosiseikkana, että taleban voisi tappaa hakijat, mikäli he palaisivat takaisin kotialueelleen Laghmanin maakuntaan. Maahanmuuttovirasto katsoi, että hakijoiden pelko on objektiivisesti perusteltua. Kaikki laissa säädetyt edellytykset turvapaikan myöntämiselle täyttyivät. Maahanmuuttovirasto katsoi, että hakijoilla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla poliittisen mielipiteen tai oletetun poliittisen mielipiteen vuoksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Maahanmuuttovirasto oli kuitenkin jättänyt oleskeluluvan myöntämättä, koska katsoi perheellä olevan mahdollisuuden ulkomaalaislain §88d:n mukaiseen sisäiseen pakoon Kabuliin. Sisäistä pakoa sovellettaessa olennaiseksi kysymykseksi tulee se, voivatko palautettavat henkilöt asua kyseisellä alueella ilman "kohtuutonta haittaa". Tätä seikkaa arvioitaessa Maahanmuuttovirasto viittasi <a href="http://www.refworld.org/docid/51ffdca34.html">UNHCR:n sisäisen paon ohjeeseen</a>. Siinä todetaan haavoittuvassa asemassa olevien tarvitsevan ulkopuolista tukiverkostoa alueella, jolle heidät palautetaan. Nuoret, työkykyiset miehet sekä työikäiset naimisissa olevat perheet eivät ole tällaisessa asemassa. Lisäksi Maahanmuuttovirasto totesi, että hakijaperheen isä on asunut vaimonsa isän luona Kabulissa neljä kuukautta saamatta tuona aikana uhkauksia. Maahanmuuttovirasto katsoi, että perheellä on tosiasialliset ja kohtuulliset mahdollisuudet asettua Kabulin alueelle, </div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Hakijat valittivat Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. ja vaativat, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle turvapaikkojen myöntämistä varten.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hallinto-oikeus (HO) hylkäsi hakijoiden valituksen ja toi samalla esiin edellytyksiä, joiden tulee täyttyä jotta sisäistä pakoa voidaan harkita. HO viittaa ulkomaalaislain sisäistä pakoa koskevan pykälän esitöihin ja toteaa, että </div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>"sisäinen pako on mahdollinen vain, jos henkilöön kohdistunut
vaino tai vakava haitta on tapahtunut paikallisesti ja jos on syytä uskoa, että
sen aiheuttaja ei voi harjoittaa vainoa tai aiheuttaa vakavaa haittaa alueella,
jonne turvapaikanhakija palautettaisiin"</i>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
HO toteaa <a href="http://www.refworld.org/docid/56a1f8904.html">EASO:n maatietoon</a> viitaten, että Kabulin turvallisuusolosuhteet eivät muodosta estettä sisäiselle paolle, ja että hakija ei ole erityisellä tavalla profiloitunut henkilöksi, jota taleban pystyisi Kabulissa tavoittelemaan. HO toteaa myös, että hakijat eivät ole erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä heillä ei ole erityisiä siteitä Suomeen. Näin ollen HO katsoo, että sen enempää yleiset kuin hakijoiden henkilökohtaisetkaan olosuhteet eivät puolla oleskeluluvan myöntämistä ja sisäisen paon käyttämättä jättämistä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hakijat valittivat HO:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian. KHO ei muuttanut HO:n päätöksen lopputulosta. Edellä mainittujen syiden lisäksi KHO perusteli päätöstään Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä, muun muassa tapauksella <a href="http://hudoc.echr.coe.int/eng#{"fulltext":["SHH"],"documentcollectionid2":["GRANDCHAMBER","CHAMBER"],"itemid":["001-116123"]}">S.H.H v. Yhdistynyt Kuningaskunta 29.1.2013.</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
KHO tuo päätöksessään runsaasti esiin myös Afganistania ja Kabulia koskevaa maatietoa. KHO toteaa, että taliban ja muut kapinallisryhmät kohdistavat korkean profiilin iskujaan Kabuliin. Lisäksi KHO toteaa, että "Vaikka iskujen lukumäärä on vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna, niistä aiheutuneiden siviiliuhrien määrä on kasvanut". KHO myös kertoo siitä, että Kabulissa toimiva <a href="https://www.defense.gov/Portals/1/Documents/pubs/Afghanistan-1225-Report-December-2016.pdf">ISIS:n Khorasanin haara</a> kohdistaa iskujaan talebania suoremmin tavalliseen siviiliväestöön. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div>
KHO toteaa silti, että hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja Kabulin yleiset olosuhteet eivät muodosta perustetta saada kansainvälistä suojelua: </div>
<div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>"Afganistanin konfliktissa esiintyy laajaa alueellista ja ajallista vaihtelua, mutta Kabulin maakunta on pitkään pysynyt valtion viranomaisten kontrollissa ja muuhun maahan verrattuna suhteellisen vakaana. Vaikka Taliban ja muut valtion ulkopuoliset ryhmittyvät tekevät Kabulissa iskuja, kuuluu maakunta tilastojen perusteella maan turvallisimpiin. Matalan profiilin toimijoilla on Kabulissa alhainen riski joutua aseistautuneiden ryhmien iskujen kohteeksi."</i></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Johtopäätöksiä</b><br />
<br />
Nämä neljä KHO:n vuosikirjapäätöstä ovat tärkeitä ennakkotapauksia, jotka antavat suuntaviivoja siihen, milloin ihmisiä voi palauttaa Afganistaniin, milloin taas ei. Sisäistä pakoa sovellettaessa avainasemassa ovat yleisten olosuhteiden lisäksi hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet.<br />
<br />
Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat varsin seikkaperäisiä: niissä selostetaan Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden ratkaisujen lisäksi lakien esitöitä sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja tuodaan esiin ajantasaista maatietoa.<br />
<br />
Päätöksistä näkee myös sen, että Maahanmuuttovirasto ei läheskään aina suinkaan tyydy hallinto-oikeuden päätökseen, jos se on ollut alkuperäisen päätöksen kumoava. Maahanmuuttovirasto valittaa hallinto-oikeuden päätöksistä KHO:hon siinä missä hakijatkin.<br />
<br />
Päätösten perusteella on myös selvää, että muutoksenhakuprosesseissa ihmisen pitää olla todella tarkkana.<br />
<br />
Alkuavun oikeusapua on rajoitettu, mahdollisuutta toimittaa lisäselvitys oikeusistuimelle on rajoitettu ja valitusaikoja on lyhennetty. Asianajajaliiton mukaan myös <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asianajajaliitto-oikeustulkkauksen-taso-heikentynyt/6131314">oikeustulkkauksen taso on heikentyny</a>t, mikä on erityisen huolestuttava asia vaikeissa kansainvälistä suojelua koskevissa rajanvetotapauksissa. Edellä mainituissa KHO-päätöksissäkin näkyy paikoin merkkejä siitä, että hakija ei ole alkuvaiheessa tullut ymmärretyksi tavalla, jota hän on tarkoittanut.<br />
<br />
Nämä muutokset ovat merkittävällä tavalla heikentäneet hakijoiden oikeusturvaa samaan aikaan, kun Maahanmuuttoviraston toiminnassa on havaittu <a href="https://longplay.fi/sidetone/migrin-malliasiakirjat-ohjanneet-kielteisiin-paatoksiin">räikeitä virheitä entistä enemmän</a>.<br />
<br />
Jatkossa onkin äärimmäisen tärkeää, että oikeusavussa ja oikeustulkkauksessa tapahtuneet heikennykset korjataan. </div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="background-color: white; color: white; font-family: "helvetica" , "arial" , sans-serif; font-size: 0px; text-align: center;">valtaväestöstä poikkeava alkuperä ja heidän henkilökohtaiset olosuhteensaK</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="background-color: white; color: white; font-family: "helvetica" , "arial" , sans-serif; font-size: 0px; text-align: center;">valtaväestöstä poikkeava alkuperä ja heidän henkilökohtaiset o</span></div>
</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-42652389397766648822017-04-05T20:53:00.002+02:002017-04-05T21:02:44.563+02:00Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitää muuttaa, mutta ihmisiä voi käännyttää Afganistaniin<br />
<div style="text-align: justify;">
Suomen ulkomaalaislainsäädännössä on viime vuosina tehty useita muutoksia, jotka heikentävät ihmisen oikeusturvaa ja aiheuttavat heille kohtuuttomia tilanteita ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Näistä muutoksista voidaan mainita esimerkiksi humanitaarisen suojelun poistaminen ulkomaalaislaista, oikeudellisen avun heikentäminen sekä perhe-elämän estäminen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Näistä kolmesta asiasta ja niiden ongelmallisuudesta on taannoin lausuttu varsin perustavanlaatuisesti. Pakolaisneuvonta ry:n <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-55967.pdf">lausuntoon</a> oikeudellisen avun heikentämisen ongelmallisuudesta kannattaa tutustua, kuten myös p<a href="https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tietolahteet/2016/perustuslakivaliokunta_huolissaan_turvapaikanhakijoiden_oikeusavusta.10122.news">erustuslakivaliokunnan</a> kriittiseen lausuntoon samasta asiasta. Pakolaisneuvonta lausui varsin hyvin myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-45216.pdf">humanitaarisen suojelun poistamisesta</a>. Perheenyhdistämistä koskevissa asioissa nostan kissan häntää ja katson itse osaavani sanoa asiasta aika paljon. Suosittelen tutustumaan asiaa koskevaan <a href="http://hemakerk.blogspot.fi/2016/04/perheenyhdistamisen-vaikeuttaminen.html">kirjoitukseeni</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lyhyesti sanoen: suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa pitää muuttaa. Aloittaa voi siitä, että perutaan edellä mainitut oikeusturvaan ja perhe-elämän suojaan tehdyt heikennykset.<br />
<br />
***<br />
<br />
Suomessa on viime päivinä kohistu kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ihmisten maasta poistamisesta. Keskustelu on ollut paikoin räiskyvää ja myöskään virheellisen tiedon levittämiseltä ei olla vältytty. Helsingin Sanomien artikkeli tiivistää käytyä keskustelua <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005156330.html">hyvin</a>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Seuraavat yleisesti liikkuvat väitteet ovat virheellisiä, ja ne täytyy kumota.</div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><b>"Afganistan on turvaton maa, jonne ei voi palauttaa ketään. Käännytykset Afganistaniin pitää keskeyttää kokonaan".</b></i><br />
<br />
Afganistanissa on turvattomia alueita, mutta <a href="http://www.ecoi.net/file_upload/1226_1489408972_n1705111.pdf">lähellekään kaikki osat Afganistanista eivät ole sellaisia</a>, että siellä asuville ihmisille syntyisi perusteet hakea kansainvälistä suojelua vieraalta valtiolta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On jopa väitetty, että käännytys Afganistaniin olisi samanlainen kuolemantuomio kuin juutalaisen palautus Natsi-Saksaan. Natsivertaus on mauton, ontuva, kulunut ja totuudenvastainen. On totta, että tietyt vähemmistöt Afganistanissa saattavat kokea samanlaista vainoa kuin juutalaiset Natsi-Saksassa, mutta kaikkien afganistanilaisten vertaaminen juutalaisvähemmistöön ei kerro Afganistanin väestön <a href="http://www.ecoi.net/file_upload/1226_1489408972_n1705111.pdf">turvallisuustilanteesta</a> yhtään mitään. Kovinkaan moni Natsi-Saksassa elänyt juutalainen ei <a href="http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/ennatysmaara_ulkomaalaisia_on_palannut_kotimaihinsa_vapaaehtoisen_paluun_kautta_67067">palannut kotimaahansa oma-aloitteisesti</a> Hitlerin ollessa vallassa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Koska monet ovat viitanneet ulkoministeriön matkustustiedotteeseen Afganistanin turvallisuustilanteesta puhuessaan, lienee syytä myös todeta että kyseinen matkustustiedote ei liity mitenkään siihen, muodostuuko Afganistanissa kotoisin olevalle henkilölle <a href="http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=103&lang=suo">kansainvälistä suojelua koskevien sopimusten</a> mukainen oikeus vieraan valtion suojeluun. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Matkustustiedotteen tarkoituksena on kertoa alueelle matkaaville ihmisille erilaisista riskeistä, jotta he voisivat alueella matkustellessaan välttyä vaaratilanteilta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On varsin järkevää, että matkustustiedotteessa kerrotaan varsin satunnaisestikin tapahtuneista attentaateista ja turvallisuusuhista pahimman tilanteen skenaariota käyttäen. Matkustustiedote ei kuitenkaan sovellu tietolähteeksi arvioitaessa sitä, onko tietty alue siellä asuvalle sellainen, että hän ei voi siellä olla enää ollenkaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tiivistäen: sangen monen brasilialaisen kaupunginosan rikollisuustilanne on hälyttävä ja tämä kannattaa matkustajan tietää, mutta tämä rikollisuustilanne itsessään ei muodosta siellä asuvalle oikeutta saada turvapaikkaa Suomesta. Varsin monessa aasialaisessa kaupungissa on tapahtunut yhteenottoja sekä pommi-iskuja, mutta tästä ei voi päätellä vielä sitä, että ne muodostaisivat <a href="http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:337:0009:0026:FI:PDF">pakolaisuutta koskevien sopimusten</a> tarkoittamaa vainoa ja toistuvaa mielivaltaisen väkivallan uhkaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kansainvälistä suojelun tarvetta selvitetään turvapaikkapuhuttelun lisäksi maatiedolla, jossa kaikkein tärkein lähde on UNHCR:n <a href="http://www.refworld.org/">Refworld</a>-palvelu. Tuoreimman, maaliskuulle 2017 päivätyn <a href="http://www.ecoi.net/file_upload/1226_1489408972_n1705111.pdf">Afganistan-maatiedon </a>mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt pahasti varsin suuressa osassa Afganistania. Selkeästi turvattomia alueita ovat tällä hetkellä Helmand, Nangarhar, Kandahar, Kunar ja Ghazni, kuten myös muutamat Afganistanin koilliset ja pohjoiset osat sekä Farah lännessä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Pääkaupunki Kabulissa tavalliset siviilit eivät ole samanlaisessa vaarassa kuin edellä mainituilla alueilla, vaikka moni on sielläkin syrjityssä asemassa. Pommi-iskuja tapahtuu säännöllisesti kuten lähes kaikissa eteläisen Aasian kaupungeissa, mutta niin pakolaisaseman, toissijaisen suojelun kuin taannoisen humanitaarisen suojelunkin saaminen on edellyttänyt vakavampaa, toistuvaa henkilökohtaista vainoa tai kokonaisvaltaista aseellisesta selkkauksesta johtuvaa mielivaltaisen väkivallan uhkaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ei voi siis sanoa, että Afganistan on turvaton tai turvallinen. Afganistanissa on turvattomia ja turvallisia alueita. Riippuu kunkin turvapaikanhakijan yksilöllisestä tilanteesta, muodostuuko hänelle kansainvälistä suojelua koskevien sopimusten tarkoittama oikeus turvautua toisen valtion suojeluun. Ennen turvautumista toisen valtion suojeluun täytyy myös selvittää <a href="http://www.migri.fi/download/65107_pro_gradu_juha_simila.pdf">sisäisen paon </a>mahdollisuus. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On täysin mahdollista, että Kabulistakin kotoisin oleva henkilö kuuluu esimerkiksi uskonnolliseen, etniseen tai seksuaaliseen vähemmistöön tai on muulla tavoin poliittisesti aktiivinen henkilö, jonka vuoksi häneen kohdistuisi pääkaupungissakin systemaattista vainoa, eikä hän olisi turvalla missään muuallakaan Afganistanissa. Tällainen yksilöllinen tilanne pitäisi kuitenkin tuoda esiin. Kabul itsessään ei ole alue, jonne ei siviili voisi palata.</div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><b>"Käännytykset Afganistaniin rikkovat perustuslakia"</b></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
On selvää, että oleskeluluvista päättävä Maahanmuuttovirasto on tehnyt heikkolaatuisia turvapaikkapäätöksiä. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että Helsingin <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004878893.html">hallinto-oikeus</a> sekä k<a href="http://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/11/khonvuosikirjapaatoksetjotkakoskevatkansainvalisensuojelunmyontamistabagdadistakotoisinolevillehenkiloille.html">orkein hallinto-oikeus</a> ovat kumonneet Maahanmuuttoviraston Irakia koskevia päätöksiä. Joskus päätös on määrätty täytäntöönpanokieltoon. On aina mahdollista, että Maahanmuuttoviraston päätöksissä on virheitä. Pakolaisneuvonta ry:n johtava lakimies Marjaana Laine käy hyvin läpi <a href="https://www.hbl.fi/artikel/kvaliteten-pa-asylbesluten-klart-samre/">Hufvudstadsbladetissa</a> Maahanmuuttoviraston päätösten laatuun liittyviä ongelmia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Käännyttäminen Afganistaniin tai Irakiin silloin, kun kyseessä on lainvoimainen, valitustuomioistuinten seulan läpäissyt täytäntöönpanokelpoinen päätös, ei kuitenkaan riko sen enempää perustuslakia kuin mitään muutakaan lakia tai ihmisoikeusvelvoitetta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos jokin taho on huolissaan Maahanmuuttoviraston sekä valitustuomioistuinten päätösten laadusta, hänen tulisi eritellä se, mitä päätöksissä ei ole otettu huomioon. Suomikin tuntee esimerkiksi <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8195536">Ashraf Sahilin</a>, joka ehti jo joutua paperittomaksi ennen kuin peruste oleskeluluvalle löytyikin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On mahdollista, että Afganistaniin palautettavilla henkilöillä on yksilöllisiä tilanteita, joiden vuoksi heidän pitäisikin saada suojelua. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Silmiinpistävää tähän mennessä on ollut se, että näitä yksilöllisiä tilanteita ei ole julkisuudessa tuotu esiin. <a href="https://www.linkedin.com/pulse/sunnileaks-t%C3%A4llaisia-ne-ovat-sunniva-drake">Oli helppoa puolustaa eräitä irakilaisia</a>, kun heidän kohtuuttomat ja ilmeisen hätiköidysti tehdyt päätöksensä vuosivat julkisuuteen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Moni puolustaisi nyt palautettavia afganistanilaisia, jos heidänkin päätöksensä ja yksilöllisen tilanteensa kohtuuttomuus tuotaisiin selkeästi esiin. Jos näin ei tehdä ja sen sijaan viitataan ilmeisen virheellisesti ulkoministeriön matkustustiedotteeseen, väitetään virheellisesti käännytysten olevan perustuslain vastaisia ja loppuun vielä sanotaan että Natsi-Saksa, heikennetään ainoastaan omaa uskottavuutta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i>***</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Maasta poistamisia koskevassa keskustelussa <a href="http://www.pakolaisneuvonta.fi/">Pakolaisneuvonta ry</a> on tuonut selkeimmin ja parhaiten esiin sen, missä mahdolliset ongelmat ovat. Näin Pakolaisneuvonta ry lausi facebook-tilillään:<br />
<i><br /></i>
<div style="text-align: justify;">
<i><i>"Keskustelu käännytyksistä käy nyt kuumana ja usein virheellisin termein ja vahvistamattomin tiedoin. Tahdonvastaisia palautuksia on tehty aina ja ne kuuluvat yhtenä osana turvapaikkamenettelyyn, jonka tehtävänä on tunnistaa suojelua tarvitsevat hakijat ja samalla ne, jotka eivät sitä tarvitse.</i></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><i>Tällä hetkellä on kuitenkin erittäin suuri riski, että käännytettävien joukossa on tosiasiassa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on parin viime vuoden aikana vaarantunut. Turvapaikkapolitiikkaa ja maahanmuuttoviraston linjauksia on kiristettu ja menettelyn laatua heikennetty. Lisäksi turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun on rajattu ja valitusaikoja lyhennetty tilanteessa, jossa muutenkin on ollut pula pakolaisoikeuteen perehtyneistä avustajista.</i></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><i>Turvapaikanhakijoiden prosessia Suomessa läheltä seuranneiden tämänhetkinen huoli on täysin perusteltu ja on vaarana, että jotkut käännytykset rikkovat ehdotonta palautuskieltoa."</i></i></div>
<br />
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<i>
</i>
Pakolaisneuvonnan lausunto on varsin selkeä järjen ääni, joka kertoo olennaisimman siitä, mitä nyt pitäisi tehdä: turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja oikeusavun laatua tulee parantaa, jotta voidaan paremmin selvittää ne asiat, joista monet ovat nyt olleet huolissaan.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Voisimme aloittaa siitä, että perutaan ne merkittävät oikeusturvaan tehdyt heikennykset, joista <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-53653.pdf">järjestöjen</a> ja <a href="http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/3084168/Ihmisoikeusvaltuuskunnan%20kannanotto_turvapaikanhakijoiden%20oikeusturva.pdf">Ihmisoikeuskeskuksen</a> lisäksi myös <a href="https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tietolahteet/2016/perustuslakivaliokunta_huolissaan_turvapaikanhakijoiden_oikeusavusta.10122.news">perustuslakivaliokunta</a> oli huolissaan.</div>
</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-10931233899806273262017-03-29T20:41:00.000+02:002017-03-30T18:22:48.644+02:00Huivikieltoja ei voi perustella naisten oikeuksilla eikä muutenkaan<div style="text-align: justify;">
<b>Perheissä tehtävä työ ratkaisee mahdolliset painostamiseen liittyvät ongelmat</b><br />
<br />
Liberaalissa, sekulaarissa ja eurooppalaiset arvot sisäistäneessä yhteiskunnassa nainen saa itse valita, millaista vaatekappaletta yllään pitää.<br />
<br />
Silloin kun ihmistä estetään valitsemasta asuaan tai omasta asuvalinnasta rangaistaan sakoilla ja pääsykielloilla julkiseen tilaan, naisten oikeuksia heikennetään. Huivikielto ja huivipakko ovat naisten oikeuksien heikennyksiä.<br />
<br />
Ihmisen ulkonäöstä ja pukeutumisesta ei voi päätellä, mitä hän ajattelee tai miten hän työssään toimii. Ainoastaan keskustelu ihmisen itsensä kanssa voi tuoda lisävaloa siihen, mitä tietyllä tavalla pukeutuminen hänelle merkitsee.<br />
<br />
Ihmisen ulkonäöstä ja pukeutumisesta ei voi päätellä sitä, onko häntä painostettu jonkinlaiseen pukeutumistyyliin vai ei.<br />
<br />
Joskus painostamista tapahtuu. Se, onko ihmisellä perheessään, parisuhteessaan ja vertaissuhteissaan asiat hyvin vai ei, selviää luottamuksellisissa tapaamisissa. Tällaiset tapaamiset ovat sosiaalialan perustyötä. Painostaminen saadaan loppumaan pitkäjänteisellä ja ammattimaisella toiminnalla: p<a href="https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/perhetyo">erhetyö</a>, <a href="https://www.talentia-lehti.fi/naistari-on-maahanmuuttajanaisten-henkireika/">neuvonta</a>, <a href="http://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/ongelmatilanteet">omia oikeuksia koskevan tiedon vahvistaminen</a> ja kriisitilanteissa <a href="https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=8">turvakodit </a>antavat konkreettista tukea heille joita painostetaan. Huivikielto ei ratkaise mitään ongelmia perheiden sisällä. Se on vain yksi kielto ja kynnys lisää ihmiselle, joka muutoinkin kohtaa jatkuvasti esimerkiksi kielitaidosta johtuvia esteitä.<br />
<br />
Ihminen kärsii perustavanlaatuisesta ammattitaidon vajauksesta, jos hän olettaa että huivitonta naista tai tyttöä ei painosteta missään ja huivillista aina. Ammattitaidon vajauksesta voidaan puhua myös silloin, jos työntekijä haluaa ottaa asiat puheeksi ainoastaan naisasiakkaan kanssa. Ainakin oma kokemukseni on se, että monen ongelman taustalla on miehen kohtaamat vaikeudet omassa elämässä tapahtuneiden muutosten käsittelyssä.<br />
<br />
Oman lapsen kasvaminen ja itsenäistyminen itselle vieraassa ympäristössä on iso asia, johon monella liittyy paljon pelkoja: meneekö hän huonoille teille? Mitä saan tehdä, jos oma lapseni sanoo minulle pahasti päin naamaa? Moni saattaa luulla, että suomalainen yhteiskunta kasvattaa kurittomia ja huonosti käyttäytyviä kakaroita, joiden toimintaa ei saisi rajoittaa millään tavoin. Kunnolliset keskustelut, niihin huolellisesti varattava aika ja ymmärrettävän<a href="https://www.lastensuojelu.info/"> tiedon</a> saaminen on asia, jota kaikki toivovat.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tasa-arvo ja valinnanvapaus vahvistuvat, jos kaikki ovat ulkonäöstään, uskonnostaan ja pukeutumistyylistään riippumatta tervetulleita paikkaan, jossa omia asioita voi käsitellä.<br />
<br />
Huivikieltojen sijaan aika ja energia tulisi keskittää siihen, että sosiaalialan ja perheiden kanssa tehtävän työn ammattilaisilla on <a href="http://www.talentia.fi/files/87/Mitoituksen_linjaus.pdf">kunnolliset mahdollisuudet</a> tehdä työnsä laadukkaasti.<br />
<br />
On klisee väittää, että kielellisen, etnisen tai uskonnollisen vähemmistön jäsen ei haluaisi hakea apua valtaväestöön kuuluvalta ammattilaiselta. Oma kokemukseni sekä järjestöpuolelta että julkiselta puolelta on päinvastainen. Ihmiset nimenomaan haluavat puhua lähiyhteisönsä ulkopuoliselle ammattilaiselle, koska näin varmistetaan se, että mitkään jutut eivät lähde leviämään oman yhteisön keskuuteen.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jokaisesta Suomen kunnasta löytyy <a href="https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/avohuolto/lastensuojelun-avohuollon-tukitoimet/perhetyo">perhetyötä</a>, ja isoimmista kaupungeista myös Turun Naiskeskuksen tai Miehen Linjan kaltaisia paikkoja, joissa on erityistä kokemusta juuri maahan muuttaneiden henkilökohtaisessa elämässään kohtaamien ongelmien ratkaisusta. Kiireellisemmissä tilanteissa tulee ottaa yhteyttä <a href="https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/sosiaalipaivystys">sosiaalipäivystykseen</a>, tarvittaessa <a href="https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=8">turvakotiin</a>. Joskus tarvitaan <a href="https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/monikulttuurisuus/maahanmuuttajat-lastensuojelun-asiakkaina">lastensuojelu</a>a.<br />
<br />
Turun Naiskeskus ja Miehen Linja ovat myös julkaisseet hyvää <a href="http://www.turunnaiskeskus.com/uploads/3/7/4/8/37487909/ko_kunniav-kotisvut.pdf">kirjallisuutta</a>, joka auttaa ketä tahansa ymmärtämään ja käsittelemään eri ihmisten <a href="http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/Dusti_luottamusta_Miehen_Linjalla.pdf">tilanteita</a>.<br />
<br /></div>
<b>Työllisyys, koulutus ja yhteiskuntatietous vahvistavat naisten asemaa</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Pohjoismaihin verrattuna mikä tahansa maailmankolkka on sukupuolisuuteen liittyvissä asenteissa sangen konservatiivinen. <a href="http://www.pewglobal.org/2013/06/04/the-global-divide-on-homosexuality/">Pew-tutkimuslaitoksen mukaan</a> kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on yleisintä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Lähi-idän maiden ja Indonesian kaltaisilla muslimienemmistöisillä alueilla. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Erot ovat pienempiä tarkastellessa <a href="http://www.pewresearch.org/fact-tank/2017/01/19/many-around-the-world-say-womens-equality-is-very-important/">sukupuolten tasa-arvoa koskevia asenteita</a>, mutta kuitenkin selviä ja samansuuntaisia kuin homoseksuaalisuuden kohdalla. Maaryhmien sisällä ja välillä on eroavaisuuksia: esimerkiksi libanonilaiset arvostavat sukupuolten tasa-arvoa ukrainalaisia tai israelilaisia enemmän.<br />
<br />
Koulutus, työllisyys ja yhteiskunnan keskiluokkaistuminen vahvistavat myönteisiä asenteita suhteessa naisten, seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin.<br />
<br />
Ne myös antavat tilaa tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia puoltaville uskontulkinnoille. <a href="http://www.yourmiddleeast.com/culture/great-books-on-islamic-feminism_29626">Muslimifeministejä</a> on vaikka kuinka paljon, h<a href="http://islamandhomosexuality.com/5-imams-openly-gay/">omoseksuaalisuuden hyväksyviä</a> uskonoppineita tietysti vähemmän, mutta kasvava määrä.<br />
<div>
<br /></div>
Alla olevassa videossa professori Asma Barlas kertoo siitä, miten naisten oikeuksia puoltavat uskontulkinnat voidaan perustella kestävästi.<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/8ac6gA5kbzs" width="700"></iframe><br />
<br />
Tavanomaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi <a href="http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/womento/">työelämämentorointi</a> sekä <a href="http://www.nicehearts.com/vapaaehtoiset/">ryhmätoiminta</a> antavat ihmisille oikeita taitoja sekä kokemuksen kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta. Toiminnan toteuttajina ovat tavalliset ihmiset, jotka kokevat omien tietojensa ja taitojensa jakamisen hyödylliseksi.<br />
<br />
Vapaaehtoisen ystävän kanssa moni ihminen saa konkreettisia eteenpäin menemisen taitoja. Ulkoiset kiellot onnistuvat vain närän ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden herättämisessä. Niiden ainoa konkreettinen seuraus on se, että ihminen <a href="http://www.aljazeera.com/indepth/features/2017/03/eu-hijab-ruling-affect-muslim-women-170316073040916.html">suljetaan ulos</a>. Ulkoiset kiellot pelaavat konservatiivisten islamistien pussiin estämällä naisen pääsyn julkiseen tilaan, kouluun tai työpaikkaan. Kiellot sitovat ihmisen entistä selkeämmin kodin piiriin, kun tavoitteen olisi pitänyt olla juuri päinvastainen.<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Huivikielto Ranskassa on valitettavasti tuonut myös kylkiäisenään sen, että huivia pitävien naisten <a href="https://www.theguardian.com/world/2011/sep/19/battle-for-the-burqa">kimppuun hyökättiin yhä enemmän</a>. Hyökkäysten aikaansaama pelkääminen, epäluottamus ja pelosta johtuva omaehtoinen jääminen kotiin on taivaanlahja niille voimille, joiden mielestä naisen tulisikin olla kotona.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vastustaa huivikieltoa, mutta päätti kunnioittaa Ranskan kansallista suvereniteettia</b><br />
<br />
Huivikieltoja on perusteltu muillakin kuin naisten oikeuksiin liittyvillä syillä. Joidenkin mielestä näkyvä uskonnollisuus ei kuulu moderniin yhteiskuntaan lainkaan. Tällainen näkemys on juuri modernin sananvapaus-, uskonnon-, ja omantunnonvapauskäsityksen näkökulmasta ongelmallinen.<br />
<br />
Ihmisellä tulee olla mahdollisuudet elää vakaumuksensa mukaisesti, oli tämä vakaumus sitten uskonnollinen tai ei, näkyvä tai ei. Kadulla vastaan kävelevä huivipäinen nainen tai nahkahousuinen mies ei estä kenenkään toisen vapautta valita omaa vakaumustaan ja tyyliään. Jos ihmisen ulkonäkö häiritsee, voi katsoa toisaalle.<br />
<br />
Uskonnon- ja omantunnonvapaus on taattu Suomessa uskonnonvapauslailla, perustuslain §11:ssa sekä keskeisimmissä ratifioiduissa ihmisoikeussopimuksissa, kuten <a href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063">Euroopan ihmisoikeussopimuksen</a> §9:ssä sekä YK:n <a href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008">kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen</a> §18:ssa. Uskonnollisen neutraalisuuden periaate, joka suojaa sekä uskonnollisia että uskonnottomia, on selkeimmin muotoiltu KP-oikeuksien sopimuksessa:<br />
<i><br /></i>
<i>"Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman valintansa mukainen uskonto tai usko."</i><br />
<br />
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin piti tuomiossaan S.A.S v. Ranska (43835/11) taannoin voimassa Ranskan kiellon, joka koski kasvot peittävän hunnun pitämistä julkisella paikalla. Tuomio on hyvä lukea <a href="http://hudoc.echr.coe.int/webservices/content/pdf/001-145466?TID=fuwrctbtiu">kokonaisuudessaan</a>, koska siinä kumottiin lähes<a href="https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/08/12/juhani-kortteinen-ihmisoikeustuomioistuin-hyvaksyi-ranskan-huivikiellon-jaiko-tilaa-vahemmistojen-oikeuksille/"> kaikki Ranskan viranomaisten esittämät perustelut huivikiellolle</a>.<br />
<br />
Juhani Kortteinen kertoo tuomiosta <a href="https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/08/12/juhani-kortteinen-ihmisoikeustuomioistuin-hyvaksyi-ranskan-huivikiellon-jaiko-tilaa-vahemmistojen-oikeuksille/">Perustuslakiblogissa</a>. Kortteisen mukaan:<br />
<br />
<i>- </i>EIT vahvisti yksityiselämän suojan (EIS 8 Art.) turvaavan yksilölle oikeuden ilmaista omaa persoonallisuuttaan julkisesti ulkoisella olemuksellaan. Tähän kuuluu myös yksilön uskonnollinen vakaumus, ja sen vaikutus yksilön sopivaksi katsomaan pukeutumiseen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>- </i>EIT ei ollut vakuuttunut, että kasvot peittävän huivin pitämisen kielto olisi tarpeen miesten ja naisten tasa-arvon kannalta, kun valittajan kaltaiset islaminuskoiset naiset halusivat sen käyttöä itse puolustaa osana heille kuuluvia oikeuksia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Kasvot peittävän huivin käytön kieltoa julkisilla paikoilla ei voitu pätevästi perustella myöskään ihmisarvon kunnioittamiseen vedoten. Vaikka monet kokisivatkin sen käytön outona, se oli demokratian moninaisuuteen kuuluvan kulttuurisen identiteetin ilmaisua.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- EIT katsoi, ettei ollut näyttöä siitä, että kasvot peittävän huivin käyttöön liittyisi muiden halveksuntaa tai muutoin muiden ihmisarvon loukkaamista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Ranskan viranomaiset perustelivat kasvot peittävän huivin kieltoa myös "yhdessä elämisen" mahdollistamisella, mitä EIT piti epämääräisenä perusteena. EIT:n mukaan valtiovallan kuuluu olla neutraali ja puolueeton yhteiskuntaelämän järjestäjä niin, että se edistää moninaisten uskontojen, vakaumusten ja uskomusten harjoittamista. Toisen pukeutumistyylin rikosoikeudellinen sanktiointi pikemminkin vaikeuttaa erilaisia vakaumuksia toteuttavien yhdessä elämistä, ja EIT ilmaisikin huolensa siitä, miten kiellon voimaansaattamiseen liittyi julkinen muslimeja vahvasti leimaava keskustelu.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- On paljon tunnistautumista vaativia tilanteita joissa kasvot peittävän huivin käyttäjät voivat vallan hyvin näyttää kasvonsa väliaikaisesti. Kaikkia tilanteita koskevaa kokonaiskieltoa ei "yhdessä elämisellä" voi perustella. Yksityisyyden suojaan kuluu oikeus olla kommunikoimatta tai olla olematta kanssakäymisissä muiden kanssa julkisilla paikoilla. Ihmiset voivat elää yhdessä riippumatta tyylistään.<br />
<br />
- Tiivistäen: erilaisuudesta ei tarvitse pitää, mutta sitä pitää sietää.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
EIT kuitenkin jätti voimaan Ranskan huivikiellon, koska katsoi asian kuuluvan Ranskan harkintavaltaan. Juhani Kortteinen toteaa:</div>
<br />
<i>"EIT piti velvollisuutenaan rajoittaa sopimuksessa yksilölle turvattujen oikeuksien toteutumisen valvontaansa, koska muutoin se joutuisi arvioimaan tasapainoa, joka on saavutettu demokraattisessa menettelyssä ranskalaisessa yhteiskunnassa..."</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<i>"S.A.S –tuomiosta jää vaikutelma, että EIT yrittää monin tavoin kertoa, ettei ole oikein eikä järkevää ylläpitää sellaista maan tapaa, jollaista Ranskassa halutaan laissa säädetyllä kiellolla ylläpitää. Kun se kuitenkin EIT:n mukaan on asia, joka kuuluu valtion harkintavaltaan, EIT voi vain nostaa kädet ylös valtiosuvereenisuuden ja demokraattisen hyväksyttävyyden nimissä. "</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on aikaisemminkin tehnyt samankaltaisia ratkaisuja: se jättää monia omantunnonvapauskysymyksiä ja sananvapauskysymyksiä kansalliseen harkintaan sen jälkeen, kun se on varsin seikkaperäisesti tuonut esiin kansallisella tasolla tehdyn ratkaisun ongelmallisuuden. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Esimerkiksi tapauksessa Tapauksessa Wingrove v. Iso-Britannia (25.11.1996) kansallinen elokuvatarkastamo epäsi levittämisluvan nunnan eroottisia näkyjä ja edesottamuksia kuvaavalta elokuvalta jumalanpilkkaan vedoten. EIT jätti kansallisen päätöksen voimaan senkin jälkeen, kun oli todennut jumalanpilkkatuomioiden olevan vähenemään päin, EIS:n jäsenvaltioiden olevan kokonaan luopumassa jumalanpilkkapykälistä ja että myös loukkaavat ja häiritsevät kulttuurituotteet nauttivat ilmaisunvapauden suojaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS9jVWdeqnRNIa0iLnpLjB1rfQyPyfqQQ7HFnyzKtDEijxgicD8RoT7csdaLkcaAMRtwhzCSLQA0eZxwzWO4_C7lEUjRBclZIC1yN6QjQL0_01YV9rkE2vobzwx5vl0kTdX6lY/s1600/image-w448.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgS9jVWdeqnRNIa0iLnpLjB1rfQyPyfqQQ7HFnyzKtDEijxgicD8RoT7csdaLkcaAMRtwhzCSLQA0eZxwzWO4_C7lEUjRBclZIC1yN6QjQL0_01YV9rkE2vobzwx5vl0kTdX6lY/s1600/image-w448.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on usein jättänyt voimaan kansallisia tuomioita, jotka rajoittavat sananvapautta tai uskonnonvapautta. Ranskan huivikieltopäätöksen lisäksi EIT on jättänyt voimaan jumalanpilkkatuomioita. Oscar Panizzan elokuva Das Liebeskonzil (1982) määrättiin Itävallassa esityskieltoon ja takavarikoitavaksi. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Myös tapauksessa <a href="http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-57897">Otto-Preminger-Institut v. Itävalta</a> (20.9.1994) EIT jätti voimaan kansallisen tuomioistuimen jumalanpilkkatuomion. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Satiirisen taide-elokuvan esittäminen kiellettiin ja elokuva määrättiin takavarikoitavaksi katolisen kirkon pyynnöstä, koska elokuvan tulkittiin häiritsevän Tirolin roomalaiskatolisen enemmistön uskonrauhaa. Päätös tuntuu järjettömältä sikälikin, että kyseistä "Das Liebeskonzil"-elokuvaa oli tarkoitus näyttää vain instituutin omassa elokuvateatterissa, suurimmaksi osaksi yöaikaan, maksullisessa ja ikärajallisessa näytöksessä. Yksittäisen elokuvan näyttäminen cinefiileille ei varmasti olisi häirinnyt alueen katolisen väestön arkielämää ja turvallisuutta pätkän vertaa, mutta kansallinen tuomioistuin päätti toisin. EIT myötäili kansallista päätöstä todettuaan tätä ennen, että uskontoa tunnustavien tulee suvaita uskontoon suuntautuvaa kärjekästäkin kritiikkiä, ja että shokeeraavat ja provokatiivisetkin viestit ovat keskeinen osa demokraattiseen yhteiskuntaan elimellisesti kuuluvaa ilmaisunvapautta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
EIT:llä on siis taipumus todeta, että kansallinen viranomainen pystyy paikallisissa olosuhteissa parhaiten arvioimaan erilaisten rajoitusten tarpeellisuutta. Samalla se esittää eräästä Kummelisketsistä tutulla "voisitsä, etsävois" -tyylillä hurskaan toiveen siitä, miten kansallisen tuomioistuimen tulisi tulkinta tehdä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
EIT:n omituinen toimintatapa juontaa juurensa itse Euroopan Ihmisoikeussopimuksesta, joka ei riittävällä selkeydellä suojaa vähemmistöjä. Antony Alcockin mukaan toisen maailmansodan kansanmurhien jälkeen kaikki olivat tietoisia uuden ihmisoikeussopimuksen luomisen tarpeellisuudesta, mutta silti Euroopan Neuvoston jäsenvaltiot jumittuivat vanhoihin pelkoihinsa. Vähemmistöoikeuksien pelättiin esimerkiksi hajoittavan valtion integriteettiä ja kannustavan väkeä separatismiin. Euroopan Neuvoston jäsenvaltiot katsoivat myös olevansa keskenään liian erilaisia, jotta poliittisista, kielellisistä ja sosiaalisista minimistandardeista voisi päästä yksimielisyyteen. (Alcock 2000, 122-123)<br />
<br />
Tuloksena oli sopimus, joka periaatteessa turvaa jokaiselle mielipiteenvapauden ja uskonnonvapauden, mutta loppupeleissä jäsenvaltio päättää, kunnioittaako se tätä oikeutta käytännössä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b style="text-align: start;">YK:n ihmisoikeuskomitea vastustaa huivikieltoa yksiselitteisesti</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
Siinä missä Euroopan Neuvosto ei päässyt vähemmistöoikeuksien suojasta yksimielisyyteen, Yhdistyneet Kansakunnat pääsi.<br />
<br />
<a href="http://www.kela.fi/kansainvaliset-valvontaelimet_ykn-ihmisoikeuskomitea">YK:n ihmisoikeuskomitea</a>, joka valvoo <a href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008">kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen</a> noudattamista, on johdonmukaisesti katsonut että valtio loukkaa uskonnonvapautta rajoittaessaan ihmisten pukeutumista julkisessa tilassa. Juhani Kortteisen mukaan KP-sopimus ei anna valtioille samanlaista tulkinnallista harkintavaltaa kuin Euroopan Ihmisoikeussopimus, vaan valtion pitää selkeämmin näyttää toteaan rajoitusten hyväksyttävyys.</div>
<br />
Ihmisoikeuskomitea on käsitellyt kolme tapausta (<a href="http://hrlibrary.umn.edu/undocs/1876-2000.html">1</a>, <a href="http://hrlibrary.umn.edu/undocs/1852-2008.html">2</a>, <a href="https://strasbourgobservers.com/2013/11/19/mann-singh-wins-in-geneva-after-losing-in-strasbourg/">3</a>), jotka kaikki liittyivät uskontoperustaiseen pukeutumisen rajoittamiseen koulussa. Ranska ei ole pystynyt näyttämään toteen, että uskonnollisesta pukeutumisesta olisi aiheutunut haittaa toisten ihmisten oikeuksille ja vapauksille. Kortteinen toteaa:<br />
<br />
"<i>Rajoitukseen liittyvän rangaistuksen käyttö ei aiheutunut siitä, että valittajan henkilökohtainen käyttäytyminen olisi aiheuttanut kenellekään mitään vaaraa, vaan häntä rangaistiin pelkästään sen johdosta, että hän kuului laajaan tietyn uskonnon mukaisesti toimivien henkilöiden joukkoon. Valittajan uskonnonvapautta oli siis loukattu.</i>"</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Uskontoa tunnustavien ja uskonnollisesti pukeutuvien ihmisten sulkeminen pois julkisesta tilasta ei siis ole neutraali toimi, vaan ihmisoikeusloukkaus. Uskontoneutraali toimenpide olisi se, että sekä uskonnottomasti että uskonnollisesti pukeutuvilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Työelämässä huivin käyttöä voi säädellä, mutta vain hyvin rajatuissa tilanteissa</b><br />
<b><br /></b>
Työelämän kentällä tilanne uskonnollisen pukeutumisen sallimisen suhteen on mutkikkaampi kuin julkisessa tilassa, koska työnantajilla tulee olla oikeus toteuttaa liikeideaansa.<br />
<br />
Syrjintäkiellot ja uskonnon- ja omantunnon vapaus koskevat kuitenkin myös työelämän tilanteita ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia, ja varsin lujasti koskevatkin. Liikeidea ei voi olla syrjivä ja lainvastainen, ja mitä tahansa ei voi kieltää liikeideaan vedoten.<br />
<br />
Suomessa on tehty kaksi ratkaisua uskonnollisen pukeutumisen kieltoihin liittyen. Kummassakin tapauksessa uskontoon perustuvaa pukeutumista sai jatkaa.<br />
<br />
Niin sanotussa turbaanikiistassa Autoliikenteen työnantajaliitto (ALT) ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) pääsivät sopuun työehtosopimuksen tulkinnasta. Asiasta ei tarvinnut käräjöidä. Veolia Transport Vantaa oli ensin kieltänyt turbaanin pitämisen bussikuskilta, mutta työsyrjintää valvova aluehallintovirasto oli todennut, että tällainen kielto on välillistä syrjintää.<br />
<br />
Työnantaja ei pystynyt osoittamaan, että turbaanilla olisi merkitystä kuljettajan tunnistamisessa kuljettajaksi esimerkiksi järjestyksenvalvontatilanteessa. Työntekijä käytti pakolliseksi merkittyä työasua, ja Veolian logolla varustetun lippalakin käyttö on yhtiön kuljettajille vapaaehtoista.<br />
<br />
Päähinekiellolle ei siis ollut sen enempää yhtenäiseen työasuun liittyvään ohjeeseen, työturvallisuuteen kuin muuhunkaan asiaan liittyvää perustetta. Sen sijaan tällainen kielto on ristiriidassa paitsi edellä mainittujen Ihmisoikeuskomitean, myös EIT:n päätöksen perustelujen kanssa. Niissä näet sallitaan vakaumuksen näkyminen julkisesti. Olennaista on, että vakaumuksellinen pukeutuminen ei muodosta selkeää työhön liittyvää estettä, käytännössä työturvallisuusriskiä.<br />
<br />
Niin sanotussa Guess Kamppi -tapauksessa kaksi esimiestä määrättiin sakkoihin työsyrjinnästä käräjäoikeudessa. Esimiesten mielestä huivin käyttö ei sopinut liikkeen brändiin, mutta liikkeen ohjeissa ei ollut mitään mainintaa tällaisesta asiasta. Liikkeen ohjeiden mukaan muidenkin kuin Guess-merkkisten vaatteiden käyttäminen oli mahdollista, jos niissä ei näy kilpailevaa tuotemerkkiä. Työntekijä olisi ollut valmis pukeutumaan Guessin huiviin, mutta tämäkään ei kelvannut esimiehille. Oikeuden mukaan huivin käyttäminen pakkaus- tai myyjänkään tehtävissä ei olisi voinut haitata työtä millään tavalla. Työntekijä oli valmis pukeutumaan asiakaspalvelutehtävien edellyttämien siisteysvaatimusten mukaisesti ja Guessin ohjeen mukaisesti.<br />
<br />
Euroopan Unionin tuomioistuin on myös ottanut kantaa kahdessa <a href="http://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2017-03/cp170030fi.pdf">päätöksessään</a> uskonnolliseen pukeutumiseen. <a href="https://www.syrjinta.fi/-/kylla-huivin-kieltaminen-voi-olla-syrjintaa-uutisointi-meni-metsaan">Päätösten sisältö </a>poikkeaa aika paljon päätöksiä koskevasta julkisesta keskustelusta ja uutisoinnista: päätökset eivät olleet lainkaan niin myötämielisiä huivikiellolle kuin on annettu ymmärtää.<br />
<br />
Belgialaisen tapauksen kohdalla EUT totesi, että yrityksen sisäinen johdonmukaisesti noudatettu sääntö, jossa kielletään kaikenlaisten poliittisten, filosofisten tai
uskonnollisten tunnusmerkkien näkyvä käyttäminen, ei merkitse välitöntä syrjintää. Samalla se totesi, että <i>tällainen kielto voi merkitä välillistä syrjintää</i>, jos on osoitettu, että siinä vahvistettu
näennäisesti puolueeton velvollisuus merkitsee tosiasiallisesti sitä, että tiettyyn uskontoon kuuluvat
tai tietyn vakaumuksen omaavat henkilöt saatetaan erityisen epäedulliseen asemaan. EUT vaati Belgian kansallista tuomioistuinta tarkistamaan kiellon <a href="https://www.syrjinta.fi/-/kylla-huivin-kieltaminen-voi-olla-syrjintaa-uutisointi-meni-metsaan">asianmukaisuuden ja tarpeellisuuden</a>.<br />
<br />
Juuri edellä mainitusta välilliseen syrjintään liittyvästä syystä Guess Kampin huivikielto todettiin laittomaksi, ja kansalliset tuomioistuimet myös <a href="http://www.elmundo.es/sociedad/2017/03/14/58c7b571468aeb96078b45bb.html">Espanjassa</a>, <a href="http://www.sueddeutsche.de/politik/urteil-des-eugh-firmen-duerfen-tragen-eines-kopftuchs-untersagen-1.3419263">Saksassa</a> päätyivät samanlaiseen, uskonnollisen pukeutumisen sallivaan lopputulokseen. Lisäksi EU-tuomioistuin totesi, että työnantajan halu noudattaa asiakkaan vaatimusta huivittomasta työntekijästä ei ole sellainen asia, jonka nojalla työvoiman huivikieltoa voisi perustella. </div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Toki EUT:n päätöstä myös <a href="http://www.aljazeera.com/indepth/opinion/2017/03/hijab-work-eu-court-authorising-discrimination-170316082810334.html">kritisoitiin</a>, ja aiheesta. Ohje, jossa kielletään ihmisen näkyvä uskonnollisuus riippumatta siitä, miten uskontoneutraalisti ihminen de facto työnsä tekee, asettaa perinteisesti näkyviä symboleja käyttävät vakaumukset (sikhit, muslimit, hindut) eriarvoiseen asemaan suhteessa vakaumuksiin, joilla tällaista pukeutumisperinnettä ei ole (kristityt). Vaikka ihminen pukeutuisi työssään huiviin, ei tämä tarkoita että hän propagoisi vakaumustaan muille. Ihmisen toimintaa pitää arvioida sen pohjalta, mitä hän käytännössä sanoo ja tekee. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos ihminen vakaumukseensa pohjautuen kieltäytyisi kaikilta edellytettävistä työtehtävistä, irtisanomisperusteet täyttyisivät kirkkaasti. Jos it-konsultti, lääkäri, bussikuski, opettaja tai muu työntekijä tekee käytännössä työnsä laadukkaasti ja kuten muutkin, hänen ulkonäöllään ja vakaumuksellaan ei pitäisi olla minkään valtakunnan merkitystä kenellekään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ei näkyvän uskonnollisuuden kategorisesti kieltävä ohje ole uskonto<i>neutraali</i>. Se on uskonto<i>vihamielinen</i>. Se perustuu käsitykseen siitä, että uskonnollisesti pukeutuva ihminen on lähtökohtaisesti epäilyttävä eikä osaa tehdä töitä yhtä hyvin kuin toiset. Tällainen ohje paitsi vahvistaa uskonnollisiin ihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja, myös tehokkaasti estää juuri työelämässä aliedustettuja musliminaisia pääsemästä työn syrjään kiinni. Se estää heiltä mahdollisuuden todistaa ammattitaitoa ja yhteistyökykyä koskevat ennakkoluulot vääriksi ja pääsemästä kodin piiristä itsenäisiksi tulonhankkijoiksi.</div>
<br />
<b>Suurelle osalle työnantajista ja kansalaisista ihmisen uskonnollisuus ei ole mikään ongelma</b><br />
<br />
Uskonnolliseen pukeutumiseen liittyvät työpaikkariidat peittävät yhden tärkeän asian: maailmassa on kosolti työnantajia, joille työntekijän uskonnollinen pukeutuminen ei ole yhtään minkäänlainen ongelma.<br />
<br />
Suomessa HOK-Elanto ja K-ryhmä sallivat uskonnollisten huivien käyttämisen. Olennaista on se, että huivi sopii työasun yleisilmeeseen eikä vaaranna työturvallisuutta tai elintarvikehygieniaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Elokuvateatteri Finnkino sallii huivit, kunhan vain kasvot ovat esillä ja työntekijät ovat siistejä ja huoliteltuja. Poliittiset symbolit ovat kiellettyjä Finnkinon työntekijöiltä, mutta islamilainen huivi ei ole poliittinen symboli. Islamistisen <a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/22/Flag_of_Ahlu_Sunnah_Waljamaca.svg">poliittisen liikkeen</a> tunnukset olisivat.<br />
<br />
<a href="http://www.heraldscotland.com/news/15040147.Muslim_mother_and_daughter_to_be_first_hijab_wearing_police_officers_in_Scotland/#">Skotlannissa</a>, <a href="https://www.theguardian.com/world/2016/aug/24/canada-mounted-police-muslim-women-hijab">Kanadassa, </a>ja monessa muussa anglosaksisessa maassa huivikieltoa ei ole myöskään poliisivoimissa. Iso-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa sikhit ovat jo ties kuinka kauan voineet käyttää turbaania poliisin työssään, eikä poliisin tunnistamisessa ole minkäänlaisia vaikeuksia.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLEDZR-_8s2zdVayQMX3PoypFVCADyjX97bbk14qxhLrVng_NPH53MuUFxWWHVsUbUnOmLX1oFs9DuNUuxUp9aBCfJX9gvE9WZjGs1Vflru8bIanC2S6u4v283mVG7F9zti9At/s1600/ows_143044704783114.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="276" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLEDZR-_8s2zdVayQMX3PoypFVCADyjX97bbk14qxhLrVng_NPH53MuUFxWWHVsUbUnOmLX1oFs9DuNUuxUp9aBCfJX9gvE9WZjGs1Vflru8bIanC2S6u4v283mVG7F9zti9At/s400/ows_143044704783114.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kadra Mohamed työskentelee poliisina Minnesotassa, Yhdysvalloissa.</td></tr>
</tbody></table>
Poliisin työssä vaadittava puolueettomuus ja ammatillisuus osoitetaan käytännön työtehtävissä. Uskontoneutraali ja yhdenvertainen julkinen palvelu toteutuu siten, että ulkonäöstään ja uskonnostaan huolimatta kukin poliisi toimii samalla tavalla, samoilla periaatteilla, saman poliisilain mukaisesti. Pukeutuminen ja vakaumus ei vaikuta työtehtävien suorittamiseen.<br />
<br />
Suomessa julkisella sektorilla ei ole koskaan ollut huivikieltoa eikä huivikiistojakaan. HUS tarjoaa musliminaisille työasuun kuuluvan huivin hygieniasyistä. <a href="https://www.maailmankuvalehti.fi/2010/5/paluu-somaliaan">Mulki Mölsä</a>, <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8404765">Habiba Ali </a>ja monet muut ovat vuosikausia tehneet laadukasta työtä, tutkimusta ja vaikuttamista nimenomaan naisten oikeuksien ja valinnanvapauksien puolesta.<br />
<br />
Ulkonäköön ja pukeutumiseen jumittumisen sijasta tärkeää on se, mitä ihminen käytännössä tekee. Sitä myös alla olevan videon ihmiset painottavat.<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/3XiG6FxkHEc" width="700"></iframe><br />
<br />
<br />
<b>Kirjallisuus</b><br />
<b><br /></b>
Alcock, Antony: A History of the Protection of Regional Cultural
Minorities in Europe: From the Edict of Nantes to the Present
Day. Macmillan, Houndmills 2000.</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-8775545575246623652017-02-12T13:07:00.000+02:002017-02-14T19:08:12.825+02:00Kaksoiskansalasten virkakiellossa ei ole järjen hiventä<div style="text-align: justify;">
Vladimir Putinin Venäjän valtiokoneisto painostaa kansalaisiaan sekä kotimaassa että ulkomailla. The Economist-lehden taannoinen <a href="http://www.economist.com/news/special-report/21708880-adventures-abroad-boost-public-support-home-fog-wars">erikoisraportt</a>i taustoittaa hyvin Venäjän poliittisen johdon ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita ja toimintatapoja. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Venäjän valtio on Suomen ensisijainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen huolenaihe. On kovin banaalia todeta tällainen itsestäänselvyys. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitää perustua realistiseen kuvaan Venäjän valtion toimintatavoista. Realistisen ja ajantasaisen uhka-arvion pitää näkyä myös lainsäädännössä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On varsin perusteltua syynätä puolustusvoimiin hakeutuvien ihmisten taustat tarkkaan. Tätä varten on olemassa hyvä käytäntö: <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005073650.html">turvallisuusselvitys.</a> Helsingin Sanomien artikkeli käy hyvin läpi, mistä turvallisuusselvityksessä on kyse.<br />
<br />
Turvallisuusselvitysten tekemistä ohjaa <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140726">turvallisuusselvityslaki</a> vuodelta 2014. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Turvallisuusselvitys voidaan tehdä kolmella eri syvyydellä. <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005073650.html">Vuonna 2016</a> Suojelupoliisi teki noin 40 000 suppeaa, 18 000 perusmuotoista ja 120 laajaa turvallisuusselvitystä. Helsingin Sanomien mukaan</div>
<div style="text-align: justify;">
"Laajoissa selvityksissä voidaan esimerkiksi tutkia pankkitilien tietoja sekä tehdä perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä myös selvityksen kohteena olevan läheisille".</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Laajamuotoisen turvallisuusselvityksen tarkoituksena on päästä jyvälle siitä, onko henkilöllä taloudellisia ja poliittisia sidonnaisuuksia sellaisiin tahoihin, jotka voivat olla vahingollisia Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Laaja turvallisuusselvitys tehdään ulkoministeriön turvallisuusjohtajan Jussi Aarnion mukaan henkilöille, jotka pääsevät korkeasti turvallisuusluokiteltuun tietoon käsiksi.<br />
<br />
<b>Kaksoiskansalainen puolustusvoimissa: lähtökohtaisesti lojaali ainoastaan puolustusvoimille</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisen soveltuvuus haettavaan tehtävään puolustusvoimissa tai muussa valtion organisaatiossa selviää samalla tavalla kuin kenen tahansa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Henkilö sitoutuu tehtävään hakiessaan, sotilasvalan vannoessaan ja käytännön toiminnassaan olemaan lojaali vain ja ainoastaan organisaatiolle, jonka leivissä hän työskentelee. On mahdollista, että Venäjän valtio vaatii kaksoiskansalaista toimimaan Venäjän valtion hyväksi, mutta tehtäväänsä soveltuvan ammattilaisen ei tarvitse juuri välittää tällaisista vaatimuksista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ammattilainen on ammattilainen niin pitkään kuin toisin todistetaan. On varsin perusteltua seurata tarkasti puolustusvoimiin palkatun henkilön toimintaa rekrytointipäätöksen jälkeen.<br />
<br />
<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750">Virkamieslaissa</a> on jo nyt säädökset sidonnaisuuksien ilmoittamisesta erityisesti elinkeinotoimintaan liittyen. Kyseistä lakia ollaan muuttamassa siten, että sidonnaisuudet nimenomaan vieraaseen valtioon ja tämän kansalaiseen tulee ilmoittaa. Sidonnaisuuksista ilmoittamatta jättäminen tai niistä valehtelu voisi aiheuttaa irtisanomisen. Tiedustelutoimintaa tulee uudenlaisessa turvallisuuspoliittisessa ilmapiirissä vahvistaa. Nämä ovat järkeviä uudistuksia, kun ne suunnitellaan huolellisesti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kaksoiskansalaisten kategorisessa virkakiellossa taas ei ole järjen hiventä. Venäjän tai muun valtion kansalaisuus itsessään ei ole minkäänlainen kriteeri silloin, kun arvioidaan yksilön luotettavuutta. Ainoastaan todellisella toiminnalla ja todellisilla sidonnaisuuksilla saa olla merkitystä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Jos henkilö ajattelee, että Venäjän kansalaisuus yksinään muodostaa luotettavuusongelman, kyseessä on puhdas ennakkoluulo, ei mikään muu.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Helsingin Sanomien haastattelemat <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005075107.html">Suomen turvallisuusviranomaiset korostavatkin</a>, että päätös palkkaamisesta tai palkkaamatta jättämisestä ei perustu yksin hakijan kansalaisuuteen, vaan päätös on useiden tekijöiden summa.</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
Samaa sanovat <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005070652.html">valtiosääntöoikeuden asiantuntijat</a>. Tuomas Ojanen toteaa:</div>
</div>
<div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<i>”Meillä on mahdollista rajoittaa tiettyihin virkoihin pääsyä siten, että asetetaan vaatimus Suomen kansalaisuudesta.”<br /><br />”Yksi keskeinen perusteiden joukko voi liittyä tavalla tai toisella turvallisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja puolustuspoliittisiin intresseihin. Ne ovat perinteisesti olleet verraten painavia perusteita tehdä erilaisia rajoituksia perusoikeuksiin, muttei niidenkään nimissä ihan mitä tahansa voida tehdä, kuten kategorisesti rajata joidenkin virkojen ulkopuolelle jokin tietty Suomen kansalaisuuden sinänsä omaava ihmisryhmä."<br /><br />”Ei ole perusteita operoida sellaisella lähtökohta-ajattelulla, että jos on kaksoiskansalainen, on lähtökohtaisesti kyseenalainen ja jos on Suomen kansalainen, niin on lähtökohtaisesti lojaali ja muutenkin kaikin puolin ok.”</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Suomessa on viime päivinä kohistu uutisista, joissa kerrotaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten kohtaamasta syrjinnästä työhönotossa. Kaksoiskansalainen ei päässyt töihin <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9451291">varuskunnan keittiöön</a>. Puolustusvoimien epävirallinen ohjeistus taas on kehottanut estämään kaksoiskansalaisten pääsyn tiettyihin <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9448724">koulutuksiin</a>. Ulkoministeriö perui myönnetyn työpaikan kaksoiskansalaiselta hänen kaksoiskansalaisuutensa perusteella,<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005070847.html"> tekemättä turvallisuusselvitystä</a>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Puolustusministeri Jussi Niinistö on ollut näreissään uutisista ja väittää niiden vahingoittavan Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. On surkuhupaisaa, että Niinistö on huolissaan yksittäisten uutisten vaikutuksista turvallisuuspoliittiseen ilmapiiriin, mutta samaan aikaan hän ajaa sellaista lainsäädäntöä, jolla Ylen uutisoimat ja Niinistölle kiusalliset asiat ajettaisiin Suomen lakiin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Venäjän valtiokoneisto sekä sille uskolliset suomalaisdesantit ottavat varmasti kaiken ilon irti sekä aiheettomista että aiheellisista kohuista Suomessa. Niinistön ajama kaksoiskansalaisten virkakielto olisikin varsin monella tavalla haitallinen Suomen kannalta. Pätevin, lojaalein ja tehtäviinsä soveltuvin väki saattaisi jäädä palkkaamatta pelkän nenänpään asentoon vertautuvan syyn perusteella. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vähäisempi, mutta todellinen haitta olisi myös se, että kaksoiskansalaisten virkakiellolla Suomi tarjoaa Putinille ilmaisen propaganda-aseen. Enää Putin-mielisten ei tarvitsisi turvautua epämääräisiin valeuutissivustoihin ja keskustelupalstoihin nostattaessaan kansassa tunteen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja syrjivästä Suomesta. Kaksoiskansalaisten virkakiellon aikana heidän tarvitsee katsoa ainoastaan lakikirjaan.</div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-38790029948556650312016-12-03T13:32:00.000+02:002016-12-03T14:49:09.351+02:00Trumpia eivät äänestäneet köyhät ja unohdetut vaan tulevaisuudestaan epävarmat -heitä riittää Suomessakin<div style="text-align: justify;">
Kaikkein köyhimmät tulokymmenykset äänestivät vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa <a href="http://www.nytimes.com/interactive/2016/11/08/us/politics/election-exit-polls.html?_r=0">Hillary Clintonia</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Alle 30 000 dollaria vuodessa tienaavien äänistä 53% meni Clintonille, 41% Trumpille. 30-50 tuhatta dollaria vuodessa tienaavista 51% äänesti Clintonia, 42% Trumpia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
"Unohdettu kansa" ja syrjäytynyt köyhälistö ei äänestänyt Trumpia.<br />
<br />
Myöskään kansan enemmistö ei äänestänyt Trumpia. Clinton sai yli <a href="http://www.politico.com/story/2016/11/clinton-lead-popular-vote-2016-231790">2 miljoonaa ääntä enemmän</a> kuin Trump.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<a href="http://www.people-press.org/2016/11/10/a-divided-and-pessimistic-electorate/">Trumpia äänestivät pessimistit ja arvokonservatiivit</a>, joita on varsin paljon myös keskiluokassa, hyvätuloisissa sekä maaseudun miehissä. Itseään "perinteisenä amerikkalaisena" pitävistä 72% äänesti Trumpia. Clintonin kohdalla luku on 31%. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Yhdysvaltain talouden tilaa heikkona pitävistä 79% <a href="http://www.nytimes.com/interactive/2016/11/08/us/politics/election-exit-polls.html?_r=0">äänesti Trumpia</a>. Oman perheen talouden tilaa aikaisempaa heikompana pitävistä 78% äänesti Trumpia.<br />
<br />
83% heistä, joiden mielestä Yhdysvaltain talous on hyvässä kunnossa, äänesti Clintonia. Oman perheen taloudellista tilannetta kohtuullisena pitävistä 72% äänesti Clintonia.<br />
<br />
Trumpia äänestivät ennen kaikkea ihmiset, jotka kokevat elämässään joko todellisia tai kuviteltuja uhkia. Trumpin äänestäjät kokevat tulevaisuutensa synkkänä, oli tähän huoleen sitten aihetta tai ei. Heidän mobilisoimisessaan onnistuttiin paremmin kuin potentiaalisten Clintonin kannattajien, ja tärkeimmissä vaa'ankieliosavaltioissa.<br />
<br />
Tulos ei ole yllättävä. Konservatiivi äänestää konservatiivia. Yllättävää oli se, kuinka moni odotti pelkkien Trumpin töräysten aiheuttavan republikaaniäänestäjien siirtymistä parikymmentä vuotta korkeimmilla palleilla istuneen demokraatin leiriin.<br />
<br />
Yhdysvaltain vaaleissa äänestäneiden kokemusmaailmat on varsin monin tavoin rinnastettavissa suomalaiseenkin politiikkaan. Tulevaisuudestaan epävarmat sekä vanhoihin vaihtoehtoihin kyllästyneet ovat ratkaisseet suomalaisia vaalituloksia ennenkin. Jokainen tuntee äänestäjän, joka on kysynyt retorisesti: "saako täällä nykyään enää mitään sanoa?"<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Faktat voittavat vain silloin, kun ne saadaan tuntumaan faktoilta</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Konservatiivisesti suuntautunut ihminen on muita <a href="http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ajps.12016/full">alttiimpi näkemään ympärillään itseään koskevia uhkia</a>. Hänellä on taipumus liioitella todellisia uhkia ja pitää kuviteltuja uhkia tosina.<br />
<br />
Häntä ei kiinnosta kovinkaan paljoa se, loukkaako jokin ilmaisu ihmisiä vai ei, etenkään jos potentiaalinen loukkauksen kohde ei ole ryhmästä, johon hän itse samastuu. Hän haluaa selkeyttä, "rehellisyyttä", turvallisuutta sekä tuttujen asioiden säilymistä.<br />
<br />
Trump onnistui oikein hyvin sekä turvallisuusuhkien luomisessa että selkeyden tarjoamisessa. Ne sellaiset kaiken maailman X tulevat ja vievät. Minä tuon teille työpaikat takaisin, heitän ne semmoiset kaiken maailman X hiiteen, Minä puhun tavallisen kansan kieltä. Ne semmoiset kaiken maailman puhuvat jotain omituista eliitin kieltä ja kieltävät meitä sanomasta asiat niin kuin ne ovat.<br />
<br />
Faktoilla ei ole väliä. Olennaista on osua vaalirahvaan tunnepuoleen. Kun poliitikko sanoo, että "näin asiat koetaan", hän tietää varsin hyvin, miten äänestäjät toimivat käytännössä.<br />
<br />
<span style="text-align: start;">Jos Yhdysvaltain vaalit olisi ratkaistu sillä, kummalla on faktat paremmin hallussa, Clinton olisi voittanut 6-0. Hän oli vaaliväittelyissä täysin ylivoimainen, ja Pulitzer-palkitun faktantarkistussivusto <a href="http://www.politifact.com/truth-o-meter/lists/people/comparing-hillary-clinton-donald-trump-truth-o-met/">Politifactin </a>vertailussa Clintonin väittämät pitivät paikkansa täysin ylivoimaisesti Trumpiin verrattuna.</span><br />
<span style="text-align: start;"><br /></span>
Jos poliitikko haluaa faktojen voittavan fuulan, hänen pitää silti onnistua vaalirahvaan vakuuttamisessa. Ihmiset pitää saada kokemaan faktat faktoina. Tämä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.<br />
<br />
Rikollisuus on pelkoa lietsovan poliitikon kestosuosikki. Donald Trump väitti väkivaltarikollisuuden kasvavan ympäri Yhdysvaltojen. Hän puhui katastrofista, epidemiasta ja siitä, kuinka tilanne vaikkapa Chicagossa huononee koko ajan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Rikollisuustilanne on varsin selkeästi mitattavissa oleva asia. Yhdysvaltain väkivaltarikollisuustilanne on yksiselitteisesti parantunut 90-luvulta lähtien. Vuositasolla, kaupunkitasolla ja aluetasolla tapahtuu heittelyä. Vuositason muutoksista ei voi vetää trendiä: yksittäisenä vuonna rikollisuus oli saattanut nousta tietyissä kaupungeissä, mutta seuraavana vuonna taas laskea.<br />
<br />
Kokonaisuudessaan laskusuunta on selkeä, ja selkeää noususuhdannetta ei näy missään. Alla olevat taulukot kuvaavat asiaa vallan hyvin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4D2cBS5WqItEJTOCILYFLuS_DfauEt99x_M9MaRVVuh6A17jYV_A3Nz66TdSzfRB6u4UaO13uUr_fe5US7EK0wT7_A97WkdbdbnutcmZpvtHC_ithHEPBodhKVvflX_NMOzCd/s1600/Violent-Crime-Rate-Chart1.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4D2cBS5WqItEJTOCILYFLuS_DfauEt99x_M9MaRVVuh6A17jYV_A3Nz66TdSzfRB6u4UaO13uUr_fe5US7EK0wT7_A97WkdbdbnutcmZpvtHC_ithHEPBodhKVvflX_NMOzCd/s1600/Violent-Crime-Rate-Chart1.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Väkivaltarikollisuuden kehitys Yhdysvalloissa. Lähde: FBI</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7DKouWUTXnYqcvzmrvMPjZDxTRpO-dcyc_7v17C4C6O1x7yeutrU52GeOF-JAwwgwz57juoorwY1e09IplZRGk_zs0xvovTJ4vHS8ecu_T64wdrMzqUSeV-VU0OGuO3zNhfV0/s1600/Murder-Rate-Chart.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7DKouWUTXnYqcvzmrvMPjZDxTRpO-dcyc_7v17C4C6O1x7yeutrU52GeOF-JAwwgwz57juoorwY1e09IplZRGk_zs0xvovTJ4vHS8ecu_T64wdrMzqUSeV-VU0OGuO3zNhfV0/s1600/Murder-Rate-Chart.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Henkirikollisuuden kehitys Yhdysvalloissa. Lähde: FBI</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPNsAJKQPCeIiRo-X3-ClDqIJJe7GpXrNF-xeNcJEoSDniB3pEOn10i2GqvGtc-_SXxNGENdT-bjFJJ-KaGQ0VcalV3Xoes5Dh9kTYzwcM7tFD_eCjc9JqUt-K40H1xHfaadcr/s1600/Murders-in-Major-Cities21.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPNsAJKQPCeIiRo-X3-ClDqIJJe7GpXrNF-xeNcJEoSDniB3pEOn10i2GqvGtc-_SXxNGENdT-bjFJJ-KaGQ0VcalV3Xoes5Dh9kTYzwcM7tFD_eCjc9JqUt-K40H1xHfaadcr/s640/Murders-in-Major-Cities21.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rikollisuuden kehitys kaupungeissa, jotka Trump mainitsi kampanjassaan. Lähde: FBI</td></tr>
</tbody></table>
<span style="text-align: justify;"><br /></span><span style="text-align: justify;"><a href="https://www.washingtonpost.com/news/fact-checker/?utm_term=.b28924a0956c">Faktantarkistussivustot</a> ovat väärällään <a href="http://www.politifact.com/personalities/donald-trump/">Trumpin jollotusten</a> debunkkauksia. </span><span style="text-align: justify;">Fuulaväitteiden alasampuminen ei kuitenkaan riitä äänestäjien vakuuttamisessa. Kun maalivahti torjuu laukauksen, se ei vielä tarkoita sitä että toisessa päässä olisi tehty maali.</span><br />
<span style="text-align: justify;"><br /></span>
<span style="text-align: justify;">Ihminen tarvitsee vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin: mistä minä saan työtä tulevaisuudessa? Miten voin varmistua </span><span style="text-align: justify;">siitä, että minua kohdellaan reilusti asuntojonossa, leikkausjonossa ja muissa jonoissa?</span><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<b>Järkyttyminen ja moraalipaniikki ovat huonoja vaikuttamisen strategioita</b><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<span style="text-align: justify;">Clintonin kampanja oli suurelta osin mestarillista puolustuspeliä, mutta kunnon omiin avauksiin ja keskusteluasetelman määrittelyihin ei päästy. </span><br />
<span style="text-align: justify;"><br /></span>
<span style="text-align: justify;">Mediahuomio keskittyi Trumpiin ja hänen töräyksiinsä. Demokraateille annetiin kyllä tilaa ja aikaa, mutta he käyttivät sen vahvuuksiensa eli <a href="http://www.wa-democrats.org/issues/immigration">asiaosaamisen ja käytännön ratkaisujen</a> sijaan järkyttymiseen siitä, mitä Trump sanoo. </span><span style="text-align: justify;"> Tämä korostui erityisesti yhdessä keskeisimmistä vaaliteemoista, maahanmuutto-ja vähemmistöpolitiikassa. Trumpin ennustettiin menettävän ääniä rasististen lausuntojen vuoksi, mutta loppujen lopuksi töräykset <a href="http://www.realclearpolitics.com/articles/2016/11/18/trump_won_on_the_issues_132383.html">eivät äänestäjiä juuri häirinneet</a>. </span><br />
<span style="text-align: justify;"><br /></span>
<span style="text-align: justify;">Demokraatit</span><span style="text-align: justify;"> käyttivät aikaa ja tilaa myös turhaan senaattori Sandersin perään haikailuun. Sanders oli jo hävinnyt demokraattien esivaalit selvin lukemin. Hän tuskin olisi pärjännyt vaaleissa yhtään Clintonia paremmin. The Economistin <a href="http://www.economist.com/news/united-states/21710273-american-left-danger-learning-precisely-wrong-lesson-defeat-democrats">Lexington</a> muistuttaa vakuuttavasti, että republikaanien loanheittokoneisto olisi kyllä ollut varsin valmis kohtaamaan myös Sandersin, tuon pahaisen kommunistin ja amerikanvihaajan.</span><br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Järkyttyminen toisen sanomisista on äärimmäisen huono strategia, jos halutaan vaikuttaa äänestäjiin, jotka ovat huolissaan tulevaisuudestaan, työpaikoistaan ja epäreiluksi kokemastaan kilpailusta. Kun entuudestaankin herravihainen henkilö havaitsee, että häntä sormi pystyssä kouluttanut "akateemisen eliitin" jäsen pillastuu jostain, hän kokee sanoneensa ja tehneensä jotain oikein.<br />
<br />
Tällaisia äänestäjiä on enemmän kuin moni voi edes kuvitella. Sosiologi Arlie Hochschild vietti viisi vuotta Trumpia ja teekutsuliikettä kannattavien ihmisten keskuudessa ja kirjoitti aiheesta kirjan "<a href="http://www.newyorker.com/news/benjamin-wallace-wells/arlie-russell-hochschilds-view-of-small-town-decay-and-support-for-trump">Strangers in their own land</a>". Hochschildin tutkimia ihmisiä yhdistää tunne siitä, että heistä ei välitetä, että he ovat pilkan kohteena ja että joukko tyystin vieraita ja ulkopuolisia ihmisiä ohittaa heidät epäreilulla tavalla yhteisessä jonossa.<br />
<br />
Tällaisella porukalla on jo valmiiksi erittäin vahva ärtymys suhteessa väkeen joka alkaa valistaa heitä siitä, miten käyttäydytään. Joan C. Williams kuvasi Harvard Business Review:n <a href="https://hbr.org/2016/11/what-so-many-people-dont-get-about-the-u-s-working-class">artikkelissaan</a> mainiosti sen, millaista herravihaa ja koulutettuun väkeen kohdistuvaa antipatiaa monet kokevat.<br />
<br />
Sellaiset sanat kuin "toiseuttaminen", "white privilege" tai "rakenteellinen rasismi" eivät ohjaa tällaista henkilöä samastumaan haukkumansa pakolaisen tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan kokemusmaailmaan. Edellä mainitut sanat ovat hänelle vain arkielämästä vierasta diibadaabaa, jolla viedään huomio pois hänen kokemistaan "todellisemmista ongelmista" kuten työllisyydestä, terveydestä ja vanhusten asemasta.<br />
<br />
<b>Faktat pitää saada tuntumaan faktoilta myös suomalaisessa politiikassa</b></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
On varsin selvää, että ihminen ottaa mieluiten ohjeita vastaan sellaiselta henkilöltä, johon hän voi samaistua ja jonka seurassa hän kokee olonsa kotoisaksi. Pelkkä negatiivinen palaute, oli se sitten kuinka aiheellista tahansa, turhauttaa ja synnyttää tunteen siitä, että mitään ei saa sanoa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kun vastuullisessa asemassa oleva poliitikko puhuu pötyä, etenkin rasistista pötyä, hänen höpönlöpönsä pitää tietysti ampua alas. Faktantarkistus ja myyttien murtaminen onnistuu myös ilman kauhistelua, touhottamista ja järkyttymistä.<br />
<br />
Mika Murasen ja muiden supisuomalaisten henkirikollisten teot eivät oikeuta l<a href="http://hemakerk.blogspot.fi/2016/08/nain-seksuaalista-vakivaltaa-vahennetaan.html">ainkuuliaisten suomalaisyhteisön jäsenten</a> leimaamista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sosiaalitoimistot eivät kustanna maahan muuttaneille <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011517935481_uu.shtml">ajokortteja, televisioita, autoja tai matkapuhelimia</a> sen enempää <a href="http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/08/26/hoynaytettavia-riittaa/">Lieksassa</a> kuin yhtään missään muuallakaan. <a href="http://www.infopankki.fi/fi/muutto-suomeen/olen-/turvapaikanhakija">Turvapaikanhakijat</a> saavat puolestaan <a href="http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/vastaanottotoiminta/vastaanottoraha">vastaanottorahaa</a>, joka on pienempi kuin toimeentulotuen perusosa.<br />
<br />
Teen päivittäin työtä Lohjalla asuvien maahanmuuttajien kanssa, asemapaikkanani perusturvatoimi. Työ tarjoaa aitiopaikan nähdä sekä syntysuomalaisten että maahan muuttaneiden perusturvatoimen asiakkaiden arkea ja kokemusten maailmaa. <br />
<br />
Suomessa pysyvästi ja laillisesti asuvan maahanmuuttajan <a href="http://hemakerk.blogspot.fi/2014/07/millainen-on-maahanmuuttajan.html">sosiaalietuudet ovat täysin samat kuin Suomen kansalaisilla</a>. Voin sanoa tuntevani asian suhteellisen hyvin, koska joudun selittämään päivittäin eri asiakkailleni toimeentulotukilaskelmia sekä sitä, mihin kaikkeen sen pitää riittää.<br />
<br />
Jos joku alkaa sössöttää maahanmuuttajien ajokorteista tai televisioista, hän saa luvan tulla mukaani viikoksi kertomaan, kenen päätöksellä ja mihin pykälään perustuen asiakkaani voisi ajokortin tai television saada.<br />
<br />
On toki tilanteita, joissa he eivät ole yhdenvertaisessa asemassa Suomen kansalaisiin nähden. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä tai aikuisen vammaistukea maahan muuttanut aikuinen voi saada vasta oltuaan maassa kolme vuotta. Tämäkin asia on tarkistettu Kelan viranomaislinjan kautta, erään asiakkaani tilannetta koskien. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Suomessa on todella paljon ihmisiä, jotka uskovat urbaanilegendoihin siitä, että maahanmuuttajat ohittavat heidät jonossa "kukkahattutätien" avustuksella. Tottakai he ovat väärässä. Esimerkiksi <a href="https://www.stadinasunnot.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia">Stadin asuntojen asukasvalinnan</a> perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Asunnoton maahanmuuttaja on täysin samalla viivalla asunnottoman suomalaisen kanssa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Ihmisten elämässä arjessa löytyy kosolti samankaltaisuuksia...</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Yhteiskunnan etuuksien lisäksi maahan muuttaneet ovat usein suomalaisten asiakkaiden kanssa samalla viivalla myös kokemuksissaan.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Tunne varojen riittämättömyydestä on yksi yhteinen kokemus. Pitäisi maksaa vuokra, sähkölasku ja lääkärilasku sekä ostaa lapselle talvihaalari, koska hän on edellisestä kasvanut ulos. Rahaa on tilillä X määrä, eräpäivä on huomenna ja rahaa tulossa vasta kolmen viikon päästä, ja syödäkin pitäisi. Oikeutta toimeentulotukeen ei tässä kuussa ole, koska työmarkkinatuen vuoksi toimeentulotukilaskelma on ylijäämäinen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lapsi vonkuu kolmatta kuukautta asiaa, johon ei kerta kaikkiaan ole varaa. Naapuri on saanut apua avuliaalta vapaaehtoiselta, mutta meille ei apua häneltä liikene. Kyllä harmittaa. Oho, nyt lohkesi hammas. Jaahans, nyt tuli lapselta oksennus. Mitäkähän näiden hoito sitten maksaa, ja milloin edes pääsen näitä hoitamaan? </div>
<br />
<b>... ja erilaisuuksia</b><br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
On selvää, että kokemusmaailmat ovat myös erilaisia. Suomalaiset tuttavani pärjäävät byrokratiaviidakossa äidinkielellään. Vasta maahan muuttaneet asiakkaat eivät ymmärrä saamistaan Kelan tai HUS:n kirjeistä mitään.<br />
<br />
Suomen kansalainen saa pankkitilin auki tuosta vain. Henkilö, jolla ei ole voimassaolevaa passia, ei saa pankkitiliä tai verkkopankkitunnuksia auki mitenkään. Hänen pitää hakea pakolaisen matkustusasiakirjaa ja tämän jälkeen henkilökorttia. Tämä prosessi voi kestää yli puoli vuotta. Henkilökortin saatuaan ulkomaan kansalaisen pitäisi saada lopulta tili avattua. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Myös monet tuiki tarpeelliset harrastusmahdollisuudet sekä ohjauksen, tuen ja neuvonnan muodot ovat tarjolla vain suomen kielellä. Supisuomalaiset eivät välttämättä edes huomaa, kuinka paljon sujuvaa arkea tukevia elementtejä heillä on ympärillään, ja kuinka kokonaisvaltaisesti nämä elementit puuttuvat ihmisiltä, jotka vasta opettelevat valtakieltä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Syntymästään asti Suomessa asuneilla on vuosien mittaan kertynyttä hiljaista tietoa, joka estää pahimpien kömmähdysten sattumisen. Maahan muuttanut joutuu käytännössä oppimaan kaiken kantapään ja olkapään kautta. Esimerkiksi kaaduttuaan mäessä säähän nähden tyystin epäsopivilla kengillä. Talvikenkiin ei edes ole ollut varaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Suomalainen kuulee sotakokemukset ja pommituskokemukset ukiltaan ja mummiltaan, jos heiltäkään. Itselläni on asiakkaana lapsia ja nuoria, joiden koti on pommitettu tuusan nuuskaksi, ja jotka ovat nähneet ruumiita lähietäisyydeltä. Asiakkainani on pitkäaikaissairaita, joiden ruumiinvammat, unettomuus ja kovien selkäkipujen syyt palautuvat lähtömaassa koettuun kidutukseen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kunnollinen koulutuspolitiikka, elinkeinopolitiikka, sosiaali-ja terveyspolitiikka ja työllisyyspolitiikka auttaa kaikkia</b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
Työväkeen samaistuvan suomalaisen kansanosan asema voi vahvistua vallan hyvin ilman kuvitelmia siitä, että samassa asemassa olevat itselle vieraat ihmiset saisivat jotain ekstraa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallitus on leikannut sekä <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/koulutusleikkaukset-osumassa-rajuimmin-ammattikouluihin-vaarassa-jopa-18-000-aloituspaikkaa/6039474">koulutuksesta</a>, lapsilisistä, eläkkeistä, työttömän peruspäivärahasta, perusvammaistuesta, sairauspäivärahoista,<br />
ja perushoitotuesta. Samaan aikaan se on satsannut jatkuvasti tappiolliseen ja <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9171314">mittavia ympäristövahinkoja aiheuttaneeseen</a> nikkeli- ja sinkkikaivokseen <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/terrafame-kriitikko-valtion-ratkaisusta-sata-miljoonaa-riittaa-yli-kuntavaalien/ykni4Kzj">sadoilla miljoonilla euroilla</a>. <br />
<br />
Kyseessä on puhdas poliittinen linja- ja arvovalinta, jolle ei ole olemassa yhtään minkäänlaista kansantaloudellista eikä oikein muutakaan perustetta.<br />
<br />
<a href="https://oecdecoscope.wordpress.com/2016/11/24/time-to-deploy-the-fiscal-levers-actively-and-wisely/">OECD </a>suosittaa Suomelle elvytystä. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n <a href="http://yle.fi/uutiset/3-8086675">selvity</a>s ei puolla hallituksen leikkauslinjaa.<br />
<br />
Suomessa Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta on <a href="http://blog.hse-econ.fi/?p=6185">useaan kertaan</a> tuonut esiin <a href="http://blog.hse-econ.fi/?p=7215">tutkimuksia</a>, joiden pohjalta voi kyseenalaistaa leikkauslinjan järkevyyden varsin kokonaisvaltaisesti. Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja <a href="https://minimahti.net/2015/06/02/taloustutkija-pantzar-hallituksen-tilannekuva-ja-reseptit-ovat-vaaria-leikkaukset-hyydyttavat-talouden-ja-kiristysyritys-uhkaa-yhteiskuntarauhaa/">Mika Pantzar</a> on samoilla linjoilla. Haaparanta muistuttaa, että samalla linjalla ovat myös <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000002810622.html">useat talousnobelistit.</a><br />
<br />
Leikkauslinjan kritiikki ei siis ole mitään talouden toisinajattelua. Asia on täysin <a href="http://www.ita-savo.fi/mielipide/blogit/kuka-onkaan-talouden-toisinajattelija-288187">päin vastoin</a>.<br />
<br />
Jos työväkeen samaistuva suomalainen haluaa omaan ja valtion talouden tilaan muutosta, hänen ei kannata tuhlata aikaansa haukkumalla täysin samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista osaa tai arpaa hänen tilaansa.<br />
<br />
Hän voi aloittaa äänestämällä seuraavissa vaaleissa jotain muuta kuin hallituspuoluetta. </div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-47079298340690934692016-11-06T21:01:00.003+02:002016-11-07T07:04:19.474+02:00Geisha mä olen sun, sä kulttuurisesti omit mun<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ihmislajin erottaa dinosauruksista verraton kyky muovautua,
uudistua, kehittää uutta, tehdä keksintöjä, lainata ja kopioida. Koko
ihmiskunnan historia on vaihdannan, kaupankäynnin, monien eri ainesten
yhdistelyn ja tuontitavaran historiaa. Inhimillinen toiminta perustuu
yhteistyölle ja kyvylle jalostaa toisten keksimiä asioita uusiin tarkoituksiin.
Japanilainen autoteollisuus olkoon tästä paraatiesimerkki.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ihmiskunnan historia on myös eriarvoisuuden historiaa.
Kaikilla ei ole ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia lähteä tutkimusmatkoille ja
nauttia kaukaisista maista haettujen raaka-aineiden tuomasta
yltäkylläisyydestä. Kolumbus kohtasi Karibian <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ta%C3%ADno">tainot</a> vuonna 1492, ja kolmekymmentä
vuotta myöhemmin 80 prosenttia tainoväestöstä oli kuollut: suurin osa kulkutauteihin,
loput väkivaltaisesti. Amerikan alkuperäiskansojen historia on varsin monilta
osin väkivallan, alistamisen ja riiston kokemisen historiaa. Tainot eivät juuri
hyötyneet siitä, että kohtasivat Kolumbuksen.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ihmisellä pitää olla kyky erottaa hyväksikäyttö,
manipulointi ja huijaaminen yhteistyöstä. Toisen ihmisen alisteisen aseman
hyväksikäyttö on rikollista. Lainaaminen on eri asia kuin varastaminen.
Lainaamisesta on sovittu aidosti yhdessä, varastamisesta ei.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
***</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Viime aikoina Suomessa on keskusteltu sellaisesta ilmiöstä
kuin <a href="http://blogit.image.fi/mafalala/lapinpuvut-afrikkalaiset-kankaat-ja-kulttuurinen-appropriaatio/">kulttuurinen omiminen</a>. Kulttuurinen omiminen tarkoittaa sitä, että
valtaväestö napsii ja muovaa uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen tärkeitä
symboleita oman viihtymisensä raaka-aineeksi, usein vahvistaen samalla
vähemmistöön kohdistuvia vähättelyä ja kaapaten vallan määritellä sen, mitä
vaikkapa saamelaisuus käytännöllisesti katsoen on. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Suomessa kulttuurinen omiminen näkyy ehkä selkeimmin siinä,
että kovinkaan moni ei tunne saamelaisyhteisöjä, mutta osaa laulaa ”<a href="https://www.youtube.com/watch?v=1wnNH20iPio">nunnukalailaa</a>”
ja esittää humalassa toikkaroivaa miestä, jonka nimi on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=GH041XKM83E">Naima-Aslak</a>. Se näkyy
ehkä siinäkin, että lasketteluretken jälkilöylyissä ja viinahuuruissa henkilö laittaa päähänsä neljän tuulen hatun ja kertoo jonkin hauskan jutun jossa
esiintyy sellainen sana kuin ”jänkhä”.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Joku sanoi joskus, että vähemmistön jäsenenä eläminen
vertautuu pyöräilyyn jäisellä tiellä, jolla ei ole kevyen liikenteen väylää.
Sinulla on periaatteessa oikeuksia, mutta niiden toteutuminen riippuu tyystin
siitä, kuinka paljon autoilijoita hotsittaa noudattaa yhteisiä sääntöjä.
Yhteentörmäysten sattuessa autoilija on paremmin suojattu kuin pyöräilijä.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Nunnukailailaat ja haisiet voivat tuntua harmittomilta,
mutta toistuessaan ne tuntuvat kovin rasittavilta henkilöstä, joka joutuu
uudelleen ja uudelleen nämä hassunhauskat jutut arkisessa elämässään ja itseään koskevissa keskusteluissa kohtaamaan.
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kuvittele jälleen ajavasi pyörällä pitkin jäistä tietä.
Takaa tulee auto joka ensin tööttää äkkiarvaamatta ja sitten ohittaa sinut
lähietäisyydeltä. Mitään ei varsinaisesti sattunut, mutta kalvava tunne jää. Kalvava
tunne siitä, että tyystin toisilla kuin sinulla itsellä on valta päättää, milloin
ja missä asiayhteyksissä sinä ja yhteisösi tulee kohdatuksi ja kuulluksi. Kun
vähemmistön jäsen kohtaa jatkuvasti käsityksiä erityisestä
viinanjuontialttiudestaan tai muista tavoistaan ja perään vaatimuksen ”älä nyt
ota sitä niin vakavasti”, niin kokemus toisten armoilla ja ehdoilla elämisestä
konkretisoituu aika lailla.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
***</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kaikki lainaaminen ei ole varastamista. Kaikki omaksuminen
ei ole omimista. Kaikki yhdistely ei ole tekijänoikeuksien rikkomista. Kaikki
perinteikkään vieminen uusiin konteksteihin ei ole haitallista.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kulttuurintutkimus,
historiantutkimus, nuorisotutkimus ja musiikin tutkimus ovat jo pitkään
tunteneet alun perin <a href="http://monumenttotransformation.org/atlas-of-transformation/html/c/cultural-diversity/cultural-diversity-and-cultural-differences-homi-k-bhabha.html">Homi K. Bhabhan</a> lanseeraaman ”kolmannen tilan” ja ”hybridin”
käsitteet, joilla tarkoitetaan inhimillisessä kanssakäymisessä tapahtuvaa uuden
luontia, rajojen rikkomista sekä kriittisyyttä suhteessa ”alkuperäiseen”.
Etniset ryhmät ja kansakunnat eivät ole koskaan olleet puhtaita ja
selvärajaisia, vaan ne syntyvät ja uudistuvat prosessuaalisesti monien ainesten
ja vaikutteiden yhdistelminä. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Satama-alueilla, suurkaupunkien asuinalueilla,
kauppareittien risteyskohdissa ja sotaretkien tiimellyksessä on kautta aikojen syntynyt
esimerkiksi uudenlaista kieltä, uudenlaisia elintapoja, uudenlaisia ruokalajeja
sekä uudenlaisia uskomuksia. Esimerkiksi Kanadan <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9tis_people_(Canada)">metís</a>-väestö muovautui kun turkiskauppiaat ja pohjoisvaltioiden intiaanit (muun muassa ojibwayt, mi'kmaqit, menominit ja creet) alkoivat toimia keskenään ja muodostaa avioliittoja <i><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Marriage_%27%C3%A0_la_fa%C3%A7on_du_pays%27">à la façon du pays</a></i>, yhdistellen rituaaleissa sekä alkuperäiskansojen että eurooppalaisten uudisasukkaiden perinteitä.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
***</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kulttuurisen omimisen kohdalla on äärimmäisen tärkeää
analysoida sitä, millaisessa valtapositiossa ihmiset ovat suhteessa toisiinsa
ja mitä alkuperäiskansan jäsenelle ja hänen yhteisölleen mahdollisesta
omimisesta seuraa. Rastatukka eurooppalaissyntyisellä on huomattavasti
ongelmattomampi asia kuin blackface-pukeutuminen naamiaisissa, koska edellinen
perustuu toisen kunnioittamiseen ja uusien tapojen omaksumiseen, jälkimmäinen taas
ei.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ehdottomat vaatimukset pidättäytyä lainaamisesta ja
omaksumisesta (”leikkaa rastasi
valkoinen, ne eivät ole sinun”) ovat suoraan verrannollisia fasistien
vaatimuksille ”riisu kiitospaitasi ja leijonakorusi neekeri, ne eivät ole sinun”.
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Lainaamisen ja kopioinnin kategorinen kieltäminen perustuu
molemmissa esimerkkilauseissa totuudenvastaiseen käsitykseen kulttuurista
muuttumattomana, vaikutteista vapaana, ajasta ja paikasta irrallaan olevana,
kommunikointiin kykenemättömänä pyhänä kivimöhkäleenä, jonka pitäisi pysyä
paikoillaan ja joka ei saisi siirtyä minnekään. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Inhimillinen kulttuuri ei ole muuttumaton monoliitti.
Inhimillinen kulttuuri on elävää, orgaanista ja uudistuvaa. Lainaaminen ja
liikkuvuus on inhimillisen kulttuurin kehittymisen ja säilymisen elinehto. Lainaaminen
voi olla kunnioittamistakin. Etniset stereotypiat eivät.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
***</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Kirjailijan etninen tausta ei voi olla kriteeri sille, onko
romaanin vähemmistöön kuuluva henkilöhahmo ongelmallinen vai ei. Olennaisinta on sisältö. Varsin moni <a href="http://www.oxfordislamicstudies.com/article/book/islam-9780195107999/islam-9780195107999-miscMatter-6">valkoinen keskiluokkainen heteromies</a> on kirjoittanut uskonnollisista ja etnisistä vähemmistöistä
totuudenmukaisemmin kuin somalialaissyntyinen <a href="http://time.com/3825345/what-ayaan-hirsi-ali-doesnt-get-about-islam/">Ayaan Hirsi Ali</a>, jonka kirjojen muslimirepresentaatiot
eivät juuri eroa pahimpien äärioikeistolaisten poliitikkojen hallusinaatioista.
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
***</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Hiljattain <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1478400101520">Saara Aaltoa syytettiin kulttuurisesta omimisesta</a>
ja jopa rasismista, koska hän pukeutui X-factor-ohjelman musiikkiesityksessään
geishapukuun. Oliko esitys kulttuurista omimista vai ei? Vahvistiko se etnisiä
stereotypioita vai ei? Saako jatkossa lapsesi pukeutua geishapukuun vai ei?
Ylireagoiko joku vai ei?</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Olennaista on tarkastella sitä, millaisessa positiossa
Japani on suhteessa länsimaiseen populaarikulttuuriin, ja ovatko japanilaiset
taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti jotenkin alisteisessa asemassa
suhteessa muihin. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Perinteisesti Japanin ja suomalaisten välinen kulttuurinen
lainaaminen on ollut rakentavaa ja tervettä: Japanissa on rakastuttu muumeihin,
Suomessa itsepuolustuslajeihin ja animeen. Vuorovaikutus on ollut ystävällistä
ja toinen toistaan kunnioittavaa. Japani on paitsi taloudellinen ja
teknologinen, myös kulttuurinen vientimahti. On vaikea nähdä, että
japanilaisten ääni jotenkin jäisi kuulumatta sen vuoksi, että Saara Aalto
pukeutuu geishapukuun. Saara Aallon esityksestä voi olla montaa mieltä, mutta
ei se ole lähellekään yhtä tökerö esitys kuin Mikko Alatalon ”Nunnuka Lailaa”. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Toki länsimaisen populaarikulttuurin historia pitää
sisällään myös stereotyyppisiä, orientalistisia esityksiä Japanista. Toisen
maailmansodan aikainen sotapropaganda Yhdysvalloissa jätti jälkensä kulttuurisiin
klassikoihin, esimerkiksi Aamiainen Tiffanylla-elokuvan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZAafI9w7CY8">herra Yunioshiin</a>. ”Aasialainen
nainen” on ollut monissa yhteyksissä haitallisella tavalla rakennettu
seksuaalisen kiihottumisen välineeksi, millä on ollut myös konkreettisia
vaikutuksia seksuaalisen väkivallan ilmenemiseen. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Oma mielipiteeni on siis se, että Saara Aallon esitys ei ole
kulttuurista omimista, ja on erittäin kaukaa haettua olettaa sen lisäävän
haitallisia asenteita suhteessa Japaniin, japanilaiseen kulttuuriin tai japanilaisiin
naisiin. Ihmisiltä ei olla kieltämässä mitään, ja lapset voivat
jatkossakin pukeutua naamiaisissa geishaksi vallan hyvin. On kuitenkin syytä
pohtia, mihin käsityksemme toisista ihmisistä –niin japanilaisista kuin
muistakin- pohjautuvat, ja ovatko nämä käsitykset kestävällä pohjalla. Mahdollisuus leikittelyyn on tärkeä osa ihmiselämää, kunhan vaan leikin varjolla ei kiusata toisia.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Olennaista on se, että ihminen pohtii asemaansa, kysyy ja reflektoi ja pyrkii ymmärtämään toisten ihmisten näkökulmia,
vaikka ne alussa tuntuvatkin käsittämättömiltä. Suomalaisilla on viime aikoina
ollut tämä toisten ihmisten asemaan asettumisen taito hieman hukassa. Se on
taito, jonka voi oppia vanhallakin iällä. Vaikkapa talvisilla teillä
liikkuessa ja Kikkaa kuunnellessa.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/9xtQ9dLlV4w/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/9xtQ9dLlV4w?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
Heikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.com0