perjantaina, huhtikuuta 09, 2010

Jutta Urpilainen ei tunne Suomen lakia

Katsoin eilen A-talk-ohjelmaa, jossa Jutta Urpilainen toisteli maanisesti täysin sisällötöntä "maassamaantavalla, maassamaantavalla, maassamaantavalla"- mantraansa, ja viittasi tällä Suomen lakien noudattamiseen.

Omasta mielestäni yksi tärkeimmistä Suomen laeista on perustuslaki, jossa säädetään esimerkiksi siitä, että eduskunta säätää lait parlamentaarisessa prosessissa. Demokratiaan kuuluu se, että voimassa olevia lakeja muutetaan ja kumotaan ja uusia säädetään - tämä on eduskunnan ydintyötä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa maahanmuuttajaväestö osallistuu prosesseihin, joissa laeista keskustellaan. Pelkkä passiivinen lain kohteena oleminen on alistumista "suvereenin", kuninkaan valtaan.

Oletus siitä, että suomalaiset muodostaisivat jonkin homogeenisen arvoyhteisön, jonka arvot olisivat havaittavissa Suomen laeista on ongelmallinen. Veikkaan, että kovin moni vihreä saattaa olla esimerkiksi hedelmöityshoitoasioista eri mieltä kuin Päivi Räsänen. Se, että sosialidemokraattinen puolue hallituksessa ollessaan poisti varallisuusveron eikä parantanut millään tavoin opiskelijan asemaa, kuvastaa toki sitä että puolue omaksui kokoomuslaisen "vastakkainasettelujen aika on ohi" - linjan ennen kuin Kokoomus slogania ehti edes keksiä. SDP on täysin Kokoomuksen talutusnuorassa, eikä sillä ole mitään linjaa juuri mistään asiasta.

Sosialidemokraattisen puolueen linjattomuudesta ja perseääliöydestä ei kuitenkaan voi johtaa ajatusta siitä, ettei linjaeroja niin tulopolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, työelämän pelisäännöistä, kuntien tehtävistä kuin elintarviketurvallisuudesta olisi aidosti olemassa.

Yksi linjaero koskee sitä, millaisina toimijoina maahanmuuttajaväestö tulisi nähdä. Sosialidemokraattinen puolue näkee maahanmuuttajat ilmeisesti vain ja ainoastaan potentiaalisina rikollisina, koska puolueen ainut maahanmuuttajapoliittinen linjaus oli se, että maahanmuuttajien tulee noudattaa Suomen lakia. Lähes kaikki muut puolueet näkevät maahanmuuttajien yhteiskunnallisen aseman pohdinnassaan muitakin elementtejä. Lakien rikkominen heijastaa yleensä sitä yhteiskunnallista ja sosioekonomista asemaa, missä ihminen - riippumatta ulkonäöstään tai oleskelustatuksestaan- on.

Lisäksi Urpilaista näyttäisi pelottavan se, että maahanmuuttajat osallistuessaan yhteiskunnan toimintaan voisivat päästä parlamenttiin, säätämään siis Suomen lakeja, "maan tapoja". Sen, joka pelkää esimerkiksi vähemmistöuskonnon jäsenten toimivan yhtenä könttänä jossain asiassa, kannattaa lukea kirjoitukseni "islam elää valistusaikaa".

Kuvaavaa on se, että Jutta Urpilainen ei itse tunne Suomen lakia. A-Talkissa hän jokelsi siitä, että "miksi pitää tänne pitää tuoda työperäisiä maahanmuuttajia kun on omiakin työttömiä".

Ilmeisesti Urpilainen ei tiedä, että työperäisen oleskeluluvan saamista varten tarvitaan työ- ja elinkeinotoimiston lausunto. Työntekijän oleskelulupaa myönnettäessä otetaan huomioon työmarkkinoilla olevan työvoiman saatavuus ja pyritään varmistamaan, ettei työmarkkinoilla jo olevien työllistyminen esty. Näin on sekä nykylaissa että käsittelyn alla olevassa Hallituksen esityksessä:

"Jatkossa Suomessa jo olevan työvoiman kilpailukyky varmistettaisiin työehtojen noudattamisen tehokkaalla ennakko- ja jälkivalvonnalla. Uudistuksen yhteydessä työehtojen ennakkovalvontaa tehostettaisiin kaikkien työntekijän oleskelulupien osalta. Ennakkovalvonta tehostuisi, koska ennakkovalvonta laajentuu ehdotuksen mukaan koskemaan kaikkia Maahanmuuttoviraston myöntämiä työntekijän oleskelulupia. Ensimmäisen oleskeluluvan ja jatkoluvan myöntävä vastuuviranomainen olisi päävastuussa ennakkovalvonnasta.

Valvonnan piiriin kuuluisi toimeentuloedellytysten arviointi, työehdot, työnantajan edellytysten toimia työnantajana arviointi sekä sen varmistaminen, että työntekijän oleskelulupa myönnetään vain edellytykset täyttävälle henkilölle, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä tai hyväksyttyä terveydentilaa. Ennakkovalvonnan laajentuessa koskemaan kaikkia Maahanmuuttoviraston myöntämiä työntekijän oleskelulupia ja valvonnan tehokkaaksi toteuttamiseksi on tärkeää, että lupamenettelyyn liittyvää työehtojen ja työnantajan edellytysten ennakkovalvontaa tähän asti TE-toimistojen työlupayksiköissä tehneen henkilöstön osaaminen siirtyy uuteen päätöksenteko-organisaatioon."


Tehokas työehtojen ja palkkauksen ennakko- ja jälkivalvonta on turvattava sen jälkeen kun vastuu lupien myöntämisessä siirtyy kokonaan Maahanmuuttovirastolle. Maassa maan tavalla- hokeminen ei liity millään tavoin työolojen valvontaan, vaan työtä tekeviin kohdistuvana herjailuna se kertoo pelkästään asiantuntemattomuudesta ja poliittisen mielikuvituksen puutteesta.

Se, että työväen perinteestä ponnistavan puolueen puheenjohtaja ei tunne Suomen työlainsäädäntöä, kuvastaa puolueen tilaa aika paljon.

Ehkä demareiden kannattaisi näin ollen lukea työ- ja elinkeinoministeriön esite siitä, mitä pelisääntöjä työntekoon Suomessa tällä hetkellä liittyy.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oikeastaan kuuluisi puhua säännöistä, koska kyseessähän ei ole painovoiman tyylinen laki, jota ei voisi koskaan muuttaa.

Laki on vain joidenkin ihmisien mielipide, jota voidaan muokata minä päivänä tahansa kun mielipide on muuttunut. Usein laki on jo jopa kuolleiden ihmisien näkemys asioista, eivätkä mielipiteen ilmaisijat ole aina ymmärtäneet paljoakaan asiasta josta meuhkaavat. Tekijänoikeuslaki on tästä loistava esimerkki.. Lain säätäjät on mahdollisesti ylipuhuttu tai lahjottu ja laista onkin tullut yritysmaailman toimitapolitiikka. Laki on kuitenkin niin vahva mielipide, että sen ilmaisijat ovat valmiita laittamaan aseistetut joukot vahtimaan mielipiteensä (yleensä oman etunsa) ajamista. Kysyn vaan onko tässä paljoakaan järkeä?

Lainkuulijaisuus saattaa olla hyvää käytösätä, mutta myös äärimmäistä typeryyttä ja kapeakatseisuutta. Sitten on asioita, kuten murha, jonka kaikki ymmärtävät kamalaksi teoksi ilman että siihen mitään lakia määritelty. Rangaistuskin on asia, joka ei useimmiten auta mitään. Sen sijaan että puutuisimme niihin ympäristötekijöihin jotka edesauttoivat murhaavien ajatuksien syntymisessä, laitamme heidän lukkojen taakse toivoen että he jotenkin maagisesti muuttuisivat. Kuitenkin kiven sisällä vangit vain verkostoituvat ja vapaaksi päästessään ovat potentiaalisesti asetetta vaarallisempia kuin sinne mennessään.

Joissain asioissa meidän tulisi voida mokata turvallisesti, siihen suunnitellussa ympäristössä. Eikö voisi olla mahdollista oppia virheistämme ilman että aiheutamme todellista vahinkoa?

Laki on kovin vanhanaikainen ja huvittava instituutio

Heikki Kerkkänen kirjoitti...

Suosittelen oikolukua ennen kommentin lähettämistä. Kommentissasi on aivan järkyttäviä kirjoitusvirheitä, mutta menköön tämän kerran.

Luonnontieteelliset lait muuttuvat, tarkentuvat ja niihin tehdään lisäyksiä siinä missä oikeustieteellisiinkin lakeihin.

Galileo Galilei kumosi Aristoteleen painovoimateorian, ja jälleen Newton lisäsi asiaan uusia seikkoja. Jälleen erityiset ja yleiset suhteellisuusteoriat muovasivat käsitystä ”elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta sellaisesta”, mutta kvanttimekaniikka asettaa suhteellisuusteorian kyseenalaiseksi tietyissä kysymyksissä.

Yleisesti ottaen sääntöjä, lakeja ja ihmisten käsitystä ”normaalista” muokataan, mikäli ilmaantuu koherentteja, ristiriidattomia ja perinpohjaisesti perusteltuja näkemyksiä siitä, miksi ja miten asia tulisi ajatella toisin.

Näin toivoisi tapahtuvan niin luonnontieteiden, oikeustieteiden kuin yleensä ajattelemisen alueella.

Tosiasia on toki, että ihmisellä ei lakien säätäjänä tai ajattelijana ole aina kaikkea tarvittavaa tietoa, eikä myöskään kykyä havainnoida asioita ilman erilaisia esiolettamuksia tai joskus sokeaakin luottamusta joihinkin auktoriteetteihin.

Joku on mielestään ristiriidaton, koherentti ja järkevä, mutta ulkopuolinen saattaa havaita hetkessä hänen ajattelussaan kottaraisparven mentävän aukon.

Joskus tehdään typeriä päätöksiä. Typeriä päätöksiä ja ajatteluhölmöyksiä voidaan vähentää todennäköisimmin, jos kunnolla, perinpohjin perustellaan oma näkemys ja sitten kuunnellaan kunnolla, mitä toinen asiasta ajattelee.

Et oikeastaan perustele mitenkään, miksi tekijänoikeuslaki olisi huono asia.

Murhasta ja kaikista väkivaltarikoksista muutenkin on rikoslaissa harvinaisen selvät säädökset, ja näin on oltavakin jotta pelisäännöt olisivat mahdollisimmat yhdenvertaiset:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search[type]=pika&search[pika]=rikoslaki

" 2 § (21.4.1995/578)
Murha

Jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa"alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai

4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava."



***

Lisää pohdittavaa asioihin tarjoavat mielestäni seuraavat tekstit:

Martti Koskenniemen luento ihmisoikeuksista:

http://www.helsinki.fi/eci/Publications/MGlobalisaatio.pdf

Marjaana Kopperin kirjoitus siitä, millaisin perustein käsityksiä ”hyvästä ja oikeasta” muovaillaan:

http://www.netn.fi/196/netn_196_koppe.html

Rauno Huttuselta perehdytystä tieteenfilosofiaan:

http://joyx.joensuu.fi/~rhuttun/jkl/ratio_luento2.html