Asia ei ole näin eduskuntavaalien alla vanhentunut ollenkaan, päinvastoin.
Julkaisen mielipidekirjoituksen tässä uudelleen, ja tekstiin on sisällytetty linkkejä lisätietoon.
Myönteisen erityiskohtelun määrärahat ovat hyvä keino sosiaalisen eriarvoisuuden alueellisessa ehkäisyssä koulujen osalta. Tätä keinovalikoimaa tulee edelleen kehittää ja vahvistaa.
***
Helsinki aikoo supistaa myönteisen erityiskohtelun määrärahoja heikompiosaisen väestön alueiden kouluille (HS 30. 9.). Nämä varat ovat olleet hyvä keino tasoittaa sosiaalista eriarvoisuutta ja tukea opettajien työtä, kuten kaupungin Tarkastuslautakunta on arvioinnissaan todennut.
Kaupungin pitäisi taata voimavarat toimintaan, joka ennaltaehkäisee paljon kalliimmin hoidettavia ongelmia. Tuki jakautuu kaikille sosiaalisesti haastavan väestöpohjan alueen lapsille. Sitä ei ole korvamerkitty etnisen taustan tai kielen mukaan, vaikka alueen vieraskielisten määrä vaikuttaa tukeen.
Jokaisella lapsella on oikeus oppia ja kehittää kykyjään, oli hänen sosiaalinen tai etninen taustansa mikä tahansa. Koulunkäynnin suurin riskitekijä on perheen heikko sosiaalinen ja taloudellinen tilanne.
Sosiologi Elina Kilpi-Jakosen tilastolliset analyysit ovat vakuuttavasti tuoneet ilmi, että heikosti koulutettujen, pitkäaikaistyöttömien tai vähävaraisten vanhempien lasten oppimistulokset ovat keskimäärin muita heikompia. Tämä pätee niin valtaväestön perheisiin kuin ulkomaalaistaustaisiinkin perheisiin. Perheiden erilaiset taustat tuovat omat haasteensa opettajille ja muulle henkilökunnalle. Kodin ja koulun toimiva vuorovaikutus hyödyttää tutkitusti lapsen koulumenestystä. Vuorovaikutus maahan muuttaneiden huoltajien kanssa vaatii toisinaan enemmän työtä kuin samankielisten kanssa.
Ulkomailta muuttaneet vanhemmat tahtovat tukea lapsiaan koulunkäynnissä. Vanhempien motivaatio näkyy selvästi Väestöliitossa tehdyissä tutkimuksissa sekä käytännön työssä.
Olemme huomanneet, että ulkomailta muuttaneiden vanhempien tieto suomalaisen koulun toimintatavoista ja käytännöistä voi olla riittämätöntä. Vanhempien koulutustausta ja kielitaito vaikuttavat heidän kykyynsä tukea lapsiaan koulutyössä.
Vanhemmat ja koulun henkilökunta saattavat kokea, ettei heillä ole toimivia keinoja vuoropuheluun. Suurelta osin digitaalisille alustoille siirtynyt kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ei välttämättä avaudu heille.
Ongelmatilanteisiin tarvitaan henkilökohtaista vuorovaikutusta ja konsultoivaa tukea. Jokaisessa koulussa yksi vakituiseen henkilökuntaan kuuluva pitäisi nimetä vastaamaan haastavien ryhmien kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä.
Myönteisen erityiskohtelun tuella on voitu vahvistaa oppilashuoltoa, tukiopetusta ja suomen kielen opetusta tärkeimmissä ikävaiheissa. Sen avulla pitäisi vahvistaa myös kodin ja koulun yhteistyötä. Yksinkertaisilla ja edullisilla toimilla, kuten vanhempien vertaisryhmien järjestämisellä, voidaan päästä merkittäviin tuloksiin.
Vaikka koulussa suuri osa lapsista olisi vieraskielisistä perheistä, oppimistulokset voivat olla hyviä. Kansainväliset koulut vahvistavat tämän. Tärkeää myönteisen oppimisilmapiirin luomiselle on hyvin toimiva vuorovaikutus ja kaikkien vanhempien osallisuuden kokemus kouluyhteistyössä.
Minna Säävälä
Anita Novitsky
Heikki Kerkkänen
Monikulttuurinen
osaamiskeskus, Väestöliitto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti