Olen havainnut, että julkisessa keskustelussa maahan muuttaneiden lasten koulupudokkuus on otettu ulkomaalaispoliittiseksi keppihevoseksi. Ulkomaalaislain muutoksilla ei kuitenkaan muuteta sen kummemmin koulujen arkea kuin ihmisten koulutuspolkujakaan pätkän vertaa.
Ihmisiä, heidän taustojaan ja myös heidän asuinalueitaan osataan haukkua ja leimata milloin miksikin. Tuntuu, että poliitikot ovat oppineet koulusta vain sen, miten siellä kiusataan, koska monet heistä tuntuvat käyttäytyvän kuin kiusaajakakarat konsanaan.
Opettajia, oppilashuollon työntekijöitä, koululaisten vanhempia ja koululaisia itseään kuitenkin kiinnostaa ennen kaikkea se, miten koulusta voisi tehdä paremman ja minkä taustatekijöiden huomiointi helpottaa koulun arkea.
Alla oleva teksti on tehty Väestöliiton Monikulttuurisessa Osaamiskeskuksessa, jossa työskentelen. Julkaisen sen luvallani täälläkin.
Siinä on käytännön tietoa siitä, minkä tekijöiden huomiointi vahvistaa koulumenestystä ja kouluviihtyvyyttä. Linkkien takaa löytyy aineistoa tarkempaan tarkasteluun.
En aio äänestää ehdokasta, jolle kalja on seuraavan vaalikauden tärkein haave. Äänestän ehdokasta, joka haluaa paremmin toimivan koulun.
***
Suomalaisissa perus- ja ylemmän asteen kouluissa on yhä enemmän maahanmuuttajalapsia, maahanmuuttajien lapsia, ja monimuotoisten perheiden lapsia.
Väestön monimuotoistuminen on lisääntyvä, ei vähenevä trendi, ja tämän todellisuuden rakentava huomioiminen lisää nuorten koulumotivaatiota ja -menestystä.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että maahan muuttaneiden lapset eivät menesty yhtä hyvin kuin valtaväestö peruskoulun päättövaiheessa. Heikompi koulumenestys johtuu pitkälti vanhempien heikoista voimavaroista: mitä vähemmän koulutusta ja kielitaitoa, alhaisemmat tulot ja heikompi työmarkkina-asema, sitä heikommin lapset keskimäärin menestyvät koulussa. Maahan muuttaneissa perheissä monet näistä tekijöistä kohenevat maassaolovuosien karttuessa, ja hyvin kohdennetut toimenpiteet vahvistavat kohenemistahtia.
Tasa-arvoisuus ja myöhäinen valikoituminen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen tekevät suomalaisesta koulutusjärjestelmästä hyvän maahanmuuttajien lasten kannalta. Maahanmuuttajavanhempien vaikeudet suomalaisilla työmarkkinoilla vaikeuttavat kuitenkin huomattavasti heidän lastensa opintietä.
Toimiva tapa auttaa maahanmuuttajataustaisia nuoria menestymään suomalaisessa yhteiskunnassa on edistää paitsi lasten, myös heidän vanhempiensa sosiaalista hyvinvointia ja pääsyä työmarkkinoille.
Millainen koulujärjestelmä hyödyttää maahanmuuttajien lapsia?
- Mahdollisimman myöhäinen eriytyminen koulutuspolulla edistää maahanmuuttajien lasten kouluttautumista
- Iltapäiväkerhoilla ja ohjatuilla harrastuskerhoilla on myönteinen vaikutus ryhmienväliseen vuorovaikutukseen ja myös kouluttautumiseen
- Päivähoitoon ja esikouluun osallistuminen parantavat mahdollisuuksia menestyä koulutuksessa ja ne vähentävät maahanmuuttajaperheiden sosioekonomisen aseman kielteisiä vaikutuksia koulumenestykseen
- Toimiva oppilashuolto, kodin ja koulun yhteistyö, opintojen ohjaus ja opettajan ammattitaito edistävät siirtymistä toiselle asteelle
- Koulutusjärjestelmä joka pystyy huomioimaan maahan oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tai tämän jälkeen saapuneet sekä heidän tietotaitotasonsa, edistää etenemistä koulutus- ja työmarkkinoilla
- Tehokas kiusaamiseen, syrjintään ja rasismiin puuttuminen ja laadukas asennekasvatus vahvistavat koulumenestystä, psyykkistä hyvinvointia, ryhmäsuhteita ja näin myös myöhempää menestystä työmarkkinoilla
Koulumenestystä selittävät perhetekijät
- Merkittävin yksittäinen koulumenestykseen ja koulutuspolkuun vaikuttava tekijä on perheen sosiaalinen ja sosioekonominen tausta. Kaikki ne yhteiskunnalliset toimet, joilla vähennetään sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, hyödyttävät sekä valtaväestön että maahanmuuttajien perheitä
- suomen kielen taito, nuoren oma motivaatio ja sen ylläpito sekä perheen kotoutuminen vahvistavat siirtymistä toiselle asteelle ja myönteisiä asenteita koulutukseen
- oman yhteisön tuki ja myönteiset mallit muilta maahanmuuttajilta edistävät siirtymistä toiselle asteelle
- perheen maassaoloaika ja lapsen maahanmuuttoikä vaikuttavan lapsen koulumenestykseen: haastavin tilanne on niillä nuorilla, jotka ovat muuttaneet Suomeen joko yläkouluikäisinä tai jo peruskouluiän ylittäneinä
- vanhempien ja lasten eritahtinen kotoutuminen voi lisätä perheen stressiä, mikä näkyy lapsen koulunkäynnissä
- antaa tietoa huoltajille, jotta he voivat seurata ja edistää lapsen oppimista
- tiedollisen oppimisen ja kotoutumisen paikka koko perheelle
Haasteita koti – koulu yhteistyölle:
- Yhteisen kielen puute
- Perheenjäsenten elämäntilanteiden muuttuminen
- Erilaiset koulua koskevat arvot, tottumukset ja odotukset
- Puutteellinen tieto suomalaisesta koulujärjestelmästä
- Ennakkoluulot ja syrjintä aiheuttavat stressiä ja luovat siten heikommat puitteet yhteistyölle ja koulujen on vaikea havaita näitä
- Vanhempien ja oppilashuollon on joskus vaikea tunnistaa lasten ja nuorten mahdollisia psyykkisiä ongelmia, koska vähemmistöihin kuuluvilla saattaa olla tarve pitää yllä hyvää kuvaa perheestä ja omasta kansallisesta ryhmästään
Mitä tulee tehdä
- Maahanmuuttajataustaisten lasten mahdollisuudet osallistua hyvään varhaiskasvatukseen tulee turvata
- Laadukas oman äidinkielen ja suomen kielen opetus tulee turvata, koska se vahvistaa tutkitusti menestystä muissakin kouluaineissa
- Hyvä opinto-ohjaus ja oppilashuolto tulee turvata
- Tarvitaan räätälöidyt oppimispolut niille, jotka ovat tulleet maahan oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tai tämän jälkeen: Helsingin kaupungilla on tästä kohderyhmästä pitkää kokemusta esimerkiksi niin sanotun Manuva-työmallin kautta
- Perusopetukseen valmistavan opetuksen laatu tulee turvata ja havaitut puutteet täytyy korjata
- Vanhempien kotoutumisen tukeminen (kielikoulutus; tiedon lisääminen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä; työllisyyden tukeminen) heijastuu perheen sisäiseen dynamiikkaan: laadukkaat perheille suunnatut palvelut vahvistavat myös lasten koulumenestystä
- Hyvä yhdenvertaisuuskasvatus (kts. tämäkin ja tämä) vahvistaa luottamusta paitsi kodin ja koulun välillä, myös lasten ja nuorten kesken
- Tulkkien saatavuutta ja koulutusta tulee vahvistaa
- Oppilashuollon tulee paremmin tiedostaa maahanmuuttajaperheiden sosioekonominen tausta
- Kahden kulttuurin perheiden erityistilanteet tulisi paremmin ottaa huomioon
- Myönteisen erityiskohtelun määrärahat tasoittavat sosiaalista eriarvoisuutta ja tukevat opettajien työtä
- Aikuisten maahanmuuttajien perusopetusta koskevat kehittämisehdotukset on pantava täytäntöön
- Opettajien kielitietoisuutta tulee vahvistaa kaikissa oppiaineissa ja opettajankoulutuksessa, koska kielitaidon puutteet ovat yksi suurimpia oppimisen ja opetuksessa mukana pysymisen esteitä
- Tarvitaan enemmän aikaa ja resursseja käytännön taitojen opetteluun koti-koulu yhteistyössä
- Kotikielten opettajien resursseja tulee vahvistaa, koska he ovat tärkeä välittäjäryhmä kodin ja koulun yhteistyössä
- Vanhempien vertaistukitoiminnan luominen kaikkiin kouluihin lisää perheiden tietoa koulujärjestelmästä ja vahvistaa maahanmuuttajavanhempien edellytyksiä osallistua lapsen koulupolun tukemiseen
Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa kehitetty vertaistoiminnan malli tukee kotoutumista ja vanhemmuutta erityisesti perheissä, jotka ovat asuneet maassa vasta vähän aikaa. Ryhmissä vanhemmat saavat tietoa asiantuntijoilta, mutta heillä on myös tilaisuus keskustella ja jakaa kokemuksia toisten vanhempien kanssa. Usein ryhmissä syntyy myös verkostoja, joista on iloa, apua ja tukea ryhmän jälkeenkin.
Lähteet ja aineistoa lisäperehtymiseen:
Marianne Teräs & Elina Kilpi-Jakonen: Maahanmuuttajien lapset ja koulutus. Teoksessa Tuomas Martikainen, Pasi Saukkonen ja Minna Säävälä (toim.):Muuttajat: kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus 2013.
Helsingin kaupunki: Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä. Työryhmän raportti ja esitys toimenpiteiksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö: Maahanmuuttajien työllistyminen: taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 6/2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti