tiistaina, tammikuuta 20, 2015

Maahanmuutosta ja kehitysavusta leikkaamalla ei saa kokoon kahta miljardia


Perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä väitti YLE:n haastattelussa 19.1.2015, että Maahanmuutto maksaa puolitoista miljardia ja kehitysapu 1,2 miljardia.

Mölsän esittämät luvut eivät perustu yhtään mihinkään, vaan ne on hankittu mitä ilmeisimmin hevosmiesten tietotoimistosta.

Perussuomalaisten tietolähde maahanmuuttokysymyksissä. Kuvan hevonen ei liity tapaukseen.
Todelliset luvut on helppo tarkistaa Valtion talousarvioesityksestä.

Vuoden 2015 talousarvioesityksessä kansainvälinen kehitysyhteistyö on 811 422 000 euroa.

Maahanmuutto (sisäasiainministeriön menot  "maahanmuutto" 61 658 000 sekä työ- ja elinkeinoministeriön menot "kotouttaminen" 97 073 000) on yhteensä 158 731 000 euroa.

Kehitysyhteistyö ja maahanmuutto ovat yhteensä 970 153 000 euroa. Luvusta ei puutu yhtään mitään, eikä mitään kustannuksia ole "piilotettu" minnekään. 

Luku ei ole lähelläkään edes yhtä miljardia, eikä se myöskään ole maahanmuuton hallinnoinnin ja kotouttamisen osalta ulkomaille suunnattua rahavirtaa.

Kotouttaminen on kuntien ja TE-toimistojen toimintaa, esimerkiksi työvoimapoliittista koulutusta, kielikoulutusta ja muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä. Siihen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta.

Jos kotouttaminen ei olisi omana menoeränään, Suomessa pysyväisluonteisesti asuvat maahanmuuttajat olisivat joka tapauksessa TE-toimistojen palveluiden piirissä. 

Kotouttamissuunnitelmia alettiin laatia vuoden 1999 kotouttamislain jälkeen. Laissa määriteltiin, että kotouttamissuunnitelmiin ovat oikeutettuja toukokuussa 1997 tai sen jälkeen väestörekisteriin kirjatut työttömät maahanmuuttajat, mutta eivät huhtikuussa 1997 tai sitä ennen rekisteröityneet maahanmuuttajat.

Tutkijat Kari Hämäläinen ja Matti Sarvimäki pystyivät näin vertailemaan työllisyyden kehitystä kymmenen vuoden aikana kahden taustoiltaan samanlaisen maahanmuuttajaryhmän välillä. Ainut ero ryhmien välillä oli se, että toiselle tehtiin kotoutumissuunnitelma, toiselle ei.


Kotoutumissuunnitelman tehneiden ryhmässä tulot nousivat 20 000 eurolla kymmenen vuoden ajanjaksolla verrokkiryhmään verrattuna. Sosiaalietuuksia paremmin menestynyt ryhmä nosti 8 000 euroa vähemmän kymmenen vuoden aikana henkilöä kohti kuin verrokkiryhmä.

Kotouttaminen työmarkkinoille sijoittumista vahvistavana toimenpiteenä ei siis ole menoerä, vaan ennemmin toimenpide, josta koituu säästöjä.

Jatkossa olisikin tärkeää tehdä näistä toimenpiteistä yhä vaikuttavampia. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt aiheesta kaksi tutkimusta, joiden toimenpide-ehdotukset ovat hyviä ja jotka jokaisen olisi hyvä sisäistää.

Maahanmuuttajien työllistyminen, Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut

maanantaina, tammikuuta 19, 2015

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uusi raportti kertoo maailman pakolaistilanteen

YK:n pakolaisjärjestö on julkaissut uuden raportin "Mid-Year Trends 2014". Tämä raportti kertoo paitsi maailman pakolaistilanteen, myös sen, kuka kantaa pakolaiskriisien hoidosta suurimman vastuun.

Absoluuttisina lukuina Pakistan on maailman suurin pakolaisten vastaanottajamaa. Maassa on 1,6 miljoonaa pakolaista, pääosin Afganistanista. Muita suuria pakolaisten vastaanottajamaita ovat Libanon (1,1 miljoonaa), Iran (982.000), Turkki (824.000), Jordania (737.000), Etiopia (588.000), Kenia (537.000) ja Tšad (455.000). 

Pakolaisten määrä tulee kuitenkin aina suhtauttaa maan väkilukuun ja kansantalouden kokoon. Kun katsotaan sitä, kuinka monta pakolaista maassa on per 1 ostovoimakorjatun ja asukaskohtaisen BKT:n dollari, saadaan alla oleva taulukko. Se kuvaa sitä, mitkä kansantaloudet ovat eniten kuormittuneita pakolaisuutta aiheuttavista kriiseistä.




















Kehittyvät maat kantavat pakolaiskriiseistä suurimman vastuun niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. 

Vuonna 2014 Suomi otti vastaan 1030 kiintiöpakolaista ja antoi 1346 myönteistä oleskelulupaa Suomen ulkomaalaislain mukaisen kansainvälisen suojelun perusteella.

UNHCR:n mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 11.252 henkilöä kansainvälisen suojelun mukaisella statuksella.

IMF:n mukaan Suomen ostovoimakorjattu BKT per asukas (PPP) oli 40,455 yhdysvaltain dollaria vuonna 2014. Suomen luku yllä olevassa taulukossa olisi siis 0,27

Ruotsin pakolaisväestö oli UNHCR:n mukaan vuoden 2014 puolivälissä 114.175, Norjan 46.106, Tanskan 13.160, Hollannin 74.707, Belgian 29.179 ja Saksan 200.805.

Rikkaiden valtioiden, mukaan lukien Suomen, entistä suuremmalle vastuulle pakolaiskriisien hoidossa ei ole olemassa yhtään minkäänlaisia kansantaloudellisia esteitä.

lauantaina, tammikuuta 17, 2015

Blogi myös Väestöliiton blogeissa

Allekirjoittaneella on blogi myös Väestöliiton sivuilla.

Oikea ammattilainen osaa selvittää kiistat ja myöntää virheet

Suomessa on tehty viime aikoina rajanvetoja työpaikkavaatetuksen suhteen. Linja-autoyhtiö Veolia Transport Vantaan turbaanikielto loppui, kun Autoliikenteen työnantajaliitto ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto pääsivät työsuojeluviranomaisten avulla asiasta sopuun. Guessin Kampin liikkeestä päähuivin vuoksi irtisanotun kiireapulaisen tapaus puolestaan ratkesi käräjäoikeudessa. Oikeus totesi Guess Kampin esimiesten asettaneen naisen uskonnon perusteella epäedulliseen asemaan ja näin syyllistyneen työsyrjintään. HOK-Elanto ei taas ole kokenut huivia ongelmaksi. 

Lain mukaan työsuhde ei oikeuta puuttumaan vaatteisiin ja ulkonäköön enempää kuin mitä työtehtävät vaativat. Työturvallisuus ja hygienia asettavat vaatimuksia pukeutumiselle...

Lue koko blogikirjoitus täältä 

***


Maahan muuttaneet nuoret eivät ole laiskoja ongelmakimppuja, vaan suomalaisen yhteiskunnan jäseniä omine tarpeineen, toiveineen ja elämänkulkuineen. He voivat päästä varsin pitkälle, jos heille vain annetaan siihen mahdollisuus. Keskustelu nuorten ongelmakäyttäytymisestä saa aikaan erityisiä tunnelatauksia ja otsikoita silloin, kun nuoret eivät ole valtaväestöä. 

Kun tarkastellaan taustamuuttujia maahan muuttaneiden tai kenen tahansa toimintaa selitettäessä, vastuuta teoista ei siirretä tekijältä yhtään minnekään. Jos keskeisenä ihmisen elämänpolkujen ja toimintamahdollisuuksien taustaselittäjinä ovat vanhempien koulutustaso, perherakenne tai sosioekonominen tausta, ei tämä tarkoita sitä että yksilön teoista ”syytettäisiin yhteiskuntaa”. Ennemminkin löydetään seikkoja, jotka huomioimalla voidaan vähentää alttiutta ongelmien syvenemiseen.... 

Lue koko blogikirjoitus täältä

***


Suomessa on yhä enemmän nuoria, joiden oikeus yhteiseen perhe-elämään ei toteudu. Kyse ei ole laajennetuista perheistä vaan ydinperhekäsityksen mukaisista nuorista, jotka eivät saa huoltajiaan Suomeen.

Vuonna 2013 tehtiin yhteensä 157 kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen huoltajaa koskevaa oleskelulupapäätöstä. Näistä vain yksi oli myönteinen. Kielteiset päätökset johtuvat ennen kaikkea lainsäädäntöön ja hakukäytäntöihin 2010-luvulla tehdyistä kiristyksistä, joiden seurauksena nuori ehtii täyttää 18 vuotta ennen huoltajaa koskevaa oleskelulupapäätöstä.

Vuonna 2010 linjattiin, että hakijan tulee olla alaikäinen vielä sinä päivänä, kun päätös perheside­hakemukseen tehdään. Ei siis riitä, että nuori on alaikäinen silloin, kun hakemus jätetään...

Lue koko blogikirjoitus täältä

tiistaina, tammikuuta 13, 2015

Kotoutuminen on muutakin kuin kansantaloutta

Kotouttamissuunnitelmat vähentävät todistetusti sosiaaliturvan käyttöä ja vahvistavat maahan muuttaneiden työllisyyttä. Kotouttamissuunnitelmia alettiin laatia vuoden 1999 kotouttamislain jälkeen. Laissa määriteltiin, että kotouttamissuunnitelmiin ovat oikeutettuja toukokuussa 1997 tai sen jälkeen väestörekisteriin kirjatut työttömät maahanmuuttajat, mutta eivät huhtikuussa 1997 tai sitä ennen rekisteröityneet maahanmuuttajat...

Lue koko kolumni osoitteessa www.muuttoliikkeessa.fi