tag:blogger.com,1999:blog-23097850.comments2022-09-29T13:11:52.326+02:00Maahanmuuttomyyttien murskaajaHeikki Kerkkänenhttp://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comBlogger176125tag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-15193628246346683212021-02-10T17:12:21.748+02:002021-02-10T17:12:21.748+02:00Ymmärrät varmaan että lauseilla ”työttömyysturva p...Ymmärrät varmaan että lauseilla ”työttömyysturva passivoi” ja ”työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei järjestetä riittävästi” on sekä sisällöllinen ero että sävyero. Edellinen on lallatusta jossa ei eritellä niitä eri toimia joiden nojalla työttömyysturvaa saa; jälkimmäinen taas täysin perusteltu kritiikki suomalaiseen työvoimapolitiikkaan liittyen. <br /><br />Olemme ilmeisesti ihan samaa mieltä siitä että työvoimapoliittista koulutusta ja monia eri työttömälle työnhakijalle soveltuvia toimenpiteitä pitäisi järjestää enemmän myös kotoutumisajan jälkeen. Olemme ihan samaa mieltä siitä että ihmiset pitäisi saada kotihoidontuelta TE-toimistoon kirjoille ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin.<br /> <br />Jos kerran viesti on se, että Suomen tulisi harrastaa enemmän Ruotsin tyylistä aktiivista työvoimapolitiikkaa jossa palkkatuella on iso merkitys, sen voisi vallan hyvin kirjoittaa raportin ”Talking Points”-kohtaan siten että ”Aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan”. Jos asia pitää kirjata nykytilan kuvaamisen muotoon niin asian voi kirjoittaa että ”maahan muuttaneiden naisten alhaista työllisyyttä selittävät pitkät hoitovapaat ja muissa Pohjoismaissa yleisen aktiivisen työvoimapolitiikan puute”.<br /><br />Siitä, että ns. yleisillä työvoimapalveluilla ei ole ollut hirveästi annettavaa maahan muuttaneille (erityisesti korkeasti koulutetuille) on kirjoitettu aikaisemmin ja paria julkaisua siteerasin itsekin hiljattain <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2020/10/kotoutuminen-tapahtuu-aina.html" rel="nofollow">yhdessä blogitekstissäni</a>: <br /><br />"Esimerkiksi <a href="https://blogit.utu.fi/tita/korkeasti-koulutetut-maahanmuuttajanaiset-tarvitsevat-yksilollisempia-tyovoimapalveluita/" rel="nofollow">Tytti Steelin ja Marjut Jyrkisen tutkimuksen mukaan</a> monella korkeasti koulutetulla naisella oli vahva kokemus siitä, että minkäänlaista apua ei TE-toimistosta ollut saatavilla, ja järjestöistä saatu tuki toimi paremmin ja yksilöllisemmin. Myös <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75049/TEMjul_22_2016_netti.pdf?sequence=1" rel="nofollow">TEM:n vuonna 2016 julkaisema tutkimus</a> korkeasti koulutettujen työmarkkinapoluista kertoo samankaltaista tarinaa." <br /><br />Jos on tarkoitus esittää työvoimapolitiikkaan voimakkaampaa palkkatuen ja koulutusten monipuolistamisen elementtiä, ei "työttömyysturva passivoi" ole alkuunkaan oikea tapa viestiä asiaa.Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-40769484142705820842021-02-10T10:21:01.488+02:002021-02-10T10:21:01.488+02:00Hei,
Tunnet tietysti kotouttamistoimia paljon min...Hei,<br /><br />Tunnet tietysti kotouttamistoimia paljon minua paremmin. Alhainen työllisyysaste ei kuitenkaan koske vain vasta maahan muuttaneita. Eli kaiketi jonkin ajan kuluttua Suomeen tulleet poistuvat kotouttamispolitiikan piiristä (en tiedä onko tässä kuntakohtaisia eroja). Tällöin he siirtyvät ymmärtääkseni normaalin työvoimapolitiikan piiriin, eli usein vain nostavat työttömyysturvaa. Esimerkiksi Espoossa on nähty ongelmana, että "Kun maahanmuuttajataustaisen kotiäidin lakisääteinen kolmen vuoden kotouttamisaika kuluu hoitovapaalla, hän on vaarassa jäädä kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle, myös suomen kielen kurssien. " Tässä linkki vielä Espoon juttuun: https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Asiakkaan_ja_potilaan_oikeudet/Sosiaalinen_raportointi/Kotiaitien_kotoutumiseen_tulee_panostaa_(167739)<br /><br />Suomen työttömyysturva on passivoiva, ja raportissa kirjoitan perustelut: "Kun Ruotsissa ja<br />Tanskassa 70 prosenttia työvoimapolitiikan piirissä olevista osallistuu koulutukseen, on työllistettynä palkkatuella tai tuetussa työssä, on osuus Suomessa vain 35 prosenttia."<br /> <br />Oletan, että suurin osa Suomessa asuvista ulkomailla syntyneistä on tämän ihan tavallisen työvoimapolitiikan piirissä eli kotouttamisvaihe on jo ohi. Mutta jos olen tässä väärässä, eikä tavallinen työvoimapolitiikka koske missään vaiheessa maahanmuuttajia, niin korjaan sen ehdottomasti kirjoitukseeni. <br /><br />Kuvittelen, että tavoitteemme on yhteinen: parantaa maahanmuuttajien työllisyyspalveluita ja työllisyyttä, myös kotouttamisvaiheen jälkeen. Kirjoitukseni ydinsanoma on, että syy maahanmuuttajanaisten alhaiseen työllisyyteen on Suomen järjestelmässä, eikä maahanmuuttajissa.SKhttps://www.blogger.com/profile/14059189530156053978noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-7518672274474376632021-02-09T21:33:38.589+02:002021-02-09T21:33:38.589+02:00Liisa Larjan erinomainen kirjoitus ei käsittele sa...Liisa Larjan erinomainen kirjoitus ei käsittele sanallakaan maahan muuttaneita, TE-toimistossa tehtyjä kotoutumissuunnitelmia tai kotoutumiskoulutusta. Silloin kun maahan muuttanut on TE-toimiston määräämässä työvoimapoliittisessa toimenpiteessä kuten kotoutumiskoulutuksessa, hän saa TE-toimiston antaman työvoimapoliittisen lausunnon pohjalta KELA:sta työttömyysturvaa eikä tämä työvoimapoliittinen toimenpide passivoi siihen osallistuvaa ihmistä yhtään millään tavalla. <br /><br />On yksinkertaisesti harhaanjohtavaa ja virheellistä puhua työttömyysturvasta yhtenä könttänä joka passivoi. Kun ihminen saa työttömyysturvaa osallistuessaan kotoutumiskoulutukseen jonka aikana hän oppii suomen kieltä, yhteiskuntataitoja ja työelämävalmiuksia, se työttömyysturva ei passivoi ihmistä mitenkään. <br /><br />Se taas on selvää että työelämätaitoja ja työelämäkontakteja vahvistavia toimenpiteitä tulisi olla laajemmin tarjolla kuin nyt, ja myös niille maahan muuttaneille joilla kotouttamislain mukainen kotoutumisaika on mennyt umpeen. <br /><br />Palkkatuetun työn merkityksestä Ruotsin maahan muuttaneiden työllisyyden selittäjänä kirjoitti taannoin Sonja Hämäläinen <a href="https://tem.fi/blogi/-/blogs/ruotsissa-eu-n-korkein-tyollisyysaste-mita-voimme-oppia-" rel="nofollow">TEMatiikkaa-blogissaan</a>.<br /><br />Yrityksiin kohdistuvan palkkatuen vaikuttavuudesta on tehty tosiaan myös <a href="https://tietokayttoon.fi/-/10616/yrityksiin-kohdistuva-palkkatuki-parantaa-tuella-tyollistettyjen-myohempaa-tyomarkkina-asemaa" rel="nofollow">hyvä tutkimus</a>. <br /><br />Siteerasin näitä tahoja taannoin eräässä <a href="http://hemakerk.blogspot.com/2019/02/kymmenen-keinoa-kotouttamispolitiikan.html" rel="nofollow">blogikirjoituksessani</a>.Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-58252137971342051472021-02-09T21:14:24.809+02:002021-02-09T21:14:24.809+02:00Äh, nyt tajusin. Pahoittelut, EVA:n sivuilla oli n...Äh, nyt tajusin. Pahoittelut, EVA:n sivuilla oli näköjään luettavissa versio, jossa ei ollut lähdeviittauksia. Tässä linkki varsinaiseen julkaisuun, jossa tuokin kohta on lähteistetty: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/02/eva-arvio-030.pdf<br />T:SannaSKhttps://www.blogger.com/profile/14059189530156053978noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-57494282580959321922021-02-09T18:19:02.519+02:002021-02-09T18:19:02.519+02:00Hei,
Hienoa että olet lukenut kirjoittamani raport...Hei,<br />Hienoa että olet lukenut kirjoittamani raportin. Arvioni työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta Suomessa perustuu, kuten alaviitekin näyttää, Liisa Larjan erinomaiseen kirjoitukseen. Hän käyttää juuri tuota termiä passivoiva työttömyysturva ja kirjoittaa:<br />”Suomi eroaa muista Pohjoismaista työvoimapolitiikan osalta siinä, että työvoimasta varsin suuri osa on työvoimapolitiikan toimenpiteiden piirissä, mutta suurin osa toimenpiteistä on pelkkää työttömyysturvan vastaanottamista. Suomessa vain 35 prosenttia työvoimapolitiikan piirissä olevista osallistuu koulutukseen, on työllistettynä palkkatuella tai tuetussa työssä, kun Ruotsissa ja Tanskassa osuus on 70 prosenttia (Alatalo, Larja, Räisänen 2019).”<br /><br />Vaikeasti työllistettävät kaipaavat työvoimapolitiikalta usein muutakin, kuin työttömyysturvan vastaanottamista. Siksi ehdotan kirjoituksessani Suomen passivoivan työttömyysturvan tilalle aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa, eli panostuksia koulutukseen ja palkkatuettuun työhön.<br /><br />Terveisin,<br />Sanna Kurronen<br />SKhttps://www.blogger.com/profile/14059189530156053978noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-39773824787090766922020-11-02T10:13:20.975+02:002020-11-02T10:13:20.975+02:00Erittäin kattava ja kerrankin kokonaiskuvaa valott...Erittäin kattava ja kerrankin kokonaiskuvaa valottava näkökulma. Kiitos tästä kirjoituksesta sekä tästä loistavasti kuratoidusta lähdekirjallisuudesta! t. Veera VilkamaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-35725521703127994252020-10-26T18:08:18.833+02:002020-10-26T18:08:18.833+02:00Hei Heikki, Loistava kirjoitus. Erityiskiitos siit...Hei Heikki, Loistava kirjoitus. Erityiskiitos siitä että mainitsit blogissa myös iäkkäät. Usein ulkomaalaistaustaiset iäkkäät jäävät kotouttamistematiikassa kokonaan sivulle, koska niin kuin kirjoitit työllisyys vie päähuomion. Myös vanhuspalvelu ei noteeraa ulkomaalaistaustaisia iäkkäitä, käsitys ikäihmisistä on vielä hyvin homogeeninen. Toinen kommenttini koskee sitä, että kotouttamisen kokonaiskatsauksissa voisi käsitellä enemmän myös terveysliikuntaa, koska liikuntapalvelut ovat liikuntalain tulkinnassa myös peruspalveluita eikä pelkästään vapaa-ajan toiminta. OKM on rahoittanut kotouttamista tukevaa liikuntaa yli 10 vuoden ajan mutta liikuntakenttä toimii erillään muuista kotoutustyötä tekevästä ammattilaisista, eikä kohdenna resursseja vasta saapuneisiin. Pelkkä ulkomaalaistaustaisuus riittää että tulee luokitelluksi kotouttavan liikunnan kohderyhmäksi. Pengoin suomalaista ulkomaalaistaustaisiin kohdistunutta liikuntapolitiikkaa juuri ilmestyneessä kirjassa Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa ja osoitin, miten yksipuolinen liikuntapoliittinen kotouttamisdiskurssi luo lisää kuiluja muuttajien ja valtaväestön kesken. Kirja on luettavissa tässä https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa/eriarvoisuuden-kasvot-liikunnassa-artikkelikokoelma.pdf Terveisiä Eva RönkköAnonymoushttps://www.blogger.com/profile/11039049556279936599noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-16741737122355555752020-10-26T11:03:30.313+02:002020-10-26T11:03:30.313+02:00Kiitos Heikki,
Erinomaisen tärkeä ja hyvin tehty b...Kiitos Heikki,<br />Erinomaisen tärkeä ja hyvin tehty blogi-kirjoitus. Pidän parhaillaan netissä syksyn siirtolaisuusluentojani. Liitän kirjoituksesi opiskelijoilleni tehtyyn kirjallisusmateriaaliin. Artikkelisi on erinomainen, siinä puhuu käytäntö ja teoria.<br /><br />Ystävällisin terveisin<br />Ismo SöderlingIsmo söderlingnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-54079403626947677622017-04-09T18:33:34.554+02:002017-04-09T18:33:34.554+02:00Kiva lukea välillä kiihkoton kirjoitus tästä aihee...Kiva lukea välillä kiihkoton kirjoitus tästä aiheesta.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/14812435713753894444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-25416971584095188102016-10-15T13:15:28.544+02:002016-10-15T13:15:28.544+02:00Koko vuotta katsomalla saadaan esimerkiksi selkeä ...Koko vuotta katsomalla saadaan esimerkiksi selkeä kuva siitä, mikä vaikutus EU-Turkki-diilillä on ollut Välimeren itäiseen reittiin (liike vähentynyt, todellisessa tarpeessa todennäköisimmin olevien pääsy vaikeutunut).<br /><br />Kun kommentoidaan nykyistä pakolaistilannetta, niin onhan se nyt kertakaikkiaan perseestä että nimenomaan suurimmassa avun tarpeessa olevien pääsyä on poliittisilla päätöksillä vaikeutettu. Tällä tavoin on ihan tietoisella politiikalla lisätty kielteisten päätösten osuutta.<br /><br />Eerolan väitehän tosin oli, että nyt tulisi jotenkin poikkeuksellisen paljon keskisellä välimerellä ihmisiä joilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa. Keskisen välimeren reitti on suurin piirtein viime vuoden tasolla ja silläkin reitillä on ryhmiä kuten eritrealaiset, jotka saavat 92%:sti pakolaisstatuksen.Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-6229322573783752072016-10-14T20:13:17.201+02:002016-10-14T20:13:17.201+02:00Miksi tilastointi pitää ehdottomasti aloittaa tamm...Miksi tilastointi pitää ehdottomasti aloittaa tammikuusta? Tuo on juuri sitä tilastojen käyttöä, jolla saadaan miellyttävä lopputulos.<br /><br />Jos käytettäisiin viimeisen 6 kuukauden tilastoja, niin saataisiin hyvin erilainen lopputulos. Ja jos kommentoidaan nykyisiä siirtolaisia, niin silloin on minusta fiksuinta pyrkiä kommentoimaan nimenomaan nykyistä tilannetta eikä esim. vuoden takaista.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/14812435713753894444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-68060639351796671492016-10-14T14:12:43.830+02:002016-10-14T14:12:43.830+02:00Syyrialaiset pitää ehdottomasti ottaa nykytilantee...Syyrialaiset pitää ehdottomasti ottaa nykytilanteen tarkasteluun mukaan. Syyrian kriisi on merkittävin pakolaisuutta aiheuttava kriisi tällä hetkellä.<br /><br />Tähän tarkasteluun on otettu mukaan ainoa oikea UNHCR:n tilasto.<br /><br />Syyrialaisten määrän väheneminen johtuu <a href="https://www.hrw.org/news/2016/03/15/eu-turkey-mass-return-deal-threatens-rights" rel="nofollow">lainvastaisesta </a> EU-Turkki-diilistä, jonka nojalla heiltä on käytännössä estetty turvapaikan hakeminen. Heidän osuutensa väheneminen ei johdu siitä, että liikenne olisi muualla radikaalisti noussut.Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-17292838231211471502016-10-14T11:35:08.965+02:002016-10-14T11:35:08.965+02:00Tilastot eivät tosiaan valehtele, mutta niitä voi ...Tilastot eivät tosiaan valehtele, mutta niitä voi aina käyttää mieleisellään tavalla. <br />Alkuperäisessä kirjoituksessa sekoitettiin esim. syyrialaiset turhaan tähän nykytilanteen tarkasteluun mukaan (koska valittiin sopiva tilasto).<br /><br />Kakkos- ja kolmoskohdista olen kyllä jokseenkin samaa mieltä.<br />Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/14812435713753894444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-61402706443730578082016-10-14T10:47:53.354+02:002016-10-14T10:47:53.354+02:00UNHCR:n ja Eurostatin tilastot puhuvat totta. Kesk...UNHCR:n ja Eurostatin tilastot puhuvat totta. Keskisen välimeren reitti on suurin piirtein viime vuoden tasolla.<br /><br />Italiaan tulleista on eritrealaisia 13,1 % (toiseksi suurin kansalaisuusryhmä nigerialaisten jälkeen), ja heistä 92% on saanut pakolaisstatuksen. Ei voi sanoa ylimalkaisesti, että "afrikkalaiset" eivät yleensä saa turvapaikkaa.<br /><br />Joka tapauksessa jokainen hakemus pitää tutkia: ilman tutkimista ei voi saada tietoa siitä, onko ihmisellä perustetta kansainväliseen suojeluun vai ei. Nigerialaisissakin on melkoinen osa, 21% niitä, jotka ovat saaneet myönteisen oleskeluluvan.<br /><br /><a href="http://data.unhcr.org/mediterranean/download.php?id=1968" rel="nofollow">UNHCR:n tilasto koskien Italiaa, Espanjaa ja Kreikkaa</a><br /><br /><a href="http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:First_instance_decisions_by_outcome_and_recognition_rates,_30_main_citizenships_of_asylum_applicants_granted_decisions_in_the_EU-28,_2nd_quarter_2016.png" rel="nofollow">Eurostatin tilasto turvapaikkapäätöksistä EU-28-alueella </a><br /><br />Olennaista on<br /><br />1. Ihmissalakuljetuksen kitkeminen ja todellista suojelua tarvitsevien tukeminen esimerkiksi humanitaarisen viisumin avulla<br />2. Tehokas palautus koskien heitä, joiden kohdalla kaikki oikeusasteet ovat todenneet, että perustetta jäädä maahan ei ole, muun muassa vapaaehtoisen paluun järjestelmää käyttäen<br />3. Kunnollisen omakielisen tiedon tarjoaminen lähtömaissa paitsi matkan vaarallisuudesta, myös siitä, että ihmissalakuljettajilla on taloudellinen intressi huijata ihmisiä.Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-14403709383382495432016-10-14T09:13:51.523+02:002016-10-14T09:13:51.523+02:00Vale, emävale, tilasto...
Välimeren kautta Euroop...Vale, emävale, tilasto...<br /><br />Välimeren kautta Eurooppaan saapuvien profiili on muuttunut kun vertaillaan tätä ja viime vuotta. Kun Turkin reitti on saatu kiinni, niin tärkeimmäksi reitiksi on muodostunut Libya - Italia -reitti. Kun katsotaan koko vuoden 2016 tilastoja, niin niissä ei vielä näy kunnolla tuo Turkin reitin sulkeutuminen, sillä se tapahtui vasta keväällä.<br /><br />"Eurooppaan saapuu tällä hetkellä eniten ihmisiä epävakaan Libyan kautta Italiaan ja tulijat ovat enimmäkseen afrikkalaisia, jotka eivät yleensä saa turvapaikkaa EU-maista, jos sitä hakevatkaan.<br /><br />Tulijoiden määrä Turkin kautta Kreikkaan on vähentynyt merkittävästi, noin sataan ihmiseen päivässä. Sen sijaan Italiaan on tullut tänä vuonna noin 144 000 ihmistä verrattuna koko viime vuoden 154 000:een."<br /><br />http://www.hs.fi/ulkomaat/a1476337325535?jako=95cea9d5a25d91ee4ee286599de11d0c&ref=tw-share<br /><br />Noissa tilastoissa korostuu nuo alkuvuoden kuukaudet kun ihmisiä tuli paljon vielä Turkin kautta Kreikkaan. Nämä olivat pääasiassa niitä syyrialaisia ja irakilaisia. Nykyinen tilanne on kuitenkin erilainen eikä tuo kansallisuustilanne kuvasta nykyistä jakaumaa.<br /><br />Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/14812435713753894444noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-13358097501284839732016-08-07T10:07:00.222+02:002016-08-07T10:07:00.222+02:00Tekstissä ei ole yhtään minkäänlaista "tilast...Tekstissä ei ole yhtään minkäänlaista "tilastoväärennöstä".<br /><br />Koska oikeusprosessit saattavat kestää kalenterivuoden yli, tulee tuomioistuintilastot suhteuttaa väkilukuun useammalta vuodelta, kuten olen tekstissä tehnyt.<br /><br />Vuoden 2014 väkiluvulla prosenttiluku on <b>1,31</b>, mikä ei selittävien tekijöiden suhteen muuta yhtään mitään mihinkään suuntaan. <br /><br />Vuositasolla tarkastellessa mentäisiin jo promilletasolle. Esimerkiksi vuonna 2011 oli ennätysvuosi irakilaisten seksuaalirikostuomioissa (14). Tuon vuoden irakin kansalaisten väkilukuun (5742) suhteutettuna prosenttiluvuksi saadaan <b>0,24</b>.<br /><br />Kannattaa suosiolla lukea varsinainen asia, eli se mikä tutkitusti altistaa seksuaalirikoksille, mikä ehkäisee seksuaalirikoksia ja mitkä ovat toimivia kuntouttamisen muotoja.Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-47679146014992545902016-08-05T08:27:24.790+02:002016-08-05T08:27:24.790+02:00Osa ongelmaa on myös miesten markkina-arvo (koskee...Osa ongelmaa on myös miesten markkina-arvo (koskee siis yleisesti). Koska nainen tietää että miehen A kainalossa saa viettää lähiöelämää ja miehen B kainalossa pääsee vuosittain Thaimaanlomalle niin B-tyyppi on yleensä hieman suositumpi. Tässä ei ole mitään vikaa - myös miehet yrittävät saada parhaan diilin, luonnollisesti.<br /><br />Ongelma korostuu jos et osaa kieltä, sinulla ei ole työpaikkaa, eri kulttuuritausta jne. Usein vielä maahanmuuttajien sukupuolijakauma on niin että oman ryhmän sisältä ei löydy partneria. Eli löytyy painetta, fyysiset voimat tehdä jotain asialle ja sitten jos vielä ei ole mitään kulttuurista blokkia niin tilanne on labiili. <br /><br />Ja ymmärrän että juurin tähän viimeiseen pitäisi artikkelinkin mukaan panostaa. Jos alkuperäismassa nainen on piilotettu objekti (ei ole näkynyt koulussa, kaveripiireissä jne) niin luonnollinen vuorovaikutustaito puuttuu. Länsimainen seksikulttuuri voi sitten olla järkytys kun kadulla liikkuu kokonainen smorgasbord jota vain saa katsoa mutta ei koskea. <br /><br />Muutos vaatii aikaa mutta se vaati myös että toinen on vastaanottavainen. Ja vaikka onnistuukin niin sitten ollaan vaan tilanteessa että "nojoo, et saa seksiä mistään mutta nyt ainakin pallit sinisinä tajuat että et juurikaan voi sille mitään vuosiin"Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-55566827805059971072016-08-05T07:07:45.201+02:002016-08-05T07:07:45.201+02:00Lopetin lukemisen tähän kohtaan:
"Esimerkiks...Lopetin lukemisen tähän kohtaan:<br /><br />"Esimerkiksi irakilaisia syyllistyi yhteensä kaikkiin eri seksuaalirikoksiin suomalaisten tuomioistuintilastojen mukaan vuosina 2005-2014 89 henkilöä, mikä on 1,23 prosenttia Irakin kansalaisista Suomessa vuonna 2015."<br /><br />Irakin kansalaisten lukumäärä Suomessa moninkertaistui vuonna 2015. Prosenttiluku olisi pitänyt laskea niistä irakilaisista, jotka asuivat Suomessa vuosina 2005-2014.<br /><br />Tällaisilla tilastoväärennöksillä voi perustella mitä tahansa. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-15000510751114551732015-08-04T13:41:55.918+02:002015-08-04T13:41:55.918+02:00Sellainen vielä tuli mieleen, että tuo vanhempien ...Sellainen vielä tuli mieleen, että tuo vanhempien ulkomaille lähteminen on kyllä tosi yleistä.<br />Intiimeinä ja tärkeinä pidetyt perhesiteet eivät rajoitu pelkkään ydinperheeseen eikä Suomen rajojen sisälle, vaan tosi tärkeitä ihmisiä asuu muissakin maissa.<br /><br />Samoin hoivavastuun jakaminen perheen sisällä ja omassa lähiyhteisössä on melko yleistä, ja lapsille usein saatetaan antaa paljonkin vastuita ja velvollisuuksia esim. sisarusten hoitamisessa. Olennaista on katsoa monipuolisesti sitä, ovatko nämä seikat haasteita lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja hyvinvoinnille, ja jos ovat, niin millaisia. <br /><br />Olennaista onkin se, että ei mentäisi paniikkiin erilaisia tilanteita ja perhekäsityksiä kohdatessa, vaan käytäisiin kunnolla ja ajan kanssa perheen kanssa yhteistyössä läpi se, mitä saa tehdä ja mitä ei, ja miksi. Kauhistelu ja maasamaantavallailu ei auta. Kuten tuossa äsksen linkkaamassani artikkelissa sanonkin, että omaa toimintaa on vaikea muokata, jos henkilö ei ymmärrä yksilöllisellä tasolla tarvetta muuttaa toimintaansa ja yhteiskunnalliselta tasolta tulevan säännön merkitystä ja tarkoitusta. <br /><br />Puheeksi ottamisen välineenä (päivähoidossa, koulussa yms.) tämä <a href="http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=1484563" rel="nofollow">Roolipaletti</a> on ollut tosi hyödyllinen, ja Väestöliitosta saa varmasti myös ohjausta ja koulutusta sen käyttöön ja muutoinkin <a href="https://vaestoliitto-fi.directo.fi/monikulttuurisuus/" rel="nofollow">konsultaatioapua</a> tilanteisiin, jos on tarvis. Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-62339724491874372562015-08-04T10:34:03.859+02:002015-08-04T10:34:03.859+02:00Omassa työssäni olen kohdannut usein ennen kaikkea...Omassa työssäni olen kohdannut usein ennen kaikkea miehiä. <br />Siihen, miten miesten kanssa toimitaan, ei ole olemassa yhtä viisastenkiveä, koska heidän elämäntilanteensakin vaihtelevat.<br /><br />Kunnollinen taustojen selvittäminen on kuitenkin yleensä tarpeen. Usein piilossa saattaa olla tekijöitä, jotka voivat selittää esim. sitä, mikä kielen oppimisessa klenkkaa.<br /><br />Miessakkien artikkelisarjaan kirjoittamassani artikkelissa sivutaan näitäkin kysymyksiä.<br /><br /><a href="http://www.miessakit.fi/fi/miessakit_20-vuotta/juhlavuoden_artikkelisarja/?a=viewItem&itemid=6983" rel="nofollow">Maahan muuttaneiden miesten muuttuvat roolit ja kotoutumisen kaksisuuntaisuus</a><br /><br /><br /><br />Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-22356343630987080602015-08-04T10:08:34.685+02:002015-08-04T10:08:34.685+02:00Vuodesta 2006 lähtien.
Joidenkin vaikeampienkin ...Vuodesta 2006 lähtien. <br /><br />Joidenkin vaikeampienkin tapausten kohdalla kun lastensuojelun asiakkuus on alkanut, ovat avohuollon tukitoimet riittäneet, mutta huostaanottojakin on sitten tehty. <br /><br />En muista minkään pidemmälle menneen tapauksen olleen erityisen helppo tapaus, mutta maahan muuttaneet lastensuojelun asiakkaat tuntuvat eroavat valtaväestön lastensuojelun asiakkaista siinä, että omissa lähiverkostoissa on vähemmän ihmisiä, joilla olisi oikeata tietoa ja "hiljaisia tietoja" suomalaisesta yhteiskunnasta ja siitä, miten lastensuojelu toimii, mitkä ovat asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Kielivaikeudet tuovat omat vaivansa. Luottamuksen rakentamisessa kestää pidemmän aikaa. <br /><br />Hyödyllistä onkin ollut kertoa lastensuojelusta monipuolisesti heillekin, jotka eivät ole lastensuojeluna asiakkaina. <br /><br />Tiedon välittämisessä lastensuojelu.info - sivusto on ollut tosi hyödyllinen, usein alan työntekijöillekin.<br /><br /><a href="http://www.lastensuojelu.info/" rel="nofollow">Lastensuojelu.info</a><br /><br />Maahan muuttaneiden lastensuojelun asiakkaiden kanssa käytettävästä työotteesta on jonkin verran hyvää perustietoa <a href="https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/monikulttuurisuus/maahanmuuttajat-lastensuojelun-asiakkaina" rel="nofollow">THL:n sivuilla</a> ja <a href="http://doria32-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/35938/diss2008Anis.pdf?sequence=1" rel="nofollow">Merja Aniksen väitöskirjassa</a>. <br /><br />Yleisesti ottaen työntekijästä näkee, onko hän "kypsynyt" asiakkaaseensa. Silloin kun tämä "kypsyminen" näkyy asiakkaallekin, asiakkaalle heräävät omat vastatunteensa. Tällöin syntyy helposti kierre, joka vaikeuttaa työssä niin keskeisen luottamuksen rakentamista ja saamista.<br /><br />Toisaalta joskus näkee sitäkin, että annetaan liikaa siimaa kenkkuilevalle ihmiselle vaikka pitäisi toimia selkeästi tilanteessa, jossa lastensuojelun tarpeet merkit ovat selkeät. Tätä siimanantoa ehkä näkee kuitenkin enemmän ihmisillä, joilla työuraa ja täten myös "asiakassilmää" on vähemmän.<br /><br />Heikki Kerkkänenhttps://www.blogger.com/profile/11175515551713252975noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-80919853869982486092015-08-04T08:59:41.096+02:002015-08-04T08:59:41.096+02:00Mitenkäs paljon, Heikki, olet tehnyt töitä maahanm...Mitenkäs paljon, Heikki, olet tehnyt töitä maahanmuuttajien kanssa siellä ihan ytimessä, perheessä, kodeissa, pitkiä aikoja? <br />Minä olen, pari vuosikymmentä. Sen lisäksi lastensuojelulaitoksissa, joiden asiakkaista saattoi 80% olla maahanmuuttajataustaisia. <br />Työssäni edellytettiin, että perheeseen sitoudutaan. Niin tehtiin. Oltiin paikalle, kun perhe tarvitsi, illalla tai vkonloppuna. Mutta kun mikään ei vaan riittänyt.<br />Vain pari esimerkkiä, mainittakoon, että kummankaan perheen vanhemmat eivät koskaan oppineet=halunneet opiskella suomea.<br />Suurperheen äiti häipyi vauva kainalossa Ruotsiin sukuloimaan määräämättömäksi ajaksi. Lopuista lapsista huolehti teini-ikäinen tytär. Järjestettiin perhetyötä. Vain omaa kieltään puhuva isä oli päivät pimeässä huoneessa uskontonsa "lauleluja" kuunnellen. Perheen uusi, keskustan tuntumassa oleva tilava asunto oli kaoottisessa kunnossa. Meni remonttiin aikanaan. Siitä sitä sitten lähdettiin riehuvan lapsilauman kanssa puistoon ilmaisruokailulle ja takaisin kotiin hyppimään seinille. Missä epäonnistuttiin, siinä alkuvaiheen kotouttamisessako? Perhetyöntekijä ei ihmeisiin pysty.<br />Toinen perhe, toinen tarina, vaativaa perhetyötä. Pienellä lapsella useita sijoituksia ja kotiin paluita. Tuettiin, autettiin, kuljettiin rinnalla. Järjestettiin koti toivotulta alueelta, tulkkipalvelu oli aina saatavilla, perheen ääntä kuunneltiin. Kahden vuoden päästä lapsi huostaanotettiin. <br />Näihin onnettomiin tarinoihin keskitetään valtavasti työvoimaa, aikaa ja rahaa. Lopputulos on usein masentava. Ehkä teidän viisaiden pitäisi tutkia vielä pontevammin, että mitä pitäis tehdä.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-22716085007474762432015-08-03T20:17:36.363+02:002015-08-03T20:17:36.363+02:00Kiitos hyvästä työstä tärkeän asian parissa! Minua...Kiitos hyvästä työstä tärkeän asian parissa! Minua ihmetyttää miksi valtamedia (Yle, Hesari) on hyödyntänyt niin vähän asiantuntijoita keskusteluissa. Pikaisella haulla löysin Yle Areenasta vain yhden Pasi Saukkosen haastattelun yli kahden vuoden takaa. Toivoisin, että Yle tai HSTV järjestäisi kunnollisen kiihkottoman tosiasiapohjaisen monikulttuurisuuskeskustelun, jossa asiantuntijoilla olisi keskeinen rooli ainaisen päähuutamisen asemesta.Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/00542561287756017150noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-26566949096148599642015-08-03T15:03:59.711+02:002015-08-03T15:03:59.711+02:00Loistava puheenvuoro. Kiitos tästä. Tutkimusta ja ...Loistava puheenvuoro. Kiitos tästä. Tutkimusta ja kirjallisuutta todellakin löytyy. Lisäisin vielä luetteloosi esim. tämän teoksen:<br />Rastas, Anna & Huttunen, Laura & Löytty, Olli (eds) (2005) Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23097850.post-56786264084326643112015-08-03T10:30:25.279+02:002015-08-03T10:30:25.279+02:00Keskisuomalaisessa oli hyvä juttu monikulttuurisuu...Keskisuomalaisessa oli hyvä juttu monikulttuurisuuskeskustelusta. Jutussa haastateltu mm. Pasi Saukkosta: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vauhtisokeus-on-iskenyt-monikulttuurisuuskeskusteluun/2097324?pwbi=f083fcb892c36265c561818e7cfa63c5Anonymousnoreply@blogger.com