YLE on uutisoinut Vieraasta Veljeksi - hankkeesta tiistaina 26.10.2010.
Linkki internet - juttuun
Linkki televisiossa näytettyyn uutiseen noin kohdalla 6:50.
Hanketta koskeviin kysymyksiin ja mahdollisuuksiin toimia hankkeen piirissä vastaan mielelläni työaikana.
Yhteystiedot löytyvät Miessakkien sivuilta.
lauantaina, lokakuuta 30, 2010
lauantaina, lokakuuta 02, 2010
Pari sanaa Eurostat- vertailusta ja turvapaikkapolitiikasta
Nimimerkki "Roope" jatkaa keskustelua edelliseen viestiini liittyen. Koska hänen kommenttinsa jakautui kolmeen eri kommenttiviestiin, joissa ilman empiiristä esimerkkiä puhutaan muun muassa "somalit saavat helpotuksia" - tyylillä ja jälleen kerran sekoitetaan keskenään perheenyhdistäminen ja turvapaikanhakijat, pidän tarpeellisena vastata vain niihin kysymyksiin ja kommentteihin, joihin en ole jo vastannut aiemmassa viestissäni. Muovaan myös kommentit tiiviimpään, lukijalle helpommin seurattavaan muotoon.
”Eurostatin Asylum in the EU27 – uutistiedotteen perusteella Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole EU:n keskikastia.
Kts. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-04052010-BP/EN/3-04052010-BP-EN.PDF
”
Pelkkä Eurostatin hakijamäärät-päätökset-listaus on tässä asiassa täysin kelvoton lähde.
EU27 - keskiarvoon vaikuttavat uudet turvapaikkapolitiikan pikkumaat kuten Latvia, Liettua, Viro, Romania, Slovenia, Bulgaria ja Slovakia, jotka ovat ylipäänsä vasta saattamassa itseään EU- kelpoisiksi, eivätkä yleisen oikeusjärjestelmän tai hyvinvointipalveluiden tason vuoksi ole ollenkaan vertailukelpoisia pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin (Ruotsi, Norja, Tanska, Suomi) tai niitä lähellä oleviin maihin (Saksa, Hollanti, Britannia, Ranska) nähden. kts. esim. BKT per capita.
Kuvaavaa on, että näistä maista –esim Bulgaria ja Romania - tulee turvapaikanhakijoita Suomeen, jotka tietenkin heti käännytetään takaisin, koska heikoista ja syrjivistä oloista huolimatta heidän olosuhteensa eivät Maahanmuuttoviraston mielestä muodosta pakolaisasemaan, toissijaiseen suojeluun tai humanitaariseen suojeluun vaadittavaa hengenvaaraa.
Vertailukelvottomuus koskee kuitenkin myös vanhoja EU-maita, etupäässä Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa, koska näiden maiden politiikoissa on erittäin vakavia oikeusturvaongelmia. Yksin Kreikka hilaa EU27- keskiarvoa todella paljon alaspäin (14 350 päätöstä, joista vain 165 positiivista). Mediaani olisi parempi mittari kuin mekaaninen keskiarvo.
Kreikan turvapaikkapolitiikasta ovat älähtäneet niin UNHCR, Human Rights Watch kuin Amnesty International ja Italiasta esimerkiksi Euroopan Neuvoston Ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg raportissaan.
Kts:
http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=50&lang=suo
http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=95&lang=suo
UNHCR tutki 305 ensimmäisen asteen päätöstä Kreikasta. Raportin tuloksien mukaan yksikään päätös ei sisältänyt tietoja tapauksen faktoista eikä oikeudellista päättelyä. Kaikissa päätöksissä oli standardimainen perusteluosio, jonka mukaan hakija on lähtenyt maastaan etsimään työtä tai parempia elinolosuhteita. Selkeässä enemmistössä tapauksista hakijaa kuulusteleva poliisi merkitsi kotimaasta lähdön syyksi taloudelliset syyt.
Koska Kreikan politiikka sisältää näin ollen vakavia oikeusturvaongelmia, UNHCR on suosittanut että EU- maat eivät palauta Dublin- tapauksia Kreikkaan. Tämä on täysin linjassa Dublin II – asetuksessa mainittujen oikeusturvaperiaatteiden kannalta. Suomi on silti jatkanut palautuksia.
Kun Suomen aineellisia päätöksiä verrataan maihin, joihin niitä on järkevää verrata, Eurostatin tilaston perusteella Suomi sijoittuu keskikastiin. Kuvaavaa, on, että Eurostatin tilaston pohjalta de facto hyvinkin tiukan politiikan Tanska näyttäisi paljon Suomea "löyhemmältä" politiikkansa suhteen - aika selvä merkki tämän tilaston käytön ongelmista.
Positiivisten päätösten suhde 2009 kaikkiin päätöksiin Eurostatin pohjalta:
Suomi 36 %
Saksa 36 %
Hollanti 48%
Ruotsi 30%
Norja 30,6 %
Tanska 47%
Edellä mainituista syistä suosittelen ennemmin OECD - aineiston käyttöä, koska siinä taustoitetaan jossain määrin maiden tilannetta ja erityispiirteitä, ja tuodaan myös esiin sellaiset tärkeät muuttujat kuin BKT per capita ja työllisyystilanne.
http://www.oecd.org/document/43/0,3343,en_2649_33931_45616875_1_1_1_1,00.html
***
”Hallintodokumentit ovat vain tekstiä. Tärkeämpi on Thorsin itsensä mediassa antama kuva vetotekijöiden merkityksestä. Hän mm. julkaisi vuosi sitten EU-tukivertailun säikäyttämänä olkiukkotiedotteen
”Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään.”
Thors on johdonmukaisesti vähätellyt vetotekijöiden merkitystä ja sopimuksiin vedoten kieltänyt mahdollisuuden karsia niitä.”
Hallintodokumentit eivät ole missään nimessä ”vain tekstiä”, vaan niissä asetetaan linjaukset tulevien vuosien lainsäädäntöhankkeille, politiikkahankkeille ja selvitystyölle. Niillä on konkreettinen vaikutus siihen, millaiseksi Suomen laki muotoutuu. Esimerkiksi sisäasiainministeriön "näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan"- selvitys on yksi osa jo aiemmin päätettyjä linjauksia, jotka koskevat EU:n sisäistä turvapaikkapolitiikan harmonisointia. Mediatiedotteilla ei ole tällaista tehtävää.
On toki tärkeää todeta, kuten sisäasiainministeriö hyvin perustellen tuo asian esiin, että toimeentulotuen määrällä ei ole havaittu yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään. Kuvaavaa on, että ”pienemmän rahan Ruotsiin” tuli hakijoita vuonna 2007 36 207 hakijaa, Suomeen 1505.
UNHCR on jo vuosia kirjoittanut siitä, mitkä tekijät vaikuttavat turvapaikanhakijoiden määrään. Keskeisimpiä tekijöitä ovat kriisien eskaloituminen, liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittyminen ja reittien syntyminen, kohdemaassa asuvan yhteisön koko ja siteet lähtömaahan, kulkumatkan pituus jne.
KTS. UNHCR Global Trends- raportti.
http://www.unhcr.org/4c11f0be9.html
Sisäasiainministeriö – ei ministeri Astrid Thors- katsoi turvapaikkaselvitystään koskevan tiedotereagoinnin tarpeelliseksi, koska Aamulehti ja tämän jälkeen useat muut tiedotusvälineet olivat uutisoineet edellä mainitusta turvapaikkaselvityksestä tavalla, joka sisälsi lukuisia asiavirheitä.
Näin ollen voidaan väittää, että Thors ei ole missään vaiheessa vähätellyt vetotekijöiden merkitystä eikä myöskään kieltänyt mahdollisuutta karsia niitä. Tehty selvitystyö on osa EU:n turvapaikkapolitiikkojen harmonisointipyrkimystä, joka nimenomaan tähtää turhien vetotekijöiden karsimiseen.
Voidaan perustellusti väittää, että ainoa ”olkiukkotiedote”, jossa Thorsista rakennetaan karikatyyrimainen kuva ilman minkäänlaista empiiristä esimerkkiä siitä, että Thors ”kieltäisi mahdollisuuden karsia vetotekijöitä”, tuli nimimerkiltä ”Roope”.
perjantaina, lokakuuta 01, 2010
Vastaus kommenttiin Migration Online -haastattelua koskien
Nimimerkki "Roope" lähetti kommentin Migration Onlinessa olevaa haastatteluani koskien.
Todennäköisesti kommentti poistetaan, koska kyseisen internet-sivuston policy on varsin tiukka kommentointiasiassa. Kommenteilla, joita ei perustella minkäänlaisilla asiakirjoilla tai empirialla ei oikein ole menestymismahdollisuuksia.
Vastaan siksi kommentteihin tässä.
"Actually the new minister Astrid Thors (former chairman of Finnish Refugee Counci) is well known for her liberal views and denying the existence of any pull factors. "
Denying the existence of pull factors? Vetotekijät on mainittu joka ikisessä maahanmuuttopolitiikkaa ja lainsäädäntöä koskevassa hallintodokumentissa, joista tärkein tässä yhteydessä on Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2006 ja sen politiikkalinjaus numero 26:
"Politiikkalinjaus: Tuetaan turvapaikkapolitiikkojen harmonisointia EU:ssa tavoitteena
poistaa syitä turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumiselle. Ensisijaisena ratkaisuna
korostetaan tehokkaan suojelun antamista sitä tarvitseville sekä tehokkaiden
palautusten merkitystä."
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/620a7bb47a3b1008c22573b60050a16c/$file/thj371_mamupol_ohjelma.pdf
Samasta asiasta myös sisäisen turvallisuuden ohjelmassa:
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf
Sillä, että Astrid Thors on entinen Pakolaisneuvonnan hallituksen puheenjohtaja (Refugee Advice Centre eikä Pakolaisapu eli Finnish Refugee Council) ei ole tässä kohtaa mitään merkitystä.
Ja joka tapauksessa voimaan tulleet lainmuutokset ovat se merkittävin asia.
***
"Finnish asylum policies are still probably the most laxed in Europe. For example family reunification of asylum seekers is nowhere as easy as it is in Finland (yes, we even beat Sweden in this)."
Väitteelle ei esitetä minkäänlaista empiiriä evidenssiä. Lisäksi kommentissa on käsitteitä koskeva asiavirhe.
Älä sekoita keskenään turvapaikkapolitiikkaa (asylum policy) ja perheenyhdistämispolitiikkaa (family reunification). Vain ihminen, jonka omainen asuu Suomessa pysyväisluonteisella oleskeluluvalla, voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta hakea perheenyhdistämistä.
Empiriaa katsomalla päästäisiin lopputulokseen, että turvapaikkojen myöntäminen on Suomessa EU- keskitasoa, ja hakijamäärät todella pieniä verrattuna moniin muihin EU-maihin.
Migrin tilastot eurooppalaisessa vertailussa:
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2560
OECD:n tilastot hakijoista:
http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=MIG
OECD:n tilastoja ja tietoja maakohtaisesti
Perheiden yhdistämistä koskevallekaan heitolle ei esitetä minkäänlaista evidenssiä. Tässäkin oikeat tiedot ovat paikallaan. MIPEX - vertailussa Ruotsi oli sijalla 1, Suomi sijalla 6.
http://www.integrationindex.eu/integrationindex/2598.html
Lisää tietoa perheenyhdistämisestä Suomessa:
http://www.pakolaisneuvonta.fi/?cid=304&lang=suo
http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/PERHEIDENYHDISTAMINEN%20SELVITYS%20180610.pdf
Toisin sanoen, maahanmuuttopoliittista jargonia käyttäkseni, Roopen kommentti perheenyhdistämisistä on "ilmeisen perusteeton".
***
Heikki: "It has become harder for asylum seekers to contribute to the labour market - the six-month period when they are not allowed to work is twice longer than before."
Roope: "This only applies to unknown asylum seekers who don't have proper documentation with them."
Suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista ei ole riittäväksi katsottuja dokumentteja mukanaan. Faktisesti lakimuutos koskee suurinta osaa turvapaikanhakijoista.
Asiakirjojen epäselvyydet voivat johtua muun muassa lähtömaan sekavasta tilanteesta, romahtaneesta tai puutteellisesta hallinnosta. Ulkomaalaislaki ei edellytä sitä, että turvapaikanhakijalla on kunnossa olevat matkustusasiakirjat ja henkilöpaperit, sillä tällaisia hän ei välttämättä ole voinut hankkia. Ei varsinkaan, jos hän pakenee oman valtionsa – sen jonka kansalainen hän on – harjoittamaa henkilökohtaista vainoa.
Kts. esim 1) Medical Foundation for the Care of Victims of Torture: “Staying alive by accident: torture survivors from Turkey in the UK” , 2
Raportin mukaan 16 kyseisen kidutettujen kuntoutuskeskuksen asiakasta oli saanut pakolaisstatuksen Britanniasta raportin kirjoittamisajanjaksona. Näistä kuudestatoista ihmisestä vain kaksi oli saapunut Britanniaan omalla passillaan. Kuudella oli ollut väärennetty passi, neljällä ei matkustusasiakirjoja ollenkaan.
Todennäköisesti kommentti poistetaan, koska kyseisen internet-sivuston policy on varsin tiukka kommentointiasiassa. Kommenteilla, joita ei perustella minkäänlaisilla asiakirjoilla tai empirialla ei oikein ole menestymismahdollisuuksia.
Vastaan siksi kommentteihin tässä.
"Actually the new minister Astrid Thors (former chairman of Finnish Refugee Counci) is well known for her liberal views and denying the existence of any pull factors. "
Denying the existence of pull factors? Vetotekijät on mainittu joka ikisessä maahanmuuttopolitiikkaa ja lainsäädäntöä koskevassa hallintodokumentissa, joista tärkein tässä yhteydessä on Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuodelta 2006 ja sen politiikkalinjaus numero 26:
"Politiikkalinjaus: Tuetaan turvapaikkapolitiikkojen harmonisointia EU:ssa tavoitteena
poistaa syitä turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumiselle. Ensisijaisena ratkaisuna
korostetaan tehokkaan suojelun antamista sitä tarvitseville sekä tehokkaiden
palautusten merkitystä."
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/620a7bb47a3b1008c22573b60050a16c/$file/thj371_mamupol_ohjelma.pdf
Samasta asiasta myös sisäisen turvallisuuden ohjelmassa:
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf
Sillä, että Astrid Thors on entinen Pakolaisneuvonnan hallituksen puheenjohtaja (Refugee Advice Centre eikä Pakolaisapu eli Finnish Refugee Council) ei ole tässä kohtaa mitään merkitystä.
Ja joka tapauksessa voimaan tulleet lainmuutokset ovat se merkittävin asia.
***
"Finnish asylum policies are still probably the most laxed in Europe. For example family reunification of asylum seekers is nowhere as easy as it is in Finland (yes, we even beat Sweden in this)."
Väitteelle ei esitetä minkäänlaista empiiriä evidenssiä. Lisäksi kommentissa on käsitteitä koskeva asiavirhe.
Älä sekoita keskenään turvapaikkapolitiikkaa (asylum policy) ja perheenyhdistämispolitiikkaa (family reunification). Vain ihminen, jonka omainen asuu Suomessa pysyväisluonteisella oleskeluluvalla, voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta hakea perheenyhdistämistä.
Empiriaa katsomalla päästäisiin lopputulokseen, että turvapaikkojen myöntäminen on Suomessa EU- keskitasoa, ja hakijamäärät todella pieniä verrattuna moniin muihin EU-maihin.
Migrin tilastot eurooppalaisessa vertailussa:
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2560
OECD:n tilastot hakijoista:
http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=MIG
OECD:n tilastoja ja tietoja maakohtaisesti
Perheiden yhdistämistä koskevallekaan heitolle ei esitetä minkäänlaista evidenssiä. Tässäkin oikeat tiedot ovat paikallaan. MIPEX - vertailussa Ruotsi oli sijalla 1, Suomi sijalla 6.
http://www.integrationindex.eu/integrationindex/2598.html
Lisää tietoa perheenyhdistämisestä Suomessa:
http://www.pakolaisneuvonta.fi/?cid=304&lang=suo
http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/PERHEIDENYHDISTAMINEN%20SELVITYS%20180610.pdf
Toisin sanoen, maahanmuuttopoliittista jargonia käyttäkseni, Roopen kommentti perheenyhdistämisistä on "ilmeisen perusteeton".
***
Heikki: "It has become harder for asylum seekers to contribute to the labour market - the six-month period when they are not allowed to work is twice longer than before."
Roope: "This only applies to unknown asylum seekers who don't have proper documentation with them."
Suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista ei ole riittäväksi katsottuja dokumentteja mukanaan. Faktisesti lakimuutos koskee suurinta osaa turvapaikanhakijoista.
Asiakirjojen epäselvyydet voivat johtua muun muassa lähtömaan sekavasta tilanteesta, romahtaneesta tai puutteellisesta hallinnosta. Ulkomaalaislaki ei edellytä sitä, että turvapaikanhakijalla on kunnossa olevat matkustusasiakirjat ja henkilöpaperit, sillä tällaisia hän ei välttämättä ole voinut hankkia. Ei varsinkaan, jos hän pakenee oman valtionsa – sen jonka kansalainen hän on – harjoittamaa henkilökohtaista vainoa.
Kts. esim 1) Medical Foundation for the Care of Victims of Torture: “Staying alive by accident: torture survivors from Turkey in the UK” , 2
Raportin mukaan 16 kyseisen kidutettujen kuntoutuskeskuksen asiakasta oli saanut pakolaisstatuksen Britanniasta raportin kirjoittamisajanjaksona. Näistä kuudestatoista ihmisestä vain kaksi oli saapunut Britanniaan omalla passillaan. Kuudella oli ollut väärennetty passi, neljällä ei matkustusasiakirjoja ollenkaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)