Nimimerkki "Roope" jatkaa keskustelua edelliseen viestiini liittyen. Koska hänen kommenttinsa jakautui kolmeen eri kommenttiviestiin, joissa ilman empiiristä esimerkkiä puhutaan muun muassa "somalit saavat helpotuksia" - tyylillä ja jälleen kerran sekoitetaan keskenään perheenyhdistäminen ja turvapaikanhakijat, pidän tarpeellisena vastata vain niihin kysymyksiin ja kommentteihin, joihin en ole jo vastannut aiemmassa viestissäni. Muovaan myös kommentit tiiviimpään, lukijalle helpommin seurattavaan muotoon.
”Eurostatin Asylum in the EU27 – uutistiedotteen perusteella Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole EU:n keskikastia.
Kts. http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/3-04052010-BP/EN/3-04052010-BP-EN.PDF
”
Pelkkä Eurostatin hakijamäärät-päätökset-listaus on tässä asiassa täysin kelvoton lähde.
EU27 - keskiarvoon vaikuttavat uudet turvapaikkapolitiikan pikkumaat kuten Latvia, Liettua, Viro, Romania, Slovenia, Bulgaria ja Slovakia, jotka ovat ylipäänsä vasta saattamassa itseään EU- kelpoisiksi, eivätkä yleisen oikeusjärjestelmän tai hyvinvointipalveluiden tason vuoksi ole ollenkaan vertailukelpoisia pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin (Ruotsi, Norja, Tanska, Suomi) tai niitä lähellä oleviin maihin (Saksa, Hollanti, Britannia, Ranska) nähden. kts. esim. BKT per capita.
Kuvaavaa on, että näistä maista –esim Bulgaria ja Romania - tulee turvapaikanhakijoita Suomeen, jotka tietenkin heti käännytetään takaisin, koska heikoista ja syrjivistä oloista huolimatta heidän olosuhteensa eivät Maahanmuuttoviraston mielestä muodosta pakolaisasemaan, toissijaiseen suojeluun tai humanitaariseen suojeluun vaadittavaa hengenvaaraa.
Vertailukelvottomuus koskee kuitenkin myös vanhoja EU-maita, etupäässä Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa, koska näiden maiden politiikoissa on erittäin vakavia oikeusturvaongelmia. Yksin Kreikka hilaa EU27- keskiarvoa todella paljon alaspäin (14 350 päätöstä, joista vain 165 positiivista). Mediaani olisi parempi mittari kuin mekaaninen keskiarvo.
Kreikan turvapaikkapolitiikasta ovat älähtäneet niin UNHCR, Human Rights Watch kuin Amnesty International ja Italiasta esimerkiksi Euroopan Neuvoston Ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg raportissaan.
Kts:
http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=50&lang=suo
http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=95&lang=suo
UNHCR tutki 305 ensimmäisen asteen päätöstä Kreikasta. Raportin tuloksien mukaan yksikään päätös ei sisältänyt tietoja tapauksen faktoista eikä oikeudellista päättelyä. Kaikissa päätöksissä oli standardimainen perusteluosio, jonka mukaan hakija on lähtenyt maastaan etsimään työtä tai parempia elinolosuhteita. Selkeässä enemmistössä tapauksista hakijaa kuulusteleva poliisi merkitsi kotimaasta lähdön syyksi taloudelliset syyt.
Koska Kreikan politiikka sisältää näin ollen vakavia oikeusturvaongelmia, UNHCR on suosittanut että EU- maat eivät palauta Dublin- tapauksia Kreikkaan. Tämä on täysin linjassa Dublin II – asetuksessa mainittujen oikeusturvaperiaatteiden kannalta. Suomi on silti jatkanut palautuksia.
Kun Suomen aineellisia päätöksiä verrataan maihin, joihin niitä on järkevää verrata, Eurostatin tilaston perusteella Suomi sijoittuu keskikastiin. Kuvaavaa, on, että Eurostatin tilaston pohjalta de facto hyvinkin tiukan politiikan Tanska näyttäisi paljon Suomea "löyhemmältä" politiikkansa suhteen - aika selvä merkki tämän tilaston käytön ongelmista.
Positiivisten päätösten suhde 2009 kaikkiin päätöksiin Eurostatin pohjalta:
Suomi 36 %
Saksa 36 %
Hollanti 48%
Ruotsi 30%
Norja 30,6 %
Tanska 47%
Edellä mainituista syistä suosittelen ennemmin OECD - aineiston käyttöä, koska siinä taustoitetaan jossain määrin maiden tilannetta ja erityispiirteitä, ja tuodaan myös esiin sellaiset tärkeät muuttujat kuin BKT per capita ja työllisyystilanne.
http://www.oecd.org/document/43/0,3343,en_2649_33931_45616875_1_1_1_1,00.html
***
”Hallintodokumentit ovat vain tekstiä. Tärkeämpi on Thorsin itsensä mediassa antama kuva vetotekijöiden merkityksestä. Hän mm. julkaisi vuosi sitten EU-tukivertailun säikäyttämänä olkiukkotiedotteen
”Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään.”
Thors on johdonmukaisesti vähätellyt vetotekijöiden merkitystä ja sopimuksiin vedoten kieltänyt mahdollisuuden karsia niitä.”
Hallintodokumentit eivät ole missään nimessä ”vain tekstiä”, vaan niissä asetetaan linjaukset tulevien vuosien lainsäädäntöhankkeille, politiikkahankkeille ja selvitystyölle. Niillä on konkreettinen vaikutus siihen, millaiseksi Suomen laki muotoutuu. Esimerkiksi sisäasiainministeriön "näkökulmia turvapaikkapolitiikkaan"- selvitys on yksi osa jo aiemmin päätettyjä linjauksia, jotka koskevat EU:n sisäistä turvapaikkapolitiikan harmonisointia. Mediatiedotteilla ei ole tällaista tehtävää.
On toki tärkeää todeta, kuten sisäasiainministeriö hyvin perustellen tuo asian esiin, että toimeentulotuen määrällä ei ole havaittu yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään. Kuvaavaa on, että ”pienemmän rahan Ruotsiin” tuli hakijoita vuonna 2007 36 207 hakijaa, Suomeen 1505.
UNHCR on jo vuosia kirjoittanut siitä, mitkä tekijät vaikuttavat turvapaikanhakijoiden määrään. Keskeisimpiä tekijöitä ovat kriisien eskaloituminen, liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittyminen ja reittien syntyminen, kohdemaassa asuvan yhteisön koko ja siteet lähtömaahan, kulkumatkan pituus jne.
KTS. UNHCR Global Trends- raportti.
http://www.unhcr.org/4c11f0be9.html
Sisäasiainministeriö – ei ministeri Astrid Thors- katsoi turvapaikkaselvitystään koskevan tiedotereagoinnin tarpeelliseksi, koska Aamulehti ja tämän jälkeen useat muut tiedotusvälineet olivat uutisoineet edellä mainitusta turvapaikkaselvityksestä tavalla, joka sisälsi lukuisia asiavirheitä.
Näin ollen voidaan väittää, että Thors ei ole missään vaiheessa vähätellyt vetotekijöiden merkitystä eikä myöskään kieltänyt mahdollisuutta karsia niitä. Tehty selvitystyö on osa EU:n turvapaikkapolitiikkojen harmonisointipyrkimystä, joka nimenomaan tähtää turhien vetotekijöiden karsimiseen.
Voidaan perustellusti väittää, että ainoa ”olkiukkotiedote”, jossa Thorsista rakennetaan karikatyyrimainen kuva ilman minkäänlaista empiiristä esimerkkiä siitä, että Thors ”kieltäisi mahdollisuuden karsia vetotekijöitä”, tuli nimimerkiltä ”Roope”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti