 |
| Välimeren kautta Eurooppaan tulleet vuosina 2015 ja 2016. Lähde: UNHCR |
Vuonna 2016 Eurooppaan pyrkii selvästi vähemmän siirtolaisia Välimeren kautta kuin vuonna 2015.
Viime vuoteen verrattuna Turkin reitti on merkittävästi hiljentynyt, ja keskisen Välimeren reitillä siirtolaisten määrä on pysynyt viime vuoden tasolla.
Asian voi tarkistaa helposti UNHCR:n Välimeri-tilastosta.
Vuoden 2016 alussa tulijoiden määrä oli korkeampi kuin vuoden 2015 alussa, mutta puoliväliin ja loppupuolelle mennessä vuosi 2015 näyttäytyy selvästi suurempana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola puhui aiheesta suomeksi sanottuna läpiä päähänsä Yleisradion Ykkösaamun haastattelussa 12.10.2016 väittäen Eurooppaan pyrkivien määrän kasvavan.
Valitettavasti Yleisradion toimittaja Johanna Östman teki haastattelun pohjalta jutun myös nettiin juurikaan tarkistamatta faktoja.
Jutussa on useita virheellisyyksiä. Poliitikon sanomisia ei koskaan pitäisi laittaa nettiin tai lehteen sellaisenaan, vaan faktat pitäisi tarkistaa aina.
Eerola väittää myös, että "Nyt kun on nähnyt ihan konkreettisesti kansallisuuslistaa maista, joista tänne tullaan, voi sanoa että monet ovat maista joissa ei varsinaisesti sodita, eikä olla lähdetty sotaa pakoon. Kyllä suurempi osa näistä ihmisistä on muita kuin varsinaisia sotapakolaisia."
Eerolan väite on yksiselitteisesti virheellinen.
UNHCR:n Välimeri-tilaston mukaan Välimeren ylittäneiden kansalaisuuden top 3 on seuraavanlainen:
 |
| Välimeren kautta Eurooppaan vuonna 2016 tulleiden kansalaisuudet. Lähde: UNHCR |
51% kaikista välimeren kautta maahan tulleista on joko Syyrian, Irakin tai Afganistanin kansalaisia. Kaikissa näissä maissa käydään erittäin vakavia pakolaisuutta aiheuttavia aseellisia konflikteja, Eurostatin mukaan Vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä syyrialaisista 98%, irakilaisista 60% ja afganistanilaisista 46% on saanut kansainväliseen suojeluun perustuvan myönteisen oleskeluluvan. Eritrealaisista 92% on saanut pakolaisstatuksen tai EU:n määritelmädirektiivin mukaista kansainvälistä suojelua.
Täytyy toki muistaa, että kansalaisuus ei kerro mitään siitä, onko ihmisellä todellinen tarve kansainväliseen suojeluun vai ei. Jokainen turvapaikkahakemus pitää tutkia yksilöllisesti.
Esimerkiksi Nigerian kansalaisia koskevista päätöksistä EU-28-alueella vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä 21% oli myönteisiä. Nigeriaakaan ei voi millään perustein leimata lähtökohtaisesti maaksi, josta tullaan väärin perustein. Boko Haram ja muut aseelliset ryhmät raakuuksineen ovat varsin hyvin tunnettuja.
On selvää, että osalla ihmisistä ei ole perusteita kansainvälisen suojelun saamiselle. Tämä kuitenkin selviää vasta, kun turvapaikkahakemus tutkitaan.
Väärillä perusteilla tapahtuvaa matkustamista Eurooppaan voi vähentää tarjoamalla oikeaa omakielistä tietoa lähtömaissa ja varoittamalla ihmissalakuljettajista. Ihmissalakuljettajilla on näet taloudellinen intressi syöttää ihmisille pajunköyttä.
Humanitaarinen viisumi vähentää ihmissalakuljetusta. Siksi sen käyttöönotto on järkevää.
