Artikkeli Muuttoliikkeessa.fi-sivustolla: on eri tapoja olla tavallinen perhe:

Maahan muuttaneilla ja usean kulttuurin perheillä on samat perustarpeet kuin muillakin perheillä. Perhesiteet ylittävät usein kansallisvaltion rajat, materiaaliset resurssit ovat rajalliset ja perheenjäsenten kielitaidon kehittyminen asettaa omia kynnyksiään. Yleistyksiä tärkeämpää on silti aito kiinnostus kunkin perheen tilanteeseen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä, kertoo tutkija Marja Peltola. Suomeen kolme vuotta sitten saapuneet Mustoset haluavat ennen kaikkea lapsensa pärjäävän tulevaisuudessa...

Lue koko artikkeli alla olevasta osoitteesta

http://www.muuttoliikkeessa.fi/on-eri-tapoja-olla-tavallinen-perhe/

Miten sopivat yhteen islam ja tiede?

Hannu Lauerma otsikoi taannoin erään oivaltavan Tieteessä tapahtuu-lehden kolumninsa otsikolla "Lääketieteen kunniakas tehtävä olla väärässä".

Lauerman ydinviesti oli selkeä: lääketiede voi olla tiedettä vain, jos se kestää arvostelua ja kehittyy eteenpäin uuden tutkimuksen ja aiheelliseksi osoittautuvan kritiikin nojalla. Jos tutkimuksen tulokset eivät ole toistettavissa eikä tutkimuksen tekijä ota huomioon näkemystään vastaan puhuvaa todistusaineistoa tai argumentteja, ei voida puhua tieteellisestä tutkimuksesta.

Tiedettä tehdessä pitää olla tarkka. Kognitiiviset vääristymät kuten Forer-efekti, haloefekti, vahvistusilluusio ja pareidolia ovat hyvin tunnettuja ilmiöitä. Aikaisempi kokemus vaikuttaa kykyyn tehdä havaintoja, ja odotukset ohjaavat tarkkaavaisuutta ja havainnointia. Kaikki voi mennä pieleen. Tämän vuoksi tieteen maailmassa ei ole hirveästi tilaa väitteille ikuisista totuuksista. Se, mikä oli tiedettä ja kovaa kamaa 1700-luvulla, ei sitä onneksi ole enää.

Lauerma kertoo, kuinka esimerkiksi kipuoireet voivat väistyä ja vaihdella spontaanisti. Erehtyvä ihminen laskee spontaanin muutoksen asian x aikaan saamaksi hoitovaikutukseksi. Placebon hoidolliseen vaikutukseen kuuluu se, että esimerkiksi odotus paremmasta vaikuttaa kivun kokemiseen. Dopamiinin vapautumista keskushermostossa on myös kuvattu placebon käytön yhteydesssä. Lauerman mukaan todellinen ero suhteessa hoitamattomuuteen on kuitenkin olemassa, ja placebolla saadaan aikaan haittavaikutuksiakin.

Toiset hoitomuodot toimivat, toiset ovat yhtä tyhjän kanssa.

***

Tieteellinen työ vaatii aina tuekseen taustateoriaa. Auringon neutriinoja tutkittiin 60-luvun lopulla eräässä koeasetelmassa siten, että Homestaken kaivokseen vietiin tankki, jossa oli 400 000 litraa klooripitoista puhdistusainetta. Jos tutkijoilla ei olisi taustateoriaa, kyseessä ei olisi tieteellinen tutkimus vaan pelkästään hirveän iso puhdistusaineella täytetty tankki kaivoksessa.

Teoreettiset käsitykset ohjaavat tutkimuskohteen valintaa, havaintoaineiston hankintaa ja tutkimuksen kysymyksenasettelua. Havaintoaineisto tulee tulkita teoreettisesti, jotta se olisi tieteellisesti kiinnostavaa, oli aineistona sitten tekstiä, puheen pölinää, piipitystä, värähtelyjä tai erilaisia nesteitä.

Oikeassa tieteellisessä työssä havaintoaineisto ja taustateoria ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja peilaussuhteessa. Taustateorioiden muotoutumisesta ja esimerkiksi siitä, mikä määrä poikkeavia havaintoja riittää asettamaan vanhan teorian kriisiin tai hautuumaalle, on kirjoitettu kirjakaupalla hyvää tekstiä.

Teoriaa korjataan ja teoreettisia malleja hylätään tutkimuksen tiimellyksessä. Flogistoniteoria palamisesta lepää teorioiden hautausmaalla. 

***

Aina silloin tällöin kuulee kysyttävän: jos ihminen on uskovainen, voiko hän tehdä tiedettä? Voiko hän luotettavalla tavalla tehdä empiiristä tutkimusta tai tieteellisten teorioiden haastamisia, jos hänen maailmankuvassaan on ei-tieteellisiä piirteitä?

Uskonnollinen ihminen voi vallan hyvin tehdä tiedettä, kunhan hän vain ei edes yritä sekoittaa maailmankatsomustaan havaintoaineistoon sekä sen keräämiseen ja tulkintaan. Uskoa voi harjoittaa muualla kuin laboratoriossa, SPSS:ää nakutellessa tai kenttämuistiinpanoja tehdessä.

Ihminen voi hakea työlleen ja oivalluksilleen inspiraatiota niin uskonnosta, Bernin kellotornista, kylpyammeesta, rock-musiikista kuin puutarhanhoidostakin, mutta varsinainen tieteellinen työ pitää aina tehdä siten, että siinä ei kunnioiteta sen kummemmin uskonnollisia kuin muitakaan auktoriteetteja. Toki tieteellisiin auktoriteetteihin voi tukeutua ja aikaisempaan tutkimukseen jossain määrin pitääkin, mutta niistä ei saa olla riippuvainen. Kaikki voi mennä pieleen auktoriteeteillakin.

Vaikka havainto olisikin kelvolta tuntuva (esimerkiksi nykyisin kelpoisana pidetty havainto siitä, että maapallo on pyöreä), havainnosta tekee tieteellisen vasta menetelmä, jolla havainto on tehty. Jos ihminen päätyy maapallon pyöreyttä koskevaan johtopäätökseen vain arvaamalla, "kirjassa sanottiin niin"- väitteellä tai "koska jalkapallo on pyöreä, myös maapallo on pyöreä"- päätelmällä, ei voida puhua tieteellisestä havainnosta.

Oikea vastaus ei ole todiste tiedonhankintamenetelmän tieteellisyydestä.

Jotta havainnoinnin menetelmä on tieteellinen, sen täytyy täyttää varsin tiukat kriteerit ja toimia vähintään Robert Mertonin termein tieteen "eetoksen" mukaisesti. Mertonin mukaan tiedettä tehtäessä ensinnäkin väitteiden arviointi perustuu ei-henkilösidonnaisiin tekijöihin (universalismi). Lisäksi tutkimuksen tulosten tulee olla julkisia, tiedeyhteisön kaikkien jäsenten käytettävissä ja tarkistettavissa (tieteellinen kommunismi). Myös se, että tieteellistä tietoa etsitään ja esitetään omasta henkilökohtaisesta edusta ja arvovallasta huolimatta (pyyteettömyys) kuuluu tieteen eetokseen. Tieteeseen kuuluu myös järjestelmällinen epäily: johtopäätösten ja arvioiden lykkääminen, kunnes - yleensä muiden kuin tutkijan itsensä riittäväksi toteama - empiirinen aineisto antaa niille vankan pohjan.

Edellä mainittu lista ei ole missään mielessä kattava, eikä tieteen eetos vielä riitä määrittämään tieteen ja epätieteen rajaviivaa. Stanford Encyclopedia of Philosophy tarjoaa tieteellisestä menetelmästä, tieteen eetoksesta ja niin sanotusta demarkaatio-ongelmasta syventymishaluisille varsin kattavat ja perusteelliset artikkelit. Niihin kannattaa perehtyä tässä, tässä ja  tässä. Hyvä johdanto aiheeseen on myös tämä.

***

Apollo-lentojen toteutumisen kannalta tärkeä mies, tällä hetkellä Bostonin yliopistossa opettava Farouk El-Baz on muslimi. Rautaesiripun toisella puolella avaruustouhuja suunnitteli Kerim Kerimov. Myös Cumrun Vafa, säieteoriaan erikoistunut Harvardin yliopiston professori, on muslimi. Samoin yksi nanoteknologian pioneereista, Illinoisin yliopistossa työskentelevä Munir Nayfeh.

Star Trek- The Next Generation-tv-sarja kunnioitti Apollo-lentojen kannalta keskeistä Farouk El-Bazia
 omalla tavallaan.

Ei ole sattumaa eikä yllätys, miksi edellä mainitut islaminuskoiset tiedemiehet Kerimovia lukuunottamatta työskentelevät (tai työskentelivät; Kerimov kuoli 29.3.2003) Yhdysvalloissa. Jos ihminen haluaa toimia tieteellisenä esimerkkinä muille ja panostaa täysipainoisesti tieteelliseen uraan, on luonnollista hakeutua sinne, missä toimintamahdollisuudet ovat parhaat.

Jos taas ihminen haluaa luoda edellytyksiä tieteenteolle muualle kuin sinne missä edellytykset ovat entuudestaan huikeat, hän joutuu käytännössä luopumaan kunnianhimoisista tieteellisistä urahaaveistaan ja keskittymään tulevien sukupolvien edellytysten vahvistamiseen. Tämä voi tarkoittaa kehitystyötä opetussektorin vahvistamiseksi, joskus yhteiskunnallista aktivismia, 2, usein molempia.

Sepideh-nimisessä dokumentissa on mielenkiintoinen opettaja Kabiri, joka luovii äitinsä hoitamisen ja paikallisen byrokratian ja konservatiivien välimaastossa, mutta tekee silti merkittävää työtä opiskelijoiden, mukaan lukien dokumentin päähenkilön, hyväksi. Varmasti edellä mainittujen kuuluisampienkin tiedemiesten lapsuudessa, nuoruudessa ja kotimaissa on ollut henkilöitä, jotka ovat olleet välttämätön osa prosessia, jonka lopputuloksena on professuuri Harvardissa (Vafa) tai Illinoisissa(Nayfeh).

***

Maailmassa on useita syitä sille, miksi tieteen tekemisen mahdollisuudet ovat Iranissa heikommat kuin Yhdysvalloissa ja jälleen useissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa tai vaikka Haitilla huomattavasti heikommat kuin Iranissa. The Economist käsitteli aihetta taannoin hyvässä artikkelissa, sivuten kehityskysymyksiä myös toisessa. 

Myös YK:n inhimillisen kehityksen raportit, Arabimaailman inhimillisen kehityksen raportit ja niissä käytettävä data antavat myös varsin kouriintuntuvaa tietoa siitä, mistä kiikastaa, kuten myös OECD:n data.

Jos valtiot ja niiden poliittiset eliitit käyttävät taloudelliset resurssinsa pääosin muuhun kuin omista intresseistään riippumattoman, autonomisen yliopistosektorin tai ylipäänsä koulutussektorin vahvistamiseen, ei ole ihme että tieteenteon mahdollisuudet ovat pienet. Aseellisen konfliktin olot tuovat koulutussektorin vahvistamiseen ja ylläpitämiseen omat vaikeutensa. 

Mitä paremmat mahdollisuudet valtioilla ja väellä on riippumattoman koulutussektorin vahvistamiseen, sitä todennäköisemmin myös tieteenteon mahdollisuudet kasvavat. 

Kuten The Economist kertoo, jotain edistystä on tapahtumassa:

" In the 2000 to 2009 period Turkey’s output of scientific papers rose from barely 5,000 to 22,000; with less cash, Iran’s went up 1,300, to nearly 15,000. Quantity does not imply quality, but the papers are getting better, too. 

Scientific journals, and not just the few based in the Islamic world, are citing these papers more frequently. A study in 2011 by Thomson Reuters, an information firm, shows that in the early 1990s other publishers cited scientific papers from Egypt, Iran, Jordan, Saudi Arabia and Turkey (the most prolific Muslim countries) four times less often than the global average. By 2009 it was only half as often. In the category of best-regarded mathematics papers, Iran now performs well above average, with 1.7% of its papers among the most-cited 1%, with Egypt and Saudi Arabia also doing well. Turkey scores highly on engineering.

Science and technology-related subjects, with their clear practical benefits, do best. Engineering dominates, with agricultural sciences not far behind. Medicine and chemistry are also popular. Value for money matters. Fazeel Mehmood Khan, who recently returned to Pakistan after doing a PhD in Germany on astrophysics and now works at the Government College University in Lahore, was told by his university’s vice-chancellor to stop chasing wild ideas (black holes, in his case) and do something useful.

Science is even crossing the region’s deepest divide. In 2000 SESAME, an international physics laboratory with the Middle East’s first particle accelerator, was set up in Jordan. It is modelled on CERN, Europe’s particle-physics laboratory, which was created to bring together scientists from wartime foes. At SESAME Israeli boffins work with colleagues from places such as Iran and the Palestinian territories."

Millainen on maahanmuuttajan sosiaaliturva? Tarkastelussa toimeentulotuki

Suomalaiseen sosiaaliturvaan liittyy paljon perusteettomia uskomuksia. Yksi liittyy toimeentulotukeen, toinen KELA:n etuuksiin, erityisesti lapsilisiin. Tässä tekstissä keskitytään toimeentulotukeen.

Toimeentulotukeen liittyvä uskomus on se, että sitä myönnettäisiin maahan muuttaneille tai ”niille sellaisille kaiken maailman” muita löyhemmin perustein. Uskomus ei ole totta, eikä kuulopuheiden toistelu, aktiivinen roskisten kaiveleminen, KKO-tuomion totaalinen väärin ymmärtäminen, sosiaalityöntekijöiden naamalle räkiminen, puskissa kuvaaminen tai pihallaolo toimeentulotuen myöntämisperusteista ole väitteen todeksi osoittamista vaan ihan jotain muuta.

Toimeentulotuen määrät, tyypit ja myöntämisperusteet on eritelty sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla. Keskeisiä lakeja toimeentulotuen kannalta ovat laki toimeentulosta, sosiaalihuoltolaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Toimeentulotukea koskevasta laista on sosiaali-ja terveysministeriön ohje, ”Toimeentulotuki: opas toimeentulotukilain soveltajille”. Siitä näkyy, kenellä on oikeus toimeentulotukeen ja millä perusteilla. Oppaasta näkee myös toimeentulotuen rakenteen ja suuruuden sekä menettelytavat toimeentulotukiasioissa. Opas on hyvin tärkeä kirjanen luettavaksi kaikille toimeentulotukiasioista kiinnostuneille, mielellään muillekin. Se on myös oman oikeusturvan kannalta keskeinen kirja.

Toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat kaikille maassa pysyväisluonteisesti asuville samat riippumatta ihonväristä, kansalaisuudesta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai nenänpään asennosta.

Toimeentulotuki on aina viimesijainen tukimuoto, joka muodostuu
- perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
- täydentävästä toimeentulotuesta ja
- ehkäisevästä toimeentulotuesta

Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista kunnat päättävät itse. Siksi toimeentulotuesta on olemassa kuntakohtaiset ohjeet.

Esimerkiksi Lieksan ohje löytyy tästä, Helsingin tästä. Lieksan ohjeesta selviää, että ”harrasterahaa” (lasten ja aikuisten harrastusmenot) myönnetään ihan kaikille tätä viimesijaista tukimuotoa tarvitseville eikä pelkästään maahanmuuttajille. Toimeentulotukea voi myös hakea suullisesti paikan päällä niin valtaväestö kuin muutkin. Myös henkilötietolain pykälät arkaluonteisista tiedoista ja niiden käsittelystä § 11 ja § 12 koskevat niin maahanmuuttajia kuin muitakin.

Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti kuukaudeksi, tilanteen niin vaatiessa pidemmäksi ajaksi, joskus takautuvasti. Laki ja STM:n ohje ovat tältä osin selkeät. Sosiaaliasiamiehen selvitykset (tässä esimerkkinä Espoo) kertovat siitä, missä mennään käytännössä.

Turvapaikanhakijat eivät ole toimeentulotuen piirissä, vaan vastaanottolain piirissä, ja heille maksetaan vastaanottorahaa, joka on pienempi kuin toimeentulotuen perusosa. Vastaanottorahan määrät ja perusteet löytyvät Maahanmuuttoviraston kotisivuilta.

Oleskeluluvan tyypillä on merkitystä toimeentulotuen myöntämisessä. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen, vaan heidän täytyy itse vastata toimeentulostaan. Kansainvälisen opiskelijan pitää myös maksaa itse sairastumisestaan aiheutuvat kulut Suomessa. Jos opiskelijalle tulee kerta kaikkiaan tiukka tilanne, toimeentulotukea myönnetään ns. välttämättömänä ja kiireellisenä (toimeentulotukilaki § 14, 3 momentti). Tämä tarkoittaa sitä, että välttämättömät ruoat, lääkkeet ja paluulippu hankitaan, jotta ihmisen henki säilyy. (kts. opas toimeentulotukilain soveltamisesta, s. 57, 169-170)

Sama toimeentulotukilain § 14 3 momentti koskee alle viisi vuotta maassa asuneita ammatin- ja elinkeinonharjoittajia, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa. Heidän pitää tulla toimeen omilla tuloillaan. Tappiollista yritystoimintaa tai riittämätöntä palkkaa ei voi subventoida toimeentulotuella. Jos elinkeinon- tai ammatinharjoittaja turvautuu jatkuvasti toimeentulotukeen, oleskelulupaa tai (EU/ETA-kansalaisen kohdalla oleskelun rekisteröintiä) ei uusita (kts. opas toimeentulotukilain soveltamisesta, s. 170-172). Jos herää epäilys palkkaukseen liittyvistä väärinkäytöksistä, pitää olla yhteydessä ammattiliittoon ja  työsuojeluviranomaisiin. Työehtojen valvonnan vahvistaminen on varsin keskeinen asia, jolla ongelmiin rakennustyömailla tai ravintola-alalla puututaan. Sosiaaliturvaan tehtävät heikennykset eivät muuta työoloja yhtään mitenkään.

Jos jokin asia ei oman toimeentulotuen kohdalla toimi niin kuin pitäisi, siitä voi valittaa ja kannella. Asiassa voi auttaa myös sosiaaliasiamies. Tarvittaessa kannattaa kääntyä myös järjestöjen puoleen. Vaatetuksen tai muun ulkonäön perusteella ei voi olettaa toisista asiakkaista ja heidän elämästään yhtään mitään.

Lieksassa on ilmeisesti ollut jonkinlaista pöhinää toimeentulotukeen liittyvien asioiden tiimoilta. Pöhinä näyttäisi liittyvän siihen, että tilintarkastajat eivät aluksi olleet hyväksymässä Lieksan kaupungin tilintarkastuskertomusta vuodelta 2011 toimeentulotukiasioiden vuoksi. Sitten tarkastuslautakunta päätti pyytää asianosaisten selvitykset. Asianosaiset selvittivät tilintarkastajille epäselvät kohdat. Selvitykset ovat tässä ja tässä. 

Jos lukee selvitykset yhdessä yllä mainitun STM:n ohjeen, relevantin lainsäädännön sekä Lieksan toimeentulotukiohjeen kanssa, ei asian suhteen jää epäselvyyttä: valtaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia on kohdeltu Lieksan toimeentulotuessa yhdenvertaisesti, eikä maahanmuuttajia ole "suosittu" yhtään millään tavalla. Siksi tilintarkastajat esittivät 2011 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Siksi tarkastuslautakunta esitti tili- ja vastuuvapauden myöntämistä ja valtuusto myönsi sen äänin 28 – 3. Nyt eletään jo vuotta 2014.

On ymmärrettävää, että tilintarkastaja ei välttämättä aina tunne toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä tai sitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan esimerkiksi lastensuojelun, vanhustyön tai vammaistyön puolella. Niiden tarkastelu olisi ehkä voinut konkreettisemmin tuoda selvyyden siihen, että tukien myöntämisperusteissa ja käsittelyssä painaa enemmän asiakkaan tilanne kuin se, onko hän maahanmuuttaja tai "kantaväestöä". 

Sinänsä toivoisi, että sosiaalityöntekijöillä olisi enemmän aikaa varsinaiselle asiakastyölle niin aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa kuin muuallakin. Tämä toive koskee kaikkia kuntia, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla on sellainen tilanne, että ennaltaehkäisevää työtä ei meinaa ehtiä tehdä suurimman osan ajan mennessä tulipalojen sammutteluun.

Jorma Sipilän raportti perheitä ja lapsia tukevista palveluista on raportti, joka kannattaa kaikkien lukea ajatuksella. 

Mitä on vihapuhe?

Joidenkin mielestä vihapuhe on vaikea määritellä.

Itse näkisin, että sen määrittely ei ole erityisen vaikeaa.

Sen voi määritellä esimerkiksi näin:

Vihapuhetta ovat ilmaisut, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.

Tämän määritelmän apuna on käytetty Poliisiammattikorkeakoulun viharikosselvitystä.

***

Se, että vihapuheelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, ei sinänsä ole ongelma. Olennaisempaa on se, että laissa kielletyksi mainitut asiat on määritelty selkeästi laissa ja oikeuskäytännössä.

Enemmän keskustelua onkin käyty siitä, missä menee laillisen ja laittoman vihapuheen välinen raja, ja onko raja oikeassa paikassa. 

Selkoa siitä, millaisia seikkoja oikeuskäsittelyissä punnitaan, saa esimerkiksi tarkastelemalla oikeuskäytäntöä.

Viime kädessä vihapuhetapauksia käsittelee Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Heidän ratkaisukäytäntöään tarkastelemalla pääsee hyvin perehtymään siihen, miten yleensä toimitaan perusoikeuksien ristiriitatilanteissa, esimerkiksi silloin kun sananvapautta rajoitetaan, jotta toisen perustavanlaatuisen ihmisoikeuden toteutuminen voidaan turvata.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen fact sheet-palvelu antaa muistakin aihealueista mielenkiintoista tietoa.

Suomen laissa kielletyn vihapuheen muotoja ovat

- julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17. luku, 1§)

- kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11. luku, 10§) 

- kunnianloukkaus (RL 24. luku, 9-10§) 

- laiton uhkaus (RL 25. luku, 8§)

- uskonrauhan rikkominen (RL 17.luku, 10§)

- sotaan yllyttäminen (RL12.luku, 2§)

Poliisin kotisivuilla on verrattain selkeät esitykset siitä, mitä kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan tarkoittavat Internetin kontekstissa.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan-pykälän kannalta muistettavia seikkoja ovat esimerkiksi seuraavat:

- Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun ihminen asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

- Rikoksen tunnusmerkistö edellyttää olosuhdetahallisuutta, mutta ei tarkoitustahallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että tekijä on ollut tietoinen, että teolla uhataan, panetellaan tai solvataan.

- Tyypillinen rikoksen tunnusmerkistön täyttävä teko on esimerkiksi ryhmään kohdistuvan syrjinnän tai väkivallan hyväksyttävä tai toivottavana pitäminen. Myös kyseiseen ryhmään kuuluvien ihmisten vertaaminen eläimiin, loisiin tai muuten alempiarvoisena pitäminen, voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

- Panettelu ja solvaaminen tarkoittavat suunnilleen samaa kuin kunnianloukkauksenkin osalta, joka voi kohdistua vain luonnolliseen henkilöön. Yleensä kyseessä on yleistävä tai harhaanjohtava lausuma. Lausujalla on velvollisuus tarkistaa tietojensa todenperäisyys riittävällä tavalla.

- Panettelun tapoja ovat herjaustyyppiset väitteet, joissa jonkun kansanryhmän esitetään perättömästi syyllistyneen rikoksiin tai muuhun pahennusta aiheuttavaan tekoon.

- Fakta- ja tilastotiedon asiallinen esilletuominen ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä.

- Lainkohta antaa suojaa vähemmistöryhmille, jotka yleisesti ovat yhteiskunnassa heikommassa asemassa (kts. myös yhdenvertaisuuslaki 4§ viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta, 6§ syrjinnän kielto, 7§, erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet)

- Kohteena ei yleensä voi olla valtaväestö. Tosin valtaväestöön kuuluvina, kohteina voivat olla esimerkiksi ateistit ja vammaiset. Teoriassa myös suomenruotsalaiset voidaan lukea tällaiseksi ryhmäksi. Rikokseen voi syyllistyä myös itse vähemmistöön kuuluva, jos loukkauksen kohteena on toinen pykälässä mainittu ryhmä. 

- Jos rasistisen nimittelyn kohteena on yksittäinen henkilö, on kyseessä yleensä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus eikä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

***

YLE:n Suora Linja-ohjelman mukaan kuluneen kolmentoista vuoden aikana (2000-2013) on annettu hieman yli parikymmentä lainvoimaista tuomiota. Oikeustapauksia on ollut tällä vuosituhannella 25.

Oikeustapauksia ja julkista keskustelua seuraamalla voi päätyä seuraaviin johtopäätöksiin:

- kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälä ei ole estänyt kärjekästäkään poliittista keskustelua islamista, maahanmuutosta ja maahanmuuttajista yhtään mitenkään, eikä tähän ole edes pyritty

- kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälä ei ole rajoittanut kenenkään poliittisia toimintavapauksia

- pykälä ei ole epämääräisesti muotoiltu vaan lainvoimaisia oikeustapauksia tarkastelemalla saa varsin selkeän kuvan siitä, a)miksi tuomiot on annettu b)miksi pykälä on olemassa

***

Poliittiset puolueet eivät ole kiihottaminen kansanryhmää vastaan-pykälän piirissä. Ryhmät, joilla on erityinen yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen perustuva tehtävä asettaa poliittisia tavoitteita, säätää lakeja ja tehdä poliittisia päätöksiä sekä kunnissa, valtakunnallisesti että eurooppatasolla, eivät ole kansanryhmä yhtään missään mielessä. Kansanedustajien sananvapaus ja parlamenttityön esteettömyys turvataan erikseen perustuslaissa.

Poliitikot päättävät ja keskustelevat julkisesti yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista sekä julkisten varojen käytöstä, jolloin niiden pitää myös lähtökohtaisesti olla tavan kaduntallaajaa valmiimpia kohtaamaan rajuakin ja kärjekästä kritiikkiä sanomisistaan ja tekemisistään.

Niinpä myös yksilötasoa koskeva kunnianloukkauspykälä rikoslaissa sanoo seuraavaa:

"... kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. "

Jos poliitikko on tyytymätön hänestä tai hänen edustamastaan puolueesta annettuun arvioon, hänen kannattaa käyttää sananvapauttaan ja esittää vastalause politiikan areenoilla.

Rikosilmoitus sellaisen pykälän perusteella, jonka piirissä poliittinen puolue ei edes ole, on suurin piirtein typerintä mitä voi tehdä. Tälle vertoja voi vetää ainoastaan vitsimielessä tehdyt laki-, ja valtuustoaloitteet, koska niidenkin käsittelyssä palaa niin sanottuja verorahaloita aivan turhaan.