Maahan muuttaneet hoitavat lapsiaan kotihoidon tuella pitempään kuin valtaväestö. Silloin kun lapsen huoltaja on hoitovapaalla, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että lasta kotona hoitava huoltaja on poissa kaikista TE-toimiston järjestämisvastuulla olevista työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä kuten kotoutumiskoulutuksesta. Kun ihminen ei ole kursseilla, ei hän opi kieltä eikä yhteiskunnassa ja työelämässä välttämättömiä taitoja. Huoltajan kielitaidon ja yhteiskuntataitojen vähäisyys heijastuu koko perheen kotoutumisen mahdollisuuksiin ja vanhemman mahdollisuuksiin hoitaa omien lastensa asioita itsenäisesti.
Monen vuoden poissaolo työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä on erityisen haitallista niille henkilöille, joilla ei ole Suomessa hankittua työuraa, koulutusta tai kielitaitoa. Muutama kuukausikin ilman kielen aktiivista harjoittelua on kielitaidon kehittymisen kannalta haitallista. Useampi vuosi poissa kursseilta on kielitaidon kehittymisen kannalta ikuisuus.
Ulkomailla syntyneiden naisten työmarkkina-asema verrattuna valtaväestön naisiin tai ulkomailla syntyneisiin miehiin on varsin heikko. Alla oleva kuva löytyy YLE:n jutusta 21.1.2020.
 |
| Työllisyysaste työvoimatutkimuksen mukaan, 15–64- vuotiaat, syntymämaan ja sukupuolen mukaan. Lähde: Euro-stat, työvoimatutkimus; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.Seppo Suvela / Yle |
On selvää, että maassa asuttu aika vaikuttaa ihmisen työmarkkina-asemaan. Maahan muuttaneiden miesten työmarkkina-asema vahvistuu kuitenkin ajan kuluessa voimakkaammin kuin naisten, erityisesti Somaliasta ja Lähi-idän maista muuttaneilla. Alla oleva grafiikka on YLE:n jutusta, joka ilmestyi 24.10.2015. Jutun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon, jota YLE analysoi yhdessä Pellervon taloustutkimuksen kanssa.
 |
| Eteläisestä Afrikasta, Lähi-Idästä ja Somaliasta Suomeen muuttaneiden työllistyminen.Kuva: Eetu Pietarinen/Yle |
Eläketurvakeskus tutki maahan muuttaneiden työurakehitystä 2016. Kyseisessä tutkimuksessa todetaan seuraavaa:
"Maahanmuuttajanaisilla alaikäisten lasten lukumäärä vähentää työllistymisen todennäköisyyttä ja työuran pituutta – mitä enemmän lapsia, sitä suurempi
negatiivinen vaikutus. Ulkomaalaistaustaiset naiset perheellistyvät keskimäärin suomalaistaustaisia nuorempana, jolloin koulutus, kielitaito ja työkokemus
jäävät usein puutteellisiksi (esim. Larja & Sutela 2015b). Lapsia hoidetaan myös
kotihoidontuella pidempään verrattuna valtaväestöön, erityisesti pakolaismaista muuttaneiden keskuudessa (Tervola 2015)."
OECD otti kriittisen kannan kotihoidontukeen 2018. OECD:n mukaan kotihoidon tuen kaltainen rahallinen tuki houkuttelee naisia jäämään kotiin sen sijaan, että he osallistuisivat kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin työvoimapoliittisella koulutuksella, jonka aikana maksetaan työttömyysturvaa.
Saman suuntaisia vastauksia ovat antaneet maahanmuuttajataustaiset naiset itse silloin, kun heiltä on kysytty aiheesta. YLE haastatteli maahan muuttaneita naisia jutussaan 30.10.2018. Jutussa haastateltu Maryam Jama sanoo esimerkiksi seuraavaa:
"Jos nainen ei ole saanut koulutusta lapsena ja nuorena ja tulee perheensä kautta Suomeen, hän on pitkään kotiäitinä. Silloin on vaikea oppia kieltä tai saada töitä."
Jutussa tuodaan hyvin esiin myös valtaväestön naisten ja maahan muuttaneiden naisten välinen ero siinä, miten voimakkaasti kotiin jääminen työmarkkina-asemaan vaikuttaa. On selvää, että vakituiseen työhön on verrattain helppoa palata hoitovapaiden jälkeen. Jos henkilöllä taas ei ole minkäänlaista aiempaa työuraa tai työsuhteet ovat olleet repaleisia, pitkien hoitovapaiden vaikutus on voimakkaammin negatiivinen:
"Lasten syntyminen vaikeuttaa suomalaistaustaistenkin naisten työllistymistä. Ulkomaalaistaustaisille äideille vaikutus on kuitenkin suurempi, koska määräaikaiset työsuhteet ovat heillä yleisempiä. Silloinkin kun he löytävät Suomeen tullessaan töitä, harvalla on äitiysloman jälkeen työpaikka johon palata."
Kotihoidontuen passivoivasta vaikutuksesta on kirjoittanut tutkimusperustaisesti hiljattain myös Elinkeinelämän Valtuuskunta EVA. EVAn raportissa "Maahanmuuttajanaisten loukku" käytetään samoja tutkimuslähteitä kotihoidon tukeen liittyen kuin tässäkin blogikirjoituksessa, esimerkiksi Jussi Tervolan artikkelia "Maahanmuuttajien kotihoidon tuenkäyttö 2000-luvulla". EVA tuo esiin, että maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita heikommalla tolalla, eikä muissa Pohjoismaissa ole yhtä pitkää hoitovapaata kuin Suomessa.
EVAn raportissa on valitettavasti myös virheellinen väittämä työttömyysturvan "passivoivasta vaikutuksesta", jota ei perustella mitenkään eikä väitteen tueksi esitetä minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Tämä paikkansapitämätön väite on vain parina yksittäisenä lauseena raportissa, jonka varsinainen sisältö keskittyy kotihoidontukeen.
EVA puhuu raportissa myös itsensä kanssa ristiin. EVA kirjoittaa, että "myös työvoimapalveluiden lisääminen tukisi todennäköisesti maahanmuuttajien työllisyyttä". Ehkä EVA ei tiedä, että kun ihminen osallistuu TE-toimiston järjestämään työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, hänelle maksetaan TE-toimiston työvoimapoliittisen lausunnon nojalla työttömyysturvaa. Työttömyysturva ei siis passivoi. Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus (jonka aikana ihminen saa työttömyysturvaa), joka on kirjattu asiakkaan kotoutumissuunnitelmaan, on nimenomaan työllisyyttä lisäävä työväline. Jos ihminen kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, hän menettää työttömyysturvansa.
EVA:n raportti olisi ollut parempi jos siinä ei olisi ollut täysin puskista vedettyä virheellistä väitettä "passivoivasta työttömyysturvasta". Tällaisten täysin perustelemattomien väitteiden jättäminen raporttiin kertoo vakavasta kotouttamislakia koskevasta asiantuntemuksen puutteesta ja vie uskottavuutta koko raportilta.
EVA:n raportin työttömyysturvaa koskevista asiavirheistä huolimatta voidaan sanoa, että kotihoidon tuki on haitallinen tukimuoto maahan muuttaneiden naisten työllisyyden ja kotoutumisen kannalta. Asiasta on varsin selkeä, useaan eri tutkimukseen pohjautuva näyttö.
Kun ihminen ei ole TE-toimiston kanssa sovittavien kotoutumista edistävien toimenpiteiden piirissä, hän jää vaille niitä tietoja ja taitoja, jotka ovat välttämättömiä paitsi työelämässä, myös yhteiskunnassa ylipäänsäkin selviämiseen. Huoltajan puutteelliset tietotaidot suomalaisesta yhteiskunnasta heijastuvat myös lapsiin. On selvää että kunnat järjestävät työelämän ulkopuolella oleville toimintaa muun muassa UMAKO-koulutusten muodossa, mutta tällaiset toimenpiteet eivät mitenkään pysty korvaamaan sitä täysipäiväistä koulutusta, jota työvoimapoliittisena koulutuksena järjestetään.
Tästä syystä tulisi Suomessa tulisi vakavasti harkita jos ei kotihoidon tuen poistamista tukimuotona kokonaan, ainakin sen keston merkittävää lyhentämistä. Tärkeää on hahmottaa samalla, että kyse ei ole säästötoimenpiteestä. Itse asiassa päin vastoin.
Kotihoidon tuen lyhentäminen tai poistaminen tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatus tarvitsee voimakasta lisäresurssia. Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogissa kerrotaan, että vain laadukkaasti järjestetyllä varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja myöhempään koulumenestykseen. Heikkolaatuinen varhaiskasvatustoiminta voi vaikuttaa lapsen kehitykseen negatiivisesti. Blogin kirjoittajat tuovat esiin seuraavia seikkoja tutkimuspohjaisesti:
"Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys korostuu niiden lasten kohdalla, joiden sosioekonominen asema on heikko tai joilla on oppimisen pulmia. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa oppimiseroja ja auttaa heikompia oppijoita saamaan ikätovereitaan kiinni. (Anderson, ym. 2003; Felfe & Lalive, 2018; Melhuish, ym,, 2015; Montie, ym., 2006; Loeb ym., 2004; Vandell & Wolfe, 2000.) Varhaiskasvatukseen osallistumisen on todettu parantavan lapsen mahdollisuuksia saada varhaisempaa tukea oppimis- ja kehityshaasteisiin (Sylva, ym. 2011).
Laadukkaan varhaiskasvatuksen on todettu ehkäisevän syrjäytymistä, vaikuttavan positiivisesti yksilön ansiokehitykseen aikuisena sekä tukevan korkeampaa kouluttautumista (Campbell, ym.. 2014). Campbell, ym. (2014) toivat esille, että varhaiskasvatuksella on myös positiivinen yhteys yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Opitut terveystottumukset säilyvät ja kulkevat yksilön mukana lapsen varttuessa aikuiseksi saakka."
Jos kotihoidon tukeen harkitaan muutoksia, täytyy muistaa vahvistaa varhaiskasvatusta samalla. Yhtä lailla tulee huomioida se, että kaikessa muutostyössä huomioidaan perustuslaillinen yhdenvertaisuusperiaate. Kotihoidon tuen leikkaaminen vain tietyiltä ryhmiltä olisi lain kieltämää syrjintää. Jos kotihoidon tuen kestoa lyhennettäisiin, sitä pitäisi lyhentää kaikilta siihen oikeutetuilta.
5 kommenttia:
Hei,
Hienoa että olet lukenut kirjoittamani raportin. Arvioni työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta Suomessa perustuu, kuten alaviitekin näyttää, Liisa Larjan erinomaiseen kirjoitukseen. Hän käyttää juuri tuota termiä passivoiva työttömyysturva ja kirjoittaa:
”Suomi eroaa muista Pohjoismaista työvoimapolitiikan osalta siinä, että työvoimasta varsin suuri osa on työvoimapolitiikan toimenpiteiden piirissä, mutta suurin osa toimenpiteistä on pelkkää työttömyysturvan vastaanottamista. Suomessa vain 35 prosenttia työvoimapolitiikan piirissä olevista osallistuu koulutukseen, on työllistettynä palkkatuella tai tuetussa työssä, kun Ruotsissa ja Tanskassa osuus on 70 prosenttia (Alatalo, Larja, Räisänen 2019).”
Vaikeasti työllistettävät kaipaavat työvoimapolitiikalta usein muutakin, kuin työttömyysturvan vastaanottamista. Siksi ehdotan kirjoituksessani Suomen passivoivan työttömyysturvan tilalle aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa, eli panostuksia koulutukseen ja palkkatuettuun työhön.
Terveisin,
Sanna Kurronen
Äh, nyt tajusin. Pahoittelut, EVA:n sivuilla oli näköjään luettavissa versio, jossa ei ollut lähdeviittauksia. Tässä linkki varsinaiseen julkaisuun, jossa tuokin kohta on lähteistetty: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/02/eva-arvio-030.pdf
T:Sanna
Liisa Larjan erinomainen kirjoitus ei käsittele sanallakaan maahan muuttaneita, TE-toimistossa tehtyjä kotoutumissuunnitelmia tai kotoutumiskoulutusta. Silloin kun maahan muuttanut on TE-toimiston määräämässä työvoimapoliittisessa toimenpiteessä kuten kotoutumiskoulutuksessa, hän saa TE-toimiston antaman työvoimapoliittisen lausunnon pohjalta KELA:sta työttömyysturvaa eikä tämä työvoimapoliittinen toimenpide passivoi siihen osallistuvaa ihmistä yhtään millään tavalla.
On yksinkertaisesti harhaanjohtavaa ja virheellistä puhua työttömyysturvasta yhtenä könttänä joka passivoi. Kun ihminen saa työttömyysturvaa osallistuessaan kotoutumiskoulutukseen jonka aikana hän oppii suomen kieltä, yhteiskuntataitoja ja työelämävalmiuksia, se työttömyysturva ei passivoi ihmistä mitenkään.
Se taas on selvää että työelämätaitoja ja työelämäkontakteja vahvistavia toimenpiteitä tulisi olla laajemmin tarjolla kuin nyt, ja myös niille maahan muuttaneille joilla kotouttamislain mukainen kotoutumisaika on mennyt umpeen.
Palkkatuetun työn merkityksestä Ruotsin maahan muuttaneiden työllisyyden selittäjänä kirjoitti taannoin Sonja Hämäläinen TEMatiikkaa-blogissaan.
Yrityksiin kohdistuvan palkkatuen vaikuttavuudesta on tehty tosiaan myös hyvä tutkimus.
Siteerasin näitä tahoja taannoin eräässä blogikirjoituksessani.
Hei,
Tunnet tietysti kotouttamistoimia paljon minua paremmin. Alhainen työllisyysaste ei kuitenkaan koske vain vasta maahan muuttaneita. Eli kaiketi jonkin ajan kuluttua Suomeen tulleet poistuvat kotouttamispolitiikan piiristä (en tiedä onko tässä kuntakohtaisia eroja). Tällöin he siirtyvät ymmärtääkseni normaalin työvoimapolitiikan piiriin, eli usein vain nostavat työttömyysturvaa. Esimerkiksi Espoossa on nähty ongelmana, että "Kun maahanmuuttajataustaisen kotiäidin lakisääteinen kolmen vuoden kotouttamisaika kuluu hoitovapaalla, hän on vaarassa jäädä kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle, myös suomen kielen kurssien. " Tässä linkki vielä Espoon juttuun: https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Asiakkaan_ja_potilaan_oikeudet/Sosiaalinen_raportointi/Kotiaitien_kotoutumiseen_tulee_panostaa_(167739)
Suomen työttömyysturva on passivoiva, ja raportissa kirjoitan perustelut: "Kun Ruotsissa ja
Tanskassa 70 prosenttia työvoimapolitiikan piirissä olevista osallistuu koulutukseen, on työllistettynä palkkatuella tai tuetussa työssä, on osuus Suomessa vain 35 prosenttia."
Oletan, että suurin osa Suomessa asuvista ulkomailla syntyneistä on tämän ihan tavallisen työvoimapolitiikan piirissä eli kotouttamisvaihe on jo ohi. Mutta jos olen tässä väärässä, eikä tavallinen työvoimapolitiikka koske missään vaiheessa maahanmuuttajia, niin korjaan sen ehdottomasti kirjoitukseeni.
Kuvittelen, että tavoitteemme on yhteinen: parantaa maahanmuuttajien työllisyyspalveluita ja työllisyyttä, myös kotouttamisvaiheen jälkeen. Kirjoitukseni ydinsanoma on, että syy maahanmuuttajanaisten alhaiseen työllisyyteen on Suomen järjestelmässä, eikä maahanmuuttajissa.
Ymmärrät varmaan että lauseilla ”työttömyysturva passivoi” ja ”työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei järjestetä riittävästi” on sekä sisällöllinen ero että sävyero. Edellinen on lallatusta jossa ei eritellä niitä eri toimia joiden nojalla työttömyysturvaa saa; jälkimmäinen taas täysin perusteltu kritiikki suomalaiseen työvoimapolitiikkaan liittyen.
Olemme ilmeisesti ihan samaa mieltä siitä että työvoimapoliittista koulutusta ja monia eri työttömälle työnhakijalle soveltuvia toimenpiteitä pitäisi järjestää enemmän myös kotoutumisajan jälkeen. Olemme ihan samaa mieltä siitä että ihmiset pitäisi saada kotihoidontuelta TE-toimistoon kirjoille ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin.
Jos kerran viesti on se, että Suomen tulisi harrastaa enemmän Ruotsin tyylistä aktiivista työvoimapolitiikkaa jossa palkkatuella on iso merkitys, sen voisi vallan hyvin kirjoittaa raportin ”Talking Points”-kohtaan siten että ”Aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan”. Jos asia pitää kirjata nykytilan kuvaamisen muotoon niin asian voi kirjoittaa että ”maahan muuttaneiden naisten alhaista työllisyyttä selittävät pitkät hoitovapaat ja muissa Pohjoismaissa yleisen aktiivisen työvoimapolitiikan puute”.
Siitä, että ns. yleisillä työvoimapalveluilla ei ole ollut hirveästi annettavaa maahan muuttaneille (erityisesti korkeasti koulutetuille) on kirjoitettu aikaisemmin ja paria julkaisua siteerasin itsekin hiljattain yhdessä blogitekstissäni:
"Esimerkiksi Tytti Steelin ja Marjut Jyrkisen tutkimuksen mukaan monella korkeasti koulutetulla naisella oli vahva kokemus siitä, että minkäänlaista apua ei TE-toimistosta ollut saatavilla, ja järjestöistä saatu tuki toimi paremmin ja yksilöllisemmin. Myös TEM:n vuonna 2016 julkaisema tutkimus korkeasti koulutettujen työmarkkinapoluista kertoo samankaltaista tarinaa."
Jos on tarkoitus esittää työvoimapolitiikkaan voimakkaampaa palkkatuen ja koulutusten monipuolistamisen elementtiä, ei "työttömyysturva passivoi" ole alkuunkaan oikea tapa viestiä asiaa.
Lähetä kommentti